1. Työnteko kannattavammaksi ja työttömyys inhottavammaksi

"Suomessa vallitsee väärinkäsitys, jonka mukaan esimerkiksi elinkeinorakenteeseen vaikuttamalla tai työpaikkoja luomalla – siis työn kysyntää lisäämällä – voidaan saada pysyvästi suurempi työllisyys.

Tämä käsitys on virheellinen.

Kysynnän lisääminen on suhdannepolitiikkaa, ja sillä voidaan toki nostaa taloutta lähemmäksi normaalitilaansa eli suhdannetasapainoa.

Pitkällä aikavälillä työllisyysastetta voidaan kuitenkin kohentaa vain vaikuttamalla rakenteellisesti työn tarjontaan. Silloin myös työllisyyden normaalitaso nousee. Tarvitaan siis ajattelutavan muutosta.

Jos sen sanoo raa'asti, niin työnteko on tehtävä vähän houkuttelevammaksi ja työttömänä tai työvoiman ulkopuolella oleminen vähän inhottavammaksi. Näin voidaan turvata julkisen talouden rahoitus ja tasapaino pitkällä aikavälillä."

2. Julkiselle taloudelle tasapainotusohjelma

"Kun meillä on kuva pitkän aikavälin työllisyysasteesta, Suomelle voidaan laatia toimenpideohjelma, jolla kestävyysvajeesta päästään eroon.

Ohjelmassa tehdään ne vero- ja menomuutokset, joilla julkinen talous pysyy tasapainossa, vaikka väestö vanheneekin. Tällä hetkellä tällaista ohjelmaa ei ole.

Eduskunnan ja hallituksen pitäisi sitoutua ohjelmaan, se pitäisi tehdä kahdellekymmenelle vuodelle ja sen pitäisi sisältää eläkejärjestelmät.

Hyöty on välitön: heti, kun ohjelma on tehty, rahoitusmarkkinoille voi esittää, ettei Suomen julkisessa taloudessa ole rakenteellista ongelmaa."

3. Vientiteollisuudelle palkkajohtajan rooli

"Suomen kilpailukyvystä euroalueen sisällä on pidettävä huolta, ja tässä palkanmuodostus ja maltilliset palkkavaateet ovat avainasemassa.

Mielestäni vientiteollisuuden järjestöjen pitäisi siksi ottaa palkkajohtajan rooli.

Käytännössä teollisuuden työntekijä- ja työnantajajärjestöt arvioisivat yhdessä, mikä on sopiva palkannousuvauhti ja tekisivät tulosopimuksensa. Sitten kerrottaisiin muille, että tällaista korotuslinjaa on muidenkin syytä seurata.

Käytännöstä ei tarvitse käyttää tupo-sanaa, jos se on ideologisesti vaikeaa.

Tällä hetkellä homma ei toimi, koska elinkeinoelämän järjestöt eivät halua olla yhteisessä pöydässä. Toisaalta ammattiliitot pitävät jääräpäisesti kiinni siitä, että palkankorotukset ovat pääasiassa yleiskorotuksia niin, että kaikki työntekijät saavat saman.

Haluaisin muistuttaa, että jos vientiteollisuus ei ota palkkajohtajan roolia, joku muu ottaa, esimerkiksi kauppa tai julkinen ala. Silloin teollisuuden on vaikeampi toimia kilpailukykyisesti ja houkutella osaavaa työvoimaa."

Juhana Vartiainen on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja.