Työssä käyvät suomalaiset maksavat joka vuosi yli sadan miljoonan euron laskun johtajien ja ylempien toimihenkilöiden lisäeläkkeistä.

Asia kävi ilmi, kun Helsingin Sanomat pyysi Eläketurvakeskusta (Etk) selvittämään Suomen suurimpien työeläkkeiden koostumusta.

Tieto on yllättävä, sillä työeläkejohtajat ja yrityspomot ovat julkisuudessa toistuvasti korostaneet johtajien kaikkien lisäeläkkeiden tulevan henkivakuutusyhtiöiden kanssa tehdyistä vakuutusjärjestelyistä. Tuolloin kustannuksen maksaa yritys eli sen omistajat.

Niin sanotun rekisteröidyn lisäeläkkeen maksumiehiksi joutuvat puolestaan kaikki työeläkemaksujen maksajat, vaikka he eivät tätä lisäeläkettä koskaan saa.

Rekisteröity lisäeläke on 1960-luvulla perustettu lisäeläkejärjestely, joka perustui työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen, ei pakolla vakuuttamiseen kuten normaali työeläke. Vakuutusmaksuja koottiin rekisteröidyn lisäeläkkeen ottajilta periaatteessa niin paljon, että ne riittäisivät koko eläkeajalle.

Etk:n antamista tiedoista käy kuitenkin ilmi, että rekisteröityyn lisäeläkerahastoon kootut vakuutusmaksut tuottoineen riittävät peittämään vain kolmanneksen kustakin lisäeläkkeestä. Loput rahat eli kaksi kolmannesta maksetaan yhteisestä tasausrahastosta.

Tasausrahastoon varat peritään kaikilta edelleen työssä olevilta vakuutetuilta eli palkansaajilta ja työnantajilta. Esimerkiksi vuonna 2010 yksityisen alan työnantajat ja työntekijät pulittivat rekisteröityjen eläkkeiden osuutena noin 138 miljoonaa euroa.

Rekisteröityjä lisäeläkkeen saajia ovat kaikkein hyvätuloisimmat. Selvityksen mukaan sadan eniten työeläkettä saavan henkilön joukosta 60 henkilöä sai niin sanottua rekisteröityä lisäeläkettä vuonna 2010. Kyseessä on huomattava tulo. Sadan eniten työeläkettä saavan eläkkeen keskiarvo oli 17 400 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Tästä rahasta taas rekisteröidyn lisäeläkkeen osuus oli noin 26 prosenttia eli noin 4 500 euroa.

Kun työssä käyvät maksavat tästä kaksi kolmannesta, he kustantavat huippueläkeläisille keskimäärin kolmen tuhannen euron lisäeläkkeen kuukaudessa.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan mukaan uusia vakuutuksia tai vakuutettuja lisävakuutukseen ei ole voinut ottaa enää kymmeneen vuoteen. Hän toteaa, ettei järjestely näytä oikeudenmukaiselta.

"Eihän se oikein ole rahavirran suuntaa katsottaessa. Toisaalta Suomessa on totuttu pitämään sopimuksista kiinni. Lisäeläkkeiden kytkentä perusturvaan 1960-luvulla oli tarpeellinen ja nykyisiäkin kokonaiseläkekustannuksia alentava ratkaisu, jonka hintaa nyt maksamme. Eläkeasioilla on pitkä häntä."

Asiantuntijoiden arvion mukaan yhteisestä potista rahoitettavien lisäeläkkeiden suhteellinen osuus tulee lisääntymään kunnes viimeinenkin rekisteröidyn työeläkkeen ottanut kuolee.

Tämä tapahtuu luultavasti vasta vuosikymmenten päästä.

Lue lisää asiasta maanantain Helsingin Sanomista