Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Onko luomu oikeasti parempaa?

Talous
 
Outi Pyhäranta HS
Ministeriön rahoittama verkkosivu ei suoraan väitä luomua terveellisemmäksi, vaan puhuu "puhtaudesta". Luomulihan tuotannossa rajoitetaan esimerkiksi lääkkeiden käyttöä.
Ministeriön rahoittama verkkosivu ei suoraan väitä luomua terveellisemmäksi, vaan puhuu "puhtaudesta". Luomulihan tuotannossa rajoitetaan esimerkiksi lääkkeiden käyttöä. Kuva: Outi Pyhäranta HS

Luomu eli luonnonmukaisilla menetelmillä tuotettu ruoka on jo jonkinlainen synonyymi hyville asioille. Kuuluisa maabrändityöryhmäkin ehdotti, että Suomesta pitää tehdä luomumaa. Vaikkapa Tanska meneekin vielä selvästi edellä.

Veronmaksaja on jo nykyisellään mukana, sillä luomuun saa korotetut maataloustuet. Ne maksoivat viime vuonna 30 miljoonaa euroa.

Valtio myös tukee esimerkiksi Luomuliiton toimintaa. Ja kun maatalousneuvonnasta on leikattu, luomuneuvonnan määrärahat on säilytetty ennallaan.

Artikkeliin liittyvät

Hallitukselta valmistuu pian luomuohjelmakin. Luomua yritetään esimerkiksi saada kunnallisiin keittiöihin.

Joskus tuntuu, että luomu perustelee jo itse itsensä. Mutta miksi ilman väkilannoitteita ja torjunta-aineita tuotettu ruoka ansaitsee hallituksen mielestä tukea?

"Kun kysyntää on, pitää miettiä, miten hallinto voisi auttaa tuotannon lisäämisessä", perustelee maatalousministeri Jari Koskinen (kok).

Koskisen mukaan toinen syy suosia luomua on, että sillä on hyviä vaikutuksia ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin.

Yleisimmät luomuperustelut voidaankin jakaa kolmeen: ympäristöystävällisyys, "puhtaus" ja eläinten olot.

On aika selvittää, onko näissä kyse mielikuvista vai faktoista.

Aloitetaan siitä, kuinka ympäristöystävällistä luomu tavalliseen verrattuna on.

Maatalouden ympäristövaikutuksia ovat ainakin vesistöihin huuhtoutuvat ravinteet. Perinteisessä maataloudessa pellolle lisätään ravinteita väkilannoitteilla.

Luomussa väkilannoitteita ei käytetä, mutta samalla sadot pienenevät. Jos viljellään muutenkin kuin viljelyn riemusta, päästöt olisi hyvä suhteuttaa satoon.

Tutkimusta ravinne-eroista ei ole ruuhkaksi asti, ja hyvä koeasetelma on hankala rakentaa. Jo sääolot voivat vaikuttaa.

Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on mitannut typpipäästöjä yli kymmenen vuoden ajan kahdelta huuhtoutumiskentältä. Tutkija Riitta Lemola kertoo, että Toholammilla kokeeseen kuuluvat kasvinviljelytilan ja kotieläintilan viljelykierrot.

Kasvinviljelytilan typpipäästöt ovat olleet luomumenetelmin noin 35 prosenttia pienemmät. Kun päästöt suhteutetaan satoon, luomupäästöt ovat edelleen noin 30 prosenttia pienemmät.

Kotieläintilan kierrossa luomun päästöt ovat olleet hehtaarille noin 10 prosenttia pienemmät, mutta satoon suhteutettuna ero tavanomaisiin menetelmiin katoaa.

Toinen kenttä on Jokioisilla. Hehtaarille luomun päästöt ovat olleet noin 30 prosenttia pienemmät kuin tavanomaisessa viljelyssä , mutta satoon suhteutettuna lähes 20 prosenttia suuremmat.

Lopullista totuutta ei ainakaan Toholammilta ja Jokioisilta näytä löytyvän.

Maataloudesta aiheutuu myös kasvihuonekaasupäästöjä. Niistä ei ole tutkimusta edes sen vertaa kuin ravinnepäästöistä, ja tulokset vaihtelevat.

"Ei oikein ole lopullista vastausta siihen, onko luomu ympäristöystävällisempää kasvihuonepäästöjen kannalta", sanoo MTT:n professori Kristiina Regina.

Tutkimuksesta on ehkä pulaa, erilaisista käsityksistä ei. Totuus luomusta riippuu siitä, minne kulloinkin soittaa.

"Luomua ei voi perustella sillä, että se olisi ravinnevalumien tai ilmastopäästöjen kannalta parempi ympäristölle", sanoo MTT:n maatalouspolitiikan professori Jyrki Niemi.

"Luomun ympäristöeduista ja muista hyödyistä on vahvoja viitteitä", sanoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Jukka Rajala.

Rajala lähettääkin hengästyttävät yli neljäkymmentä sähköpostiviestiä täynnä tutkimuksia. Yhdysvalloissa on saatu luomulla yhtä suuria satoja 13 vuotta kestäneessä tutkimuksessa. Luomumaito suojaa lapsia ihottumalta. Testiryhmä erotti luomuvehnän maun perusteella. Altistuminen torjunta-aineille raskausaikana voi häiritä poikien sukuelinten kehitystä.

Alkaa mennä jo terveysvaikutusten puolelle, mutta pysytään vielä ympäristössä. Hanna Tuomisto teki Oxfordin väitöskirjassaan metatutkimusta luomun ympäristövaikutuksista. Eurooppalaista tutkimusta vertailemalla ei löytynyt yksiselitteistä näyttöä luomun paremmuudesta.

"Ympäristön kannalta pitäisi edistää integroituja menetelmiä. Niissä mitkään viljelykäytännöt eivät ole kiellettyjä, jos niistä vain on hyötyä", hän ehdottaa.

Tavanomainen maatalous onkin monen asiantuntijan mielestä lähestymässä luomua. Jyrki Niemen mukaan luomussa esimerkiksi huomioidaan paremmin ravinteiden kierrätys, jota on kuitenkin tullut myös tavanomaiseen viljelyyn. Luomuvaikutteita ovat myös viljelykasvien vuorottelu ja biologinen typensidonta.

Laajasti hyväksyttyä on, että torjunta-aineita käyttämätön luomu säilyttää paremmin luonnon monimuotoisuutta.

Mutta jos luomusato on tavanomaista pienempi, samaan satoon tarvitaan enemmän peltoa. Jyrki Niemen mukaan tämä ei ole Suomessa ongelma, mutta maailman mittakaavassa luonnon monimuotoisuus ei kestä peltoalan lisäämistä.

"Maailman parhaat alueet on jo raivattu maanviljelyyn. Ei olla kestävällä tiellä, jos raivataan vielä paljon lisää", sanoo myös maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta. Hänen mielestään avainkysymys maatalouden ja ympäristön suhteessa on, että käytetyillä ravinteilla pitäisi saada mahdollisimman hyvä sato. Silloin ravinteita kotiutetaan tehokkaasti.

Alakukun mukaan tavallinenkaan viljelijä ei halua käyttää enempää lannoitteita kuin mitä kasvit pystyvät käyttämään, sillä se olisi hukkaan heitettyä rahaa.

Yritetään vielä kerran. Vaikuttaako luomu ravinnepäästöjen määrään?

Jos koko Suomi olisi luomussa, ravinnepäästöt vesistöihin voisivat jopa puolittua. Näin uskoo Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinonen. Ravinteita huuhtoutuisi vähemmän ja laajamittainen luomu vaikuttaisi maatalouden tuotantorakenteeseen, hän perustelee.

Vastakkainen näkemys löytyy taas. Hanna Tuomiston mukaan ravinnepäästöjen määrä ei riipu siitä, ollaanko luomussa, vaan viljelijän muista valinnoista.

Kun yrittää selvittää, mikä on vallitseva käsitys luomun ympäristövaikutuksista, selviääkin lähinnä että sellaista ei ole. Kenties luomun terveysvaikutuksista on helpompi ottaa selko.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamalla luomu.fi-sivustolla käytetään luomuruoasta esimerkiksi muotoiluja "hyvää puhtaasti" ja "luonnollisen terveellistä". Suoria väitteitä siitä, että luomuruoka olisi muuta terveellisempää, ei kuitenkaan esitetä. Kysyttäessä maatalousministeri Koskinen kertoo, ettei itse usko luomun olevan muuta ruokaa terveellisempää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen emeritusprofessori Jouko Tuomisto veti vuonna 2003 hanketta, joka kävi läpi luomun terveysvaikutuksista tehtyä tutkimusta.

"Kun ei ole kunnon tutkimusta, terveystutkijana en voi sanoa mitään muuta kuin että luomun terveyseduista ei ole näyttöä", Tuomisto tiivistää tuloksen.

Hän kertoo American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistusta yhteenvedosta vuodelta 2010. Siinä käytiin läpi lähes 100 000 tutkimusta.

"Löytyi kaksitoista, jotka olivat kelvollisia. Useimmissa muissa oli vain mitattu pitoisuuksia elintarvikkeista, vertaamatta niitä tavanomaisiin tuotteisiin."

Luomutuotteesta voi esimerkiksi löytyä aavistuksen enemmän C-vitamiinia. Mutta onko sillä todellista merkitystä terveyden kannalta?

Tuomiston mukaan kunnon terveystutkimuksen tekeminen luomusta olisi erittäin vaikeaa ja kallista.

Mielikuva luomun puhtaudesta liittynee siihen, että torjunta-aineita ei käytetä. Luomussa todella on hiukan pienemmät torjunta-ainejäämät, mutta erittäin vähäisten torjunta-aineiden terveysvaikutuksista kuluttajaan ei Tuomiston mukaan ole näyttöä. Ilman mukana leviäviltä aineilta ja saasteilta ei luomukaan säästy.

Luomun puolesta puhuva Jukka Rajalakin myöntää, että virallisen näkemyksen mukaan torjunta-aineista ei ole terveydelle varaa. Tuleva tutkimus voi kuitenkin osoittaa toisin, hän uskoo.

"Enemmän ja enemmän tulee näyttöä. Ja sitten ovat herkät ihmiset, joille on erittäin tärkeää saada puhdasta ravintoa."

Onko luomu heille terveellisempää?

"Ei minulla ole laajaa tiedeartikkelia. Mutta on suppeampia asiantuntijakirjoituksia ja kuluttajien kokemuksia."

Jukka Rajalan mukaan torjunta-aineita tutkitaan varsin vähän ennen kuin ne tulevat markkinoille. Professori Laura Alakukku taas sanoo, että Suomessa markkinoilla olevat tuotteet ovat käyneet läpi OECD:n ohjeistamat testit. Testejä kehitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi aineiden käyttäytyminen maaperässä vaatii Alakukun mukaan lisää tutkimusta.

Se terveyspuolesta. Onneksi kolmas argumentti, eläinten kohtelu, on enemmän arvokysymys. Nyt ei tarvitse upota väittelyyn siitä, mitä tutkimukset kertovat tai eivät kerro. Luomun ehdoissa kun aidosti on lainsäädäntöä tiukemmat vaatimukset eläinten oloille.

Luomu esimerkiksi edellyttää, että lypsylehmien on päästävä kesällä laitumelle joka päivä. Sisällä luomueläimillä taas on noin tuplasti tilaa lain vaatimuksiin nähden, kertoo Eviran Sampsa Heinonen.

"Toisaalta, jos nykyään rakennetaan uusi navetta, se on todennäköisesti sisältä samantyyppinen kuin luomutuotannossakin.", hän sanoo.

Luomutilojen eläimiä lääkitään vain eläinlääkärin määräyksestä. Esimerkiksi sikaa ei kuitenkaan saa myydä luomukinkkuna, jos se on saanut kaksi hoitokuuria.

Eläinten kohtelulla tuskin voi perustella luomuvihannesten ostamista. Eikä luomulihankaan hinta johdu pelkästään eläinten oloista, vaan myös siitä, että luomueläintä saa ruokkia vain luomurehulla. Esimerkiksi luomusikatilalla osa peltoalasta menee viherlannoitukseen, ja satotaso on tavanomaista viljelyä alhaisempi.

"Kun siirrät 200 sian tilan luomuun, sama peltoala riittää enää 100 sian pitämiseen", Heinonen havainnollistaa.

Jos haluaa, että eläimillä on tilaa, maksaa samalla myös siitä, ettei väkilannoitteita käytetä. Tämä on esimerkki siitä, että luomu on kokoelma sääntöjä, joita kaikkia pitää noudattaa yhtä aikaa. Sampsa Heinosen mielestä näin pitää ollakin.

"Kuluttaja saa kokea, että kun hän maksaa itsensä kipeäksi, hän saa erityisen tuotteen. Se, mitä hänelle on tuotantomenetelmistä luvattu, se myös pitää."