Asunnon hinnan tinkiminen alaspäin onnistuu vaihtelevasti eri puolilla Helsinkiä. Tietyillä keskustan alueilla, kuten Ullanlinnassa, Kaivopuistossa ja Katajanokalla neliömetristä keskimäärin maksettu hintataso on saattanut jäädä jopa tuhansia euroja pyydettyä hintatasoa matalammaksi.

Tieto käy ilmi Helsingin Sanomien avoimen datan HS Open -työpajassa tehdystä selvityksestä. Selvityksessä vertailtiin asuntojen myynti-ilmoitusten neliöhintojen keskiarvoja toteutuneiden kauppojen neliöhintoihin Helsingissä.

Hinnat perustuvat Oikotie-verkkopalvelussa sekä Ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) hintatietopalvelussa julkaistuihin tietoihin.

Myyntijohtajana työskentelevä Mikko Ranta kiinteistönvälitysyhtiö SKV:n Töölön-toimistosta tunnistaa ilmiön.

"Etelä-Helsingissä on enemmän spekulatiivista kauppaa. Kyllä näin voi sanoa", Ranta sanoo.

Hän muistuttaa, että monissa keskustan postinumeroissa on paljon "uniikkeja" kohteita, joiden hinnoittelussa on enemmän vaihtelua kuin tasalaatuisemmissa kaupunginosissa. Ydinkeskustassa myös kaupankäyntimäärät ovat pienempiä.

Samaa sanoo myös maantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta. Hän keksii ainakin kaksi selittävää tekijää: Keskustan markkinat ovat muuta Helsinkiä jähmeämmät ja harvinaisten arvokiinteistöjen hinnan määrittely vaikeampaa.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Henrik Lönnqvist muistuttaa kuitenkin aineistojen vertailuun liittyvistä mutkista.

Osa myyntiin ilmoitetuista asunnoista on saattanut poistua myynnistä odottamaan parempia aikoja. Pyydetyssä hintatasossa esimerkiksi kummittelevat asunnot, joiden omistajilla on ollut varaa olla myymättä asuntoaan. "Se voi selittää osan isoimmista eroista", Lönnqvist sanoo.

Selvitys asuntomarkkinoista syntyi avoimen datan käsittelyyn keskittyneessä HS Open -työpajassa kuluneella viikolla. Selvityksen toteuttaneen työryhmän muodostivat ohjelmoijat Aki Kivelä, Mikko Lampi, Andreas Lindroos, graafikko Tommi Kovala ja HS:n taloustoimittaja Aleksi Moisio.

Selvitykseen liittyvää dataa on julkaistu sähköisen median kehityksestä kertovassa HS Next -blogissa.

Helsingin Sanomat ja Oikotie kuuluvat molemmat Sanoma-konserniin.