Telia-Soneran toimitusjohtaja: Halpa mobiilidata on historiaa

Telia-Soneran toimitusjohtajan mukaan ihmisten on alettava maksaa internetin käytöstä mobiililaitteilla

Talous
 
Sirpa Räihä HS
Telia-Soneran toimitusjohtajan Johan Dennelindin mukaan asiakkaiden ja teleoperaattoreiden on tehtävä kompromissi tiedonsiirron hinnoittelussa. "Jos asiakkaiden tarpeet täytettäisiin sataprosenttisesti, kaikki olisi ilmaista ja joka puskassa olisi sadan megan verkko. Se ei ole mahdollista."
Telia-Soneran toimitusjohtajan Johan Dennelindin mukaan asiakkaiden ja teleoperaattoreiden on tehtävä kompromissi tiedonsiirron hinnoittelussa. "Jos asiakkaiden tarpeet täytettäisiin sataprosenttisesti, kaikki olisi ilmaista ja joka puskassa olisi sadan megan verkko. Se ei ole mahdollista." Kuva: Sirpa Räihä HS

Telia-Sonera etsii tasapainoa asiakkaiden tarpeiden ja omistajien tarpeiden välillä.

Teleoperaattori Telia-Soneran toimitusjohtaja Johan Dennelind kiertää parhaillaan maailmalla tapaamassa sijoittajia. Eilen vuorossa oli Suomi, ja Dennelindin mukaan sijoittajat ovat erittäin kiinnostuneita uusista hinnoittelumalleista.

"Jos on valittava yksi asia, jossa teleoperaattoreiden täytyy nyt onnistua, se on ilman muuta mobiilidata ja sen hinnoittelu", Dennelind sanoo.

Kuka

Johan Dennelind

 Ruotsalainen Dennelind, 43, aloitti Telia-Soneran toimitusjohtajana syyskuun alussa. Aiemmin hän toimi eteläafrikkalaisen Vodacomin palveluksessa.

 Hänen edeltäjänsä Lars Nyberg joutui eroamaan, kun asianajotoimiston selvitys katsoi Telia-Soneran toimineen epäeettisesti liiketoimissaan Uzbekistanissa. Liiketoimista on meneillään rikostutkinta.

Teleoperaattoreiden vanhat ansaintamallit toimivat yhä huonommin, kun älypuhelimissa ja tableteissa puhelujen ja tekstiviestien vaihtoehtona ovat internetiin ja tiedonsiirtoon perustuvat palvelut. Paitsi että puhelimella voi selata internetiä, mobiilidatan avulla voi tehdä samoja asioita kuin puhelimella perinteisesti. Tiedonsiirron hinnalla WhatsAppin kaltaiset palvelut täyttävät tekstiviestien, Skypen kaltaiset palvelut puhelujen tehtävää.

Suomessa vallalla ovat yhä sopimukset, joissa asiakas maksaa operaattorille mobiilidatasta kiinteän hinnan ja saa vastineeksi rajattomasti tiedonsiirtoa. Puheluista tai tekstiviesteistä taas joutuu tyypillisesti maksamaan tietyn rajan jälkeen lisää.

Mitä sijoittajat sitten Telia-Soneran hinnoittelulta haluavat?

"Lisää rahaa, tietenkin. Mutta sanon heille, että kyse on hienovaraisesta tasapainotilasta. Asiakkaan tarpeet pitää täyttää, ja vasta sen kautta tulevat voitot", Johan Dennelind sanoo.

Dennelindin puheiden perusteella muutos vaikuttaa kuitenkin väistämättömältä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa Telia-Sonera on jo kääntänyt hinnoittelumallit päälaelleen: kuukausimaksulla saa rajattomasti puheluja ja tekstiviestejä, mutta tiedonsiirrosta joutuu maksamaan lisää tietyn rajan jälkeen.

Esimerkiksi yhtiön Ruotsissa tarjoamassa komplett-paketissa saa 199 kruunulla (22,7 eurolla) kuukaudessa rajattomat puhelut ja tekstiviestit, mutta 0,5 gigatavun jälkeen tiedonsiirtoa pitää ostaa lisää.

Ruotsissakin valtaosa asiakaspohjasta on edelleen kiinteän tiedonsiirtohinnan liittymissä, mutta Dennelindin mukaan uusi hinnoittelu yleistyy hiljalleen.

Mutta entä jos asiakas tulevaisuudessakin haluaisi rajattomasti tiedonsiirtoa?

"Tällaisia vaihtoehtoja tarjoamme yhä vähemmän. Täytyy ymmärtää, että tiedonsiirto maksaa. Kun sijoitamme verkkoihin, meidän on saatava sijoitukselle tuottoa."

Dennelind korostaa toistuvasti, että muutokset lähtevät asiakkaiden tarpeista. Mutta samalla on myös löydettävä kestävä ja kannattava liiketoimintamalli. Dennelindin mukaan myös kilpailijat ymmärtävät tämän.

Ilmainen lounas on siis ohi?

"Voi sen niinkin sanoa. Hinnoittelumme on ollut mallia "syö niin paljon kuin jaksat". Olemme opettaneet kuluttajat siihen. Jatkossa pitää löytää tasapaino."

Dennelindin mukaan uusi hinnoittelu ei ole vielä tullut Suomeen osin siksi, että suomalaiset ovat tottuneet käyttämään paljon mobiilidataa. Muutos on kuitenkin tulossa.

Päivämääriä Dennelind ei kerro, vaan sanoo tiedottamisen olevan Soneran Suomen-toimitusjohtajan Robert Anderssonin asia.

"Kannattaa pitää silmät auki julkistusten suhteen. Siitä tulee jännittävää", Dennelind sanoo.

Oikaisu: Uutisessa kerrottiin ensin, että 0,5 gigabitin jälkeen tiedonsiirtoa pitää ostaa lisää. Gigabitti viittaa tiedonsiirron nopeuteen, gigatavu siirrettyyn määrään.

Korjaus oikaisuun: Gigabitti ei viittaa tiedonsiirron nopeuteen, vaan on tietomäärän mittayksikkö. Eri asia on, että internet-liittymien tapauksessa gigabitistä saatetaan puhua tarkoitettaessa mittayksikköä gigabittiä sekunnissa, joka on tiedonsiirron nopeuden yksikkö.
Alkuperäisessä jutussa oikea termi on gigatavu, ja siinä on kyse tiedonsiirron määrästä.