Veronkiertokeskustelu lisännyt kotimaisten lääkäriasemien suosiota

Keskustelu lääkäriasemien veronkierrosta toi asiakkaita kotimaisille toimijoille. "Keskustelu on lisännyt selkeästi kysyntää", sanoo tamperelaisen Koskiklinikan toimitusjohtaja.

 |   | 
 
Outi Pyhäranta HS
Sari Koskelainen oli perjantaina Diacor-lääkäriasemalla röntgenkuvauksissa. Kuvaa ottaa Diacorin röntgenin esimies Leena Haiko.
Sari Koskelainen oli perjantaina Diacor-lääkäriasemalla röntgenkuvauksissa. Kuvaa ottaa Diacorin röntgenin esimies Leena Haiko.

Tästä on kyse

 Suomen suurimmat yksityiset terveyspalveluyritykset Terveystalo ja Mehiläinen ovat konserniavustusten ja rahoituskulujen avulla välttyneet maksamasta yhteisöveroja voitoistaan.

 Mehiläinen aloitti elokuussa yt-neuvottelut, koska yritys oli menettänyt merkittäviä asiakkaita, kuten Nokian.

Kotimaisessa omistuksessa olevat terveysalan yritykset ovat saaneet viime aikoina lisää yritysasiakkaita. Samalla ne ovat tiivistäneet yhteistyötään.

Kehitys johtuu osittain terveysalan ympärillä käydystä verokeskustelusta, mikä on saanut osan asiakkaista äänestämään jaloillaan.

Ulkomaalaiset, veroparatiiseihin kytkeytyvät lääkäriasemat ovat saaneet osakseen arvostelua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaiset tekevät noin 17 miljoonaa asiakaskäyntiä vuosittain yksityisissä terveysalan yrityksissä. Alan liikevaihto on yli 2,5 miljardia euroa.

Alalla on tuhansia yrityksiä, mutta suurin osa niistä on varsin pieniä ja 4–5 isointa yritystä nappaavat ison siivun markkinoista.

Lääkärin pakeille menevät tavalliset kansalaiset sekä yritysasiakkaat kysyvät aikaisempaa useammin terveysalan yrityksen taustoja, kertoo tamperelaisen Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila.

"Näitä kysymyksiä tulee nykyään enemmän. Asiakkaat haluavat tietoja omistajasta, yritysrakenteesta ja ylipäätään avoimuutta vaaditaan lisää. Verokeskustelu on lisännyt selkeästi meidän palveluidemme kysyntää", Varkila sanoo.

Koskiklinikan omistavat 75 lääkäriä ja kaksi muuta osakasta. Yritys on suurimpia yksityisiä terveydenhuoltoalan yrityksiä Pirkanmaalla.

Koskiklinikka on lisännyt viime aikoina yhteistyötä alueellisten, kotimaisten toimijoiden kanssa esimerkiksi Jyväskylässä, Kuopiossa, Porissa ja Helsingissä.

Yhteistyötä tehdään, jotta voidaan houkutella asiakkaiksi useilla paikkakunnilla toimivia yrityksiä. Onko kyse myös vastaiskusta ulkomaista pääomaa vastaan?

"Vastaamme kysyntään ja kuuntelemme, mitä asiakkaat haluavat. Mutta näyttää siltä, että suomalaista omistusta arvostetaan", Varkila sanoo.

Esimerkiksi valtiollinen junayhtiö VR uusi Koskiklinikan kanssa juuri sopimuksensa.

Myös pääkaupunkiseudulla vahvassa asemassa oleva terveyspalveluyritys Diacor on saanut viime aikoina lisää uusia asiakkaita.

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö omistaa Diacorin. Yhtiö maksaa osinkoja Diakonissalaitokselle, joka käyttää rahat yhteiskunnallisiin projekteihin. Tämä on osoittautunut kilpailueduksi.

"Vastuullisuus ja eettisyys ovat nousevia trendejä, ja ne näkyvät selvästi terveydenhuoltoalalla", sanoo Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.

Diacor on laajentanut toimintaansa viime aikoina. Se on ollut perustamassa yhdessä yhteishyödyllisen Caritas-säätiön kanssa uutta lääkärikeskusta Ouluun.

Lisäksi Diacor on solminut yhteistyösopimuksia alueellisten toimijoiden kanssa eri puolilla Suomea.

Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan 40 prosenttia kaikista työntekijöistä on yksityisen työterveyshuollon piirissä. Palvelut hankitaan yleensä kilpailutuksen perusteella, jossa painavat hinta ja palvelutaso.

Yritykset miettivät yhä useammin myös maineasioita ja yhteiskuntavastuuta.

"Meillä kotimaisuus on kolmen tärkeimmän kriteerin joukossa, kun valitsemme työterveyspalvelua. Totta kai myös verojen välttely vaikuttaa. Sellainen toiminta ei ole arvojemme mukaista", sanoo Viestintälehdet Oy:n ja MTK:n henkilöstöpäällikkö Sini Simonen.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Hae Verokoneen tiedoista

Hae Verokoneen tiedoista

Uutiset