Taloustoimittaja Matti Tyynysniemen kommentti:

Elop neuvotteli napa­kympin, mutta ei vedetä vielä foliohattua päähän

Talous
 
Prashanth Vishwanathan
Stephen Elop esitteli Nokian Asha 501 -puhelinta New Delhissä Intiassa toukokuussa 2013.
Stephen Elop esitteli Nokian Asha 501 -puhelinta New Delhissä Intiassa toukokuussa 2013. Kuva: Prashanth Vishwanathan

En ole uskonut Stephen Elopin ja Nokian Microsoft-kauppojen ympärillä pyöriviä salaliittoteorioita, mutta tätä menoa alkaa pian tehdä mieli, kirjoittaa kommentissaan HS:n taloustoimittaja Matti Tyynysniemi.

Yhdysvaltojen arvopaperikomission arkistojen kaivelu paljasti, että Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan perjantainen lausunto Stephen Elopin toimitusjohtajasopimuksen sisällöstä oli vähintäänkin harhaanjohtava.

Siilasmaan mukaan Elopin sopimus oli "olennaisilta osin" samansisältöinen kuin hänen edeltäjillään. Siilasmaa selitti maanantaina HS:lle, että lausunnon synnyssä oli tapahtunut työtapaturma.

En ole uskonut Stephen Elopin ja Nokian Microsoft-kauppojen ympärillä pyöriviä salaliittoteorioita, mutta tätä menoa alkaa pian tehdä mieli.

Selitys olikin tarpeen, sillä Stephen Elopin palkkiokohun kannalta sopimuksissa on lähinnä yksi olennainen osa: mikä on toimitusjohtajan asema, jos yhtiö tai sen merkittävä osa myydään? Tässä suhteessa Elopin ja hänen edeltäjänsä Olli-Pekka Kallasvuon toimitusjohtajasopimukset eivät ole "olennaisilta osin samansisältöisiä". Ne ovat täysin erilaisia.

Myyntitilanteessa Elop saa osakepalkkiot, joita Kallasvuo ei vastaavassa tilanteessa olisi saanut. Nokian mukaan niiden osuus Elopin arvioidusta 18,8 miljoonan euron loppupalkkiosta on 14,6 miljoonaa euroa. Tämä on varsin olennainen ero.

Elopin sopimus on siis nimenomaan niin kutsutuissa "change of control"-tilanteissa oleellisesti parempi kuin hänen edeltäjällään Kallasvuolla. Miten ihmeessä Elop on osannut kolme vuotta sitten neuvotella toimitusjohtajasopimukseensa kohdan, joka tuottaa hänelle miljoonia tällaisessa tilanteessa? Kuinka monelle olisi syyskuussa 2010 tullut mieleen, että merkittävä osa Nokiasta myydään Elopin toimitusjohtajakaudella?

Elop itse ei ilmeisesti ole pitänyt myyntiä ainakaan mahdottomana. Miksi hän muuten olisi halunnut sopimukseensa ehdon, jota hänen edeltäjillään ei ollut?

Sillä Elopin aloitteestahan ehdon on täytynyt sopimukseen tulla. Tuntuisi mielipuoliselta ajatella, että Nokian edustajat olisivat sitä oma-aloitteisesti tarjonneet.

Elopia oli Nokiaan palkkaamassa hallituksen puheenjohtajana Jorma Ollila, joka entisenä Nokian toimitusjohtajana varmasti tiesi, millaiset sopimukset Elopin edeltäjillä oli ollut.

Stephen Elopin toimista Nokian johdossa voi olla montaa mieltä, mutta oman johtajasopimuksensa neuvottelemisessa hän näyttää ainakin onnistuneen upeasti.

Toisaalta, salaliittoteorioihin ivamielessä usein liitettyä foliohattua ei ole pakko vetää vielä päähän. Kenties kanadalainen Elop tai hänen lakimiehensä vain toivat sopimusneuvotteluihin suuren maailman käytäntöjä, ja myyntitilanteiden varalle vaadittu sopimusehto oli ainoastaan normaali varotoimenpide, ilman mitään sen kummempaa ennakkoaavistusta tulevasta.

Vertailukohtaa voi hakea kanadalaisesta matkapuhelinvalmistaja BlackBerrystä (ent. Research in Motion), jonka maanantai-iltana uutisoitiin siirtyvän yksityiselle sijoittajajoukolle 4,7 miljardin dollarin kauppahintaan. Yhtiö vaihtaa siis omistajaa pienemmällä kauppasummalla kuin Nokian matkapuhelinliiketoiminta, josta Microsoft maksaa 5,44 miljardia euroa.

BlackBerryn asiakirjojen mukaan toimitusjohtaja Thorsten Heins saa arviolta 55,6 miljoonan dollarin korvauksen, mikäli hänen työnsä loppuvat omistajanvaihdoksen seurauksena. Merkittävä osa summasta koostuu juuri osakepalkkioista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Hae Verokoneen tiedoista

Hae Verokoneen tiedoista

Uutiset