Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Vaikka mäntytukit ovat Venäjän puolella järeämpiä, ne ovat myös oksaisempia ja vänkyrämpiä kuin suomalaiset männyt, ilmenee Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimuksesta.
Kuusitukeissa tilanne oli sama, mutta ero oli pienempi. Venäjän eivätkä myöskään Kainuun tukit olleet niin suoria kuin Länsi- ja Itä-Suomessa.
Tutkimuksessa vertailtiin sahatavaraa, joka oli peräisin kolmelta alueelta Suomesta ja kahdelta alueelta Luoteis-Venäjältä.
Venäläisten tukkien laatu vaihteli lisäksi myös puun toimittajan mukaan. Venäläiselle puulle oli tyypillistä puuta suojaavan ja bionergiana tärkeän kuoren suuri hävikki puunhankinnan eri vaiheissa.
Suomalaisen tukinhankinnan etuja ovat käytännön kokemusten mukaan hyvä pituuksien hallinta, vähäinen vikaantuminen varastossa ja nopea toimitusketju kannolta käyttöön.
Selvästi hidaskasvuisinta eli tiivissyistä tukkipuu oli Kainuussa ja kuusella myös Vologdassa. Venäläisessä tukkipuussa on sen korkean iän vuoksi yleensä enemmän sydänpuuta kuin suomalaisessa.
Suomalaisen männyn sydänpuusta saatiin visuaalisilta ominaisuuksiltaan parhaita rakennuspuusepän- ja huonekalulaatuja selvästi eniten Itä- ja Länsi-Suomessa ja selvästi vähiten Novgorodissa ja Vologdassa. Kuusella sydäntavarasta saatiin A-laatua eniten Itä-Suomessa ja Vologdassa
Tutkimuksen mukaan mäntysahatavara oli lujuudeltaan ja jäykkyydeltään Suomen kaikilla alueilla keskimäärin parempaa kuin Luoteis-Venäjällä.
Erot puun laadussa johtuvat Metlan mukaan osittain erilaisesta kasvukauden pituudesta ja kasvupaikkojen laadusta, mutta varsinkin metsänkasvatuksen perinteiden ja metsänhoidon tason eroista.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
