Rehn tyrmää saamansa torakka-arvostelun

Talous
 
Juha Roininen
Talouskomissaari Olli Rehn piti maanantai-iltana palaverin kabinettinsa jäsenten Heidi Jernin (vas.) ja Alexis Yamajakon kanssa Brysselissä.
Talouskomissaari Olli Rehn piti maanantai-iltana palaverin kabinettinsa jäsenten Heidi Jernin (vas.) ja Alexis Yamajakon kanssa Brysselissä. Kuva: Juha Roininen

Olli Rehn sanoo, että eurotalouksien vakauttamiselle ei ole vaihtoehtoa. Paul Krugmanin käymää keskustelua Rehn pitää "eläintieteellisenä".

Jos luulee taloustieteilijöiden olevan vaikeaselkoisia ja tylsiä, kannattaa tutustua viime päivien keskusteluun Euroopan talouspolitiikasta.

Nobel-palkittu taloustieteilijä Paul Krugman on arvostellut komission finanssipolitiikkaa sanoin, joita amerikkalaisekonomisti itsekin kutsuu värikkäiksi. Hän muun muassa vertasi talouskomissaari Olli Rehnin ajattelua torakoihin.

Tästä on kyse

Säästölinja saa kritiikkiä

 Talouskriisin puhkeamisen jälkeen muut euromaat vaativat Etelä-Euroopan mailta tiukkoja säästöohjelmia.

 Nyt taloustieteilijät ovat alkaneet kyseenalaistaa säästö- ja leikkauslinjaa, joka ei ole saanut esimerkiksi Kreikan taloutta jaloilleen.

 Kuripolitiikka on henkilöitynyt EU:n talouskomissaariin Olli Rehniin.

Nyt on Rehnin vuoro vastata syytöksiin. Krugman on hänen mielestään käynyt "enemmän eläintieteellistä kuin taloustieteellistä keskustelua".

"Pitänee olla suorastaan kiitollinen Krugmanin jalomielisyydestä, kun hän lupasi, ettei sentään vertaa äskettäin kuollutta äitiäni hamsteriin", Rehn sanoo.

Rehn viittaa Krugmanin blogiin, jossa tämä muistuttaa, että yritti arvioida Rehnin työtä eikä haukkunut häntä tai hänen äitiään ja isäänsä.

Talouskomissaari hämmästelee HS:n haastattelussa, onko Nobel-palkinto saanut ekonomistin pitämään itseään maailmankaikkeuden valtiaana.

"Krugman on pannut suuhuni sanoja, joita Suomen eduskunnassa kutsuttaisiin muunnelluksi totuudeksi", Rehn sanoo.

Muunneltu totuus on eduskuntakielellä yhtä kuin valehtelu.

Rehn sanoo kuuntelevansa tarkalla korvalla vakavasti otettavia ekonomisteja. Sellaisiksi hän lukee muun muassa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääekonomistin Olivier Blanchardin ja esimerkiksi Carmen Reinhardtin ja Kenneth Rogoffin.

Selväksi käy, että Krugman ei kuulu tähän joukkoon.

Krugman syytti komission tiukkaa talouskurilinjaa vahingolliseksi kriisimaiden kansantalouksille. Arvostelijoiden mukaan Bryssel toistelee vakauttamispolitiikan tuottavan pian tuloksia, vaikka taantuma syvenee ja työttömyys kasvaa.

Krugmanin mukaan myös IMF on päätynyt komission kannalta kriittisiin tuloksiin. Rehnin mukaan tulkinta on väärä.

"Myös IMF korostaa vakauttamisen merkitystä talouden luottamuksen palauttamisen kannalta," Rehn sanoo.

Akateemisessa väittelyssä kyse oli alun perin siitä, onko tiukka finanssipolitiikka oikea ratkaisu korviaan myöten velkaantuneille kriisimaille.

Kriitikoiden mukaan säästölinja kuristaa talouskasvua ja sitä kautta kasvattaa velkataakkaa. Rehn sanoo, että IMF ja komissio ovat pitkin talvea vaihtaneet ajatuksia talouspolitiikasta ja kiistellystä kerroinvaikutuksesta eli siitä, miten julkisten menojen muutos vaikuttaa talouskasvuun. Hänen mukaansa mitään näkemyseroa valuuttarahaston ja komission välillä ei todellisuudessa ole.

Molemmat ovat Rehnin mukaan yhtä mieltä siitä, että vakauttamista pitää jatkaa ja kasvua hakea rakenteellisilla uudistuksilla. Komissiolla ja valuuttarahastolla on Rehnin mukaan erilainen näkemys kerroinvaikutuksesta siksi, että instituutiot mittaavat hiukan eri asioita.

Komissiota on moitittu liian nopeasta julkisten talouksien tasapainottamisesta. Arvostelijoiden mukaan hitaampi tahti olisi ollut kansalaisille inhimillisempi.

Rehnin mielestä näin epäilemättä olisi ollutkin, jos tarjolla olisi ollut rajattomasti halpaa rahoitusta joko yksityissektorilta tai julkiselta sektorilta eli muilta eurovaltioilta.

"Minulle on jäänyt epäselväksi, mistä ihmeestä nuo elvytysrahat olisivat tulleet."

Rehnin mukaan komission linjan kutsuminen talouskuripolitiikaksi (austerity) on harhaanjohtavaa. Osuvampaa hänestä olisi puhua rakenneuudistuksista, joita kriisimailta vaaditaan. Niiden avulla tavoitellaan kasvua.

Myös suomalaisekonomistit ovat moittineet komission talouskurilinjaa liian kireäksi (HS 6.3).

Rehn sanoo, että varsinkin Suomessa hallitus, tutkijat ja media ovat vastustaneet nykyistä laajempaa yhteisvastuuta euromaiden kesken. Kuitenkin esimerkiksi Kreikan lisälaina ja elvytys olisivat merkinneet juuri lisää yhteisvastuuta.

"Onko suomalainen tutkijayhteisö nyt kääntänyt kelkkansa, kun se vaatii elvytystä?" Rehn ihmettelee.

"Toivon vilpittömästi, että minua viisaammat esittäisivät vaihtoehtoja, miten luottohanat saadaan Euroopassa auki."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi