Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Urpilainen: Euromaiden kriisirahastoa kasvatettava

Talous
 
STT–HS
Martti Kainulainen / Lehtikuva
Kreikan ympäristö- ja energiaministeri Giorgos Papakonstantinou ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen tapasivat ennen suuren valiokunnan kokousta Helsingissä.
Kreikan ympäristö- ja energiaministeri Giorgos Papakonstantinou ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen tapasivat ennen suuren valiokunnan kokousta Helsingissä. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Suomi joutunee myöntymään euromaiden kriisirahastojen ja samalla vastuidensa kasvattamiseen. Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli asiaa tiistaina, ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen  (sd) kävi selvittämässä tilannetta eduskunnan suurelle valiokunnalle. Euromaat päättävät asiasta perjantaina Kööpenhaminassa.

Urpilainen sanoi, että euron palomuurin kapasiteettia on jonkin verran kasvatettava. Suomen vastuut eivät saisi kuitenkaan merkittävästi enää kasvaa ja euromaiden pysyvä kriisirahasto EVM on saatava mahdollisimman nopeasti käyttöön.

"Näillä reunaehdoilla nyt sitten lähden neuvottelemaan", Urpilainen sanoi selvitettyään asiaa eduskunnan suurelle valiokunnalle, joka käsittelee asiaa perjantaina.

Mahdollisimman suurta kriisipuskuria havitteleva EU-komissio on esittänyt esimerkiksi mallia, joka yhdistäisi kaksi kriisirahastoa lähes tuhannen miljardin euron hätäkassaksi. Urpilainen myönsi, että rahaston kasvattaminen näin suureksi on Suomelle hyvin vaikeaa.

Urpilainen toivoi tiistaina, että suuri valiokunta voisi jo perjantaina antaa hänelle mandaatin selkeän ja konkreettisen lopputuloksen hyväksymiselle. Valiokunta pitää kokouksensa tuolloin juuri ennen euroryhmän alkua.

Jos vastuita kasvatetaan, hallitus jäänee ilman opposition tukea. Suuren valiokunnan keskustalainen varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen   sanoi, että kapasiteetin kasvattaminen merkitsee ainakin hänen logiikkansa mukaan myös Suomen vastuiden kasvamista. Keskusta ei Kaikkosen mukaan tätä hyväksy.

"Lähdemme siitä, että tuo 500 miljardia on katto. Jos sitä nostetaan, missä se raja sitten on, nostetaanko jälleen vuoden ja kahden vuoden päästä lisää? Oleellista on, että nuo ongelmamaat, kriisimaat laittavat itse asioitaan kuntoon. Heille on mahdollisuus siihen kyllä annettu", Kaikkonen sanoi.

Suomi ja myös  Saksa ovat tähän saakka tiukasti vastustaneet hätäkassan paisuttamista. Ministerit ovat toistelleet mantraa, jonka mukaan EVM:n ja nyt käytössä olevan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n yhteenlaskettu lainoituskapasiteetti ei saa ylittää 500 miljardia euroa. Äänenpainot ovat pehmenneet viime kuukausina.

Viranomaislähteet kertoivat maanantaina, että Suomen kannalta hyväksyttävin vaihtoehto on sama, johon Saksan liittokansleri Angela Merkel   myöntyi. Siinä Kreikan, Irlannin ja Portugalin jo myönnettyjä tukiohjelmia juoksutetaan rinnan uuden, kesällä käynnistettävän Euroopan vakausmekanismin EVM:n kanssa.

Liittokansleri Merkel taipui käytännössä siihen, että ERVV:stä jo käytössä olevat varat eli noin 200 miljardia euroa eivät syö tulevan hätäkassan lainoituskapasiteettia.

ERVV:n 440 miljardin euron kapasiteetista käyttämättä jäänyt osa sen sijaan olisi ilmeisesti tarkoitus unohtaa. Tällainen järjestely kasvattaisi yhteenlasketun lainoituskapasiteetin väliaikaisesti noin 700 miljardiin euroon. EVM:n koko kuitenkin pysyisi 500 miljardissa. Tämä määrä olisi käytettävissä tulevien avunpyytäjien, kuten Espanjan, rahoittamiseen.