Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Onko bitcoin vaihdon vai petoksen väline?

Verkon vaihtoehtovaluutta bitcoin herättää kysymyksen, mitä raha oikeastaan on

Talous
 
Peter von Stamm Actionpress
Euroopan keskuspankki on syytänyt markkinoille runsaasti rahaa.
Euroopan keskuspankki on syytänyt markkinoille runsaasti rahaa. Kuva: Peter von Stamm Actionpress

Raha on olemassa ostamista ja sijoittamista varten. Sen määrää ohjaa nykymaailmassa hinta ja kysyntä. Bitcoiniin mikään näistä ei päde.

Nettimaailman libertaristit kohisivat viikko sitten virtuaalivaluutta bitcoinin romahduksesta. Tämä internetin vertaisverkon ylläpitämä "rahayksikkö" maksoi aamulla 10. huhtikuuta yli 260 dollaria, muutamaa tuntia myöhemmin enää 130 dollaria.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Voiko jokin, jolla ei voi maksaa juuri missään ja jonka arvo heilahtelee näin paljon, olla rahaa?

Bitcoinin ostajien suurin kiinnostuksen kohde on rahayksikön arvonnousu dollareissa mitattuna.

Toki ihmiset harrastavat valuuttojen keskinäisiin arvonmuutoksiin perustuvaa spekulaatiota oikeillakin rahoilla, mutta se ei ole rahan pääasiallinen tarkoitus.

Oikeasta rahasta saa tuottoa yleensä vain, jos sen sijoittaa lisäarvoa tuottavaan toimintaan tai antaa lainaksi.

Raha on ennen kaikkea vaihdon väline, ja sen arvo on suhteellisen vakaa.

Rahan käyttäjät luottavat siihen, että sillä saa ostettua hyödykkeitä ja suurin piirtein saman määrän vielä seuraavanakin päivänä.

Bitcoinin vaihdettavuudesta tai arvon vakaudesta ei ole mitään takeita.

Raha, joka on olemassa ennen muuta sen itsensä arvonnousua varten, on ylipäätään huono raha.

Rahan arvon nouseminen tarkoittaa hintojen laskua. Mitään ei siis kannata ostaa tänään, koska huomenna se maksaa jo vähemmän. Mitään ei myöskään kannattaisi tuottaa, koska viikon päästä siitä ei saisi edes tuotantokustannuksia takaisin. Talouden pyörät pysähtyisivät.

Tavallisten valuuttojen arvo yleensä heikkenee hissukseen. Se kannustaa käyttämään rahaa. Toisaalta liian nopea heikkeneminen eli inflaatio on myös taloudelle tuhoisaa. Kukaan ei säästä yhtään, vaan pyrkii mahdollisimman nopeasti eroon rahoistaan.

Rahan vakaus perustuu sen liikkeelle laskeneen keskuspankin lupaukseen.

Euroopan keskuspankki on luvannut, että hintojen nousuvauhti pidetään alle kahdessa prosentissa mutta lähellä sitä.

Keskuspankitkin ovat toki pettäneet kansalaiset joskus. Valtion kassakriisiä paikattiin viime vuosisadalla rahaa painamalla niin Saksassa kuin Yhdysvalloissa, mikä kiihdytti inflaatiota. Kun rahaa syydetään talouteen pitkän aikaa nopeammin kuin tavaroiden ja palvelujen tuotanto kasvaa, rahan arvo laskee.

Joidenkin kriitikoiden mukaan EKP on viime aikoina tehnyt juuri näin. Viime vuoden puolivälissä keskuspankkirahan määrä ilman setelistöä oli korkeimmillaan noin 1 250 miljardia euroa, kun se ennen finanssikriisiä oli runsaat 400 miljardia euroa.

Samaan aikaan talouskasvu on ollut olematonta.

Rahamäärän kasvu ei silti ole kiihdyttänyt inflaatiota. Hinnat nousevat vasta, kun raha virtaa pankkiluottojen kautta talouteen. EKP:n markkinoille syytämä raha ei ole mennyt talouteen, vaan pankit ovat tallettaneet rahat takaisin keskuspankkiin pahan päivän varalle. Pankit eivät halua kasvattaa luotonantoaan epävarmassa taloustilanteessa, eikä luotoille ole oikein kysyntääkään, kun tehtaita ja toimistoja seisoo jo nyt käyttämättöminä.

Keskuspankkirahan määrä voi joka tapauksessa periaatteessa kasvaa rajattomasti. Sitä ohjaa vain luottojen kysyntä, jota keskuspankki säätelee ohjauskorolla inflaatiotavoitteen mukaan.

Palataanpa vielä bitcoiniin. Siitä kerrotaan, että määrä kasvaa tietyn kaavan mukaan noin vuoteen 2040 asti. Bitcoinien määrää ohjaa siis reaalitaloudesta riippumaton laskukaava.

Jos Bitcoineja todella käytettäisiin yleisesti vaihdon välineenä, niistä tulisi nopeasti kova pula ja niiden arvo nousisi hillittömästi. Ja juuri tästä syystä niistä ei koskaan voi tulla yleistä ostovälinettä.

Bitcoinin perimmäinen olemus on siis jotain muuta kuin raha. Se on sijoitustuote, jonka arvo ei perustu mihinkään alla olevaan hyödykkeeseen, tuotantoon tai edes velkaan. Sen arvo voi nousta vain, jos yhä uudet ihmiset innostuvat ostamaan bitcoineja oikealla rahalla.

Tällaista rakennelmaa kutsutaan pyramidihuijaukseksi. 

 Kirjoittaja on HS:n politiikan ja talouden toimittaja.