Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Suomi ehdottaa 1990-luvun laman mallia kriisimaiden velkakirjojen takaamiseen

 |   |   | 
 
Sebastian Pirlet / AFP
Jyrki Katainen saapui kokoukseen Brysselissä torstaina.
Jyrki Katainen saapui kokoukseen Brysselissä torstaina.

Bryssel. Tiukkaan ei-linjaan jämähtäneiltä Suomelta ja Saksalta odotetaan malttamattomina uusia avauksia tänään iltapäivällä alkavassa EU-huippukokouksessa Brysselissä.

Torstaina aamupäivällä saatiin ensimmäisiä merkkejä joustosta.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) esittivät ennen kokousta, että kriisimaat ryhtyisivät tarjoamaan valtionlainoilleen vakuuksia.

Vakuudet voisivat olla esimerkiksi valtion omaisuutta tai tähän tarkoitukseen korvamerkittyjä verotuloja.

Suomen ehdotuksella pyritään lieventämään korkopaineita, jotka kohdistuvat esimerkiksi Italiaan ja Espanjaan. Sijoittajat vaativat mailta tällä hetkellä niin suuria korkoja lainojen vastineeksi, että maat eivät enää pian kykene hankkimaan rahoitusta markkinoilta.

Vastaavaa mallia käytettiin Suomessa 1990-luvun alun laman aikana.

”Kun Suomen lainanhoitokykyyn kohdistui epäilyksiä, lisättiin luottamusta antamalla valtion asuntorahaston liikkeelle laskemille lainoille vakuudet, jotka käytännössä liittyivät aravalainoista tiedossa oleviin kassavirtoihin. Tätä kautta niille saatiin AAA-luokitus ja ne menivät hyvin kaupaksi”, Urpilainen kirjoittaa blogissaan.

Esitystä on valmisteltu valtiovarainministeriössä ja se on esitelty virkamiestasolla eri EU-maille tällä viikolla. Vastaanotto on HS:n tietojen mukaan ollut positiivinen, eikä esimerkiksi Saksa ole tyrmännyt mallia.

EU:n väliaikainen ja pysyvä kriisirahasto voisivat tukea vakuudellisten joukkovelkakirjojen liikkeellelaskua niin että ne ilmoittaisivat olevansa valmiita ostamaan lainoja.

Paineet uusien ratkaisujen löytämiseen kokouksessa ovat kovat.

Suomi on vastustanut yhdessä Saksan kanssa muun muassa eurobondeja eli euromaiden yhteisesti takaamia joukkovelkakirjoja. Suomelle on vastenmielinen ajatus myös se, että kriisirahastot ryhtyisivät ostamaan kriisimaiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta.

Artikkelista korjattu virheellinen tieto. Urpilainen ei esittänyt, että heikkojen euromaiden joukkovelkakirjoja voitaisiin taata yhteisistä rahastoista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset

19.6.2013