Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Virtuaalivaluutta hyötyy euron luottamuspulasta

Vertaisverkkoraha bitcoinin arvo kasvoi villisti ja romahti. Suomessa virtuaalirahan käyttö on vähäistä.

Talous
 
Antti Johansson
Markkinointipäällikkö Robert Ramstedt esittelee bitcoineilla maksamista Vegemesta-ravintolassa Turussa.
Markkinointipäällikkö Robert Ramstedt esittelee bitcoineilla maksamista Vegemesta-ravintolassa Turussa. Kuva: Antti Johansson

Kyproksen pankkikriisi lisäsi rajusti kiinnostusta bitcoinia kohtaan. Virtuaaliraha jakaa mielipiteet: onko bitcoin pyramidipeli, tulevaisuuden valuutta vai pelkkä kupla?

Matkapuhelimella maksaminen ei ole enää erikoisuus, mutta Vegemesta-ravintoloiden käyttämä valuutta bitcoin on.

Kun asiakas maksaa kasvispurilaisensa, hän voi kaivaa esiin matkapuhelimen ja ottaa valokuvan näytölle ilmaantuvasta koodista.

Artikkeliin liittyvät

Koodin avulla rahat menevät Vegemestalle – mutta yrityksen virtuaaliseen lompakkoon ei siirry euroja vaan bitcoineja.

"Bitcoin-maksujen lukumäärää en ole katsonut, mutta parhaimmillaan se on yltänyt ehkä prosenttiin liikevaihdosta", kertoo Vegemestan markkinointipäällikkö Robert Ramstedt.

Vuonna 2008 syntynyt virtuaalivaluutta bitcoin on saanut paljon huomiota, koska sen kurssi kymmenkertaistui kahdessa kuukaudessa, ja sen jälkeen romahti.

Kun bitcoineja alettiin vaihtaa perinteisiin valuuttoihin, yhden bitcoin-kolikon hinta oli muutamia senttejä. Kurssi kävi keskiviikkona noin 260 dollarissa, ja bitcoinien yhteenlaskettu markkina-arvo oli noin kaksi miljardia euroa.

Kun kenties ensimmäinen bitcoin-ostos tehtiin Yhdysvalloissa, kaksi pizzaa maksoi 10 000 bitcoinia. Huippukurssilla laskettuna aterian hinta oli siis pari miljoonaa euroa.

Valtava arvonnousu on tuonut erikoiselle valuutalle paljon huomiota, mutta bitcoinin todellisesta luonteesta ei ole päästy yksimielisyyteen. Onko se tulevaisuuden valuutta, pyramidipeli vai silkka kupla?

Verkkosivusto Bittiraha.fin ylläpitäjälle Henry Bradelle bitcoin edustaa vallankumousta.

"Aika monet käyttävät sitä siksi, että se on turvasatama", Brade sanoo. "He kokevat, että raha säilyy siellä paremmin kuin euroissa."

Bitcoin eroaa tavallisista valuutoista siten, että sen taustalla ei ole keskuspankkia. Eurot ja dollarit laskee liikkeelle keskuspankki, joka myös yrittää pitää rahan arvon vakaana. Bitcoin on sen sijaan olemassa vain internetin hajautetussa vertaisverkossa.

Valtiota karsastavia libertaareja virtuaalivaluutta viehättää, sillä bitcoin on tyystin riippumaton valtioista tai keskuspankeista. Koska bitcoinia ei hallinnoi tai sääntele kukaan, sen arvoa ei voi rapauttaa ainakaan setelipainoja käynnistämällä.

Bitcoinin arvo on kasvanut, koska keskuspankit ovat taloutta elvyttäessään syytäneet markkinoille halpaa rahaa ja herättäneet samalla pelkoja inflaatiosta, joka tarkoittaa rahan arvon halpenemista.

Huima kurssinousu alkoi, kun Kyproksen pankkikriisin ratkaisuksi esitettiin kyproslaisten tallettajien verottamista. Suosittu bitcoin-valuuttapörssi Mt. Gox kertoi saaneensa 57 000 uutta asiakasta maaliskuussa.

Suurimmillaan yhden bitcoinin hinta oli yli 20-kertainen vuoden alkuun verrattuna. Sen jälkeen kupla puhkesi ja kurssi romahti alle puoleen muutamassa tunnissa. Lauantaina kurssi vaihteli runsaassa sadassa dollarissa.

Suuresta huomiosta huolimatta bitcoinin käyttö on vähäistä. Suomessa kymmenkunta yritystä ottaa vastaan bitcoineja.

Helsinkiläisellä hammaslääkäriasemalla bitcoineilla on maksettu muutaman kerran, renkaita ja vanteita välittävällä verkkosivustolla ei kertaakaan.

Virtuaalirahaa on arvosteltu monin tavoin. Sen on sanottu olevan pyramidipeli, joka hyödyttää eniten varhaisia käyttäjiä.

Kasvottomuus on ollut osa bitcoinia alusta lähtien, sillä järjestelmän luonut Satoshi Nakamoto lienee nimimerkki. Anonyymiyden ansiosta bitcoin on käytössä internetin Silk Road -markkinapaikalla, joka on verkon huumekaupan keskus.

Ensimmäinen bitcoin-kupla puhkesi 2011, kun se vajosi yli 30 dollarista alle 3:een dollariin. Oma lukunsa ovat lukuisat varkaudet ja huijaukset: rikolliset ovat murtautuneet valuuttapörssien tietokoneille ja vieneet bitcoinit.

Viime elokuussa katosi jopa seitsemän prosentin viikkotuottoja lupaillut Bitcoin Savings & Trust. "Sijoitusyhtiö" oli mitä ilmeisimmin Bernard Madoffin yrityksen tapainen ponzihuijaus, joka brittiläisen Telegraph-lehden mukaan puhalsi miljoonien eurojen arvosta bitcoineja.

Bitcoinin tulevaisuuden kannalta olennaisinta kuitenkin lienee se, onko sillä käyttöä vaihdon välineenä. Taloustieteilijä Paul Krugman arvioi vuonna 2011, että bitcoin on ollut hyvä sijoitus, mutta valuutaksi siitä ei ole.

Krugmanin mukaan bitcoinin ongelma on deflaatio eli rahan arvon kasvu, koska bitcoineja on käytössä vain rajattu määrä. Deflaatio kannustaa lykkäämään hankintoja, jolloin talous hyytyy.

Myös yleisvalvontatoimiston päällikkö Päivi Heikkinen Suomen Pankista suhtautuu bitcoiniin varauksella. Pulma Heikkisen mielestä on, että kukaan ei valvo rahan vakautta.

"Jos meillä on tällainen maksuväline, jolla ei ole vastuutahoa, kukaan ei pysty hallinnoimaan arvon kehitystä ja huolehtimaan, että se pysyy jotenkin järkevissä uomissa", hän sanoo.

Ajatus nopeasta rikastumisesta houkuttaa silti. Kannattaisiko sittenkin ostaa muutama bitcoin, kun arvonnousu on ollut niin hurjaa?

"Jos jokin on noussut tuhat prosenttia, olet myöhässä", Heikkinen nauraa. "Jotenkin toivoisi, että olisi sen verran ymmärrystä, että osattaisiin tehdä ero uhkapelin ja ihan tavallisen reaalimaailman säästämisen ja sijoittamisen välillä."