Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Wahlroosin mukaan Suomi on pahemmassa ahdingossa kuin vuonna 1991

Björn Wahlroos HS-haastattelussa: Suomen ay-liike sahaa omaa oksaansa

Wahlroosin mukaan ay-liike on vaipunut "kvartaalisosiaalidemokratiaan", jossa maksimoidaan jäsenistön lyhyen aikavälin edut mutta samalla ammutaan lypsävä lehmä.

Talous
 
Björn Wahlroos, selviääkö Suomi talouskriisistä?
Björn Wahlroos, selviääkö Suomi talouskriisistä?
Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoo HS:n haastattelussa, että Suomen nykyinen taloustilanne on vakavampi kuin 1990-luvun alun lamassa.

Björn Wahlroosin näkemys Suomen tilasta on synkkä. Tai sekin on lievä ilmaisu. Wahlroosin mukaan tilanne on "katastrofaalinen" ja "murhaava". Hänestä Suomi on nyt pahemmassa ahdingossa kuin vuonna 1991, jolloin maa syöksyi laman syvimpiin syövereihin.

Wahlroos viittaa tuoreeseen haastatteluun, jossa Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg pitää Suomea kauhuesimerkkinä siitä, miten maa voi pilata kilpailukykynsä.

Seitsemän ehdotusta Wahlroosilta

1 Työehtosopimuksia purettava, jotta työtä voi tarjota halvemmalla.

2 Eläkeikä ylös, opiskeluajat lyhemmiksi.

3 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettävä merkittävästi.

4 Yhteisövero kokonaan pois.

5 Työn verotusta kevennettävä.

6 Kaikkia muita veroja alennettava paitsi välillisiä veroja, kuten arvonlisäveroa ja erityiskulutusveroja.

7 Kiinteistöveroa voi nostaa. Maatalous- ja metsämaa veron piiriin.

"Meillä meni pari työmarkkinaratkaisua pieleen, ja tätä sitten korjattiin toimenpiteillä, jotka edelleen jäykistivät työmarkkinoita. Kustannukset nousivat. Tulos on nähtävissä: työpaikat vain häipyvät", Wahlroos sanoo.

Klassinen tapa arvioida vientikilpailukykyä on katsoa ulkomaankaupan vaihtosuhdetta. Vaihtosuhde tarkoittaa vientihintojen suhdetta tuontihintoihin. "Suomessa se on heikentynyt 30 prosenttia, mikä on ainutlaatuista. Samaan aikaan palkat ovat nousseet 40 prosenttia", Wahlroos listaa.

"Jopa viimeisten kuuden vuoden aikana palkat ovat nousseet 20 prosenttia. Aikana, jolloin bruttokansantuote ei ole noussut lainkaan. Itse asiassa se on laskenut. Jos kysyt, onko tämä ongelma, vastaus on – kyllä!"

Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen teollisuus ei ole juuri investoinut. Investoinnit ovat jääneet jatkuvasti alle poistojen määrän.

"Työpaikkoja on mennyt huomattava määrä. Ja nyt tulee tylsä puoli: niitä menee vielä lisää."

Pääministeri Alexander Stubb (kok) on moneen otteeseen korostanut, että Suomessa ei pidä vaikeuksista huolimatta vaipua masennukseen. Se aiheuttaa lisää masennusta ja heikentää kysyntätilannetta entisestään. "Arvostan tätä mielipidettä, ja se on jossain pienessä määrin totta. Silti minun täytyy sanoa, että ellemme jossain vaiheessa tiedosta, miten huono tilanne on, mitään muutosta ei tapahdu."

Wahlroosilla on Stubbiin hyvät suhteet. Hän tuki keväällä Stubbin eurovaalikampanjaa 5 000 eurolla.

"Olen pahoillani Alexin puolesta, että hän peri niin onnettoman hallitusohjelman", Wahlroos sanoo. Stubbin hallitus käytännössä toteuttaa yhä Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2011 tekemää ohjelmaa. "Se on tehty niin väärille premisseille [oletuksille] kuin vain voi. Ikävää poliittisessa historiassa on se, että se kirjoitettiin osin tietoisesti väärille premisseille."

Kauppatieteiden tohtori Wahlroos istuu Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtajana. Sammon suuromistajana hän on yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä. Hänellä on loistavat verkostot. Wahlroos tuntee politiikan ja talouden päättäjät sekä Suomessa että Ruotsissa.

"Muistan, kun kolme vuotta sitten menin pääministerin luokse jossain asiassa. Jyrki [Katainen] aloitti kysymällä, mitä mieltä olen näistä telakoista. En voinut kuin nauraa. Sanoin: 'Jyrki kiltti, olin tässä samassa huoneessa 22 vuotta sitten puhumassa edeltäjäsi Harri Holkerin kanssa siitä, pitäisikö valtion mennä Masa Yardsiin mukaan. En sano, että telakat pitäisi sulkea, mutta eivät ne ole maailman paras investointi.'"

Wahlroosin mukaan Suomen vaikeuksien syitä ovat huonot talouspoliittiset päätökset ja työmarkkinaratkaisut sekä Suomen teollisuuden toimialarakenne. "Meillä on ollut Nokia, metsä- ja raskaskonepajateollisuus, jotka kaikki ovat ajautuneet enemmän tai vähemmän liemeen."

"Nokian satumaisen menestyksen myötä rakensimme itsestämme mielikuvan, joka on jälkikäteen katsoen valheellinen. Olemme kaikki syyllistyneet ylimielisyyteen suhteessa taloudellisiin realiteetteihin."

Mikä sitten on yritysjohtajien vastuu Suomen ahdingosta?

"Lähes kaikilla aloilla on kannattavampaa rakentaa tehdas muualle kuin Suomeen. Suomi ei ole kilpailukykyinen." Wahlroos korostaa, että yritykselle investointipäätös ei ole mikään "irrationaalinen prosessi, jossa toimitaan mutulla".

"Teollisuusyritys tekee ihan käsittämättömän määrän laskelmia, mitä maksaa rakentaa laite sinne tai tänne. Täytyy muistaa, että maailma on nykyään avoin", Wahlroos sanoo.

Tapansa mukaan hän kääntää keskustelun suunnan vastakysymyksellä: "Tiedätkö, mikä toimiala Suomessa globalisoitui paljon ennen muita?"

Ja vastaa itse: "Merenkulku."

"Suomalaiset varustamot olivat kovassa kansainvälisessä kilpailussa jo 1960-luvulla. Tuolloin Merimies-Unionin puheenjohtajana oli Niilo Wälläri. Wälläri tunnetaan miehenä, joka tuhosi suomalaisen kauppamerenkulun", Wahlroos sanoo.

Merimies-Unionin pitkäaikainen johtaja piti yllä jatkuvaa lakonuhkaa etujen saavuttamiseksi liittonsa jäsenille. 1950- ja 1960-luvuilla vientiteollisuus pysähtyi lähes joka talvi Wällärin pantua jäänmurtajat lakkoon.

"Wälläri ei ajanut jäsenistönsä pitkäaikaisia intressejä. Hän ja hänen liittonsa kieltäytyivät hyväksymästä ajatusta, että he ovat joutuneet kansainväliseen kilpailuun. Sen seurauksena Suomen lipun alla toiminut laivasto hävisi kilpailut rahtitoimituksista – ja lopulta koko elinkeino hävisi. Nykyään laivoja ei juuri ole."

Benjamin Suomela HS
Björn Wahlroosin työhuoneesta on näkymä Esplanadin puistoon.
Björn Wahlroosin työhuoneesta on näkymä Esplanadin puistoon.

Wahlroosin mukaan metsä- ja konepajateollisuuden tilanne globaalissa kilpailussa on samanlainen.

"Nyt pallo heitetään tämän päivän wälläreille ja kysytään, mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä. Ajatteko jäsentenne pitkäaikaisia intressejä säilyttämällä työpaikkoja vai ette?"

Wahlroos harmittelee, että nykyisten ay-johtajien valinta näyttää olevan sama kuin Wällärin.

"Poliittisen kentän vasemmalla laidalla on populaaria syyttää elinkeinoelämää lyhytjänteisestä kvartaalikapitalismista. Me olemme kuitenkin pitkäjänteisiä: yritämme investoinneilla satsata tulevaisuuteen. Ay-liike on sen sijaan vaipunut kvartaalisosiaalidemokratiaan, jossa maksimoidaan jäsenistön lyhytaikaiset edut."

Wahlroos toivoo, että sosiaalidemokraatit muistaisivat "vanhan perinteen, jonka mukaan maata rakennetaan pitkäjänteisesti".

"Ruotsissa sosiaalidemokraatit välttävät lypsävän lehmän ampumista. Jos siellä tullaan tilanteeseen, että kilpailukyky alkaa kärsiä, he ovat valmiita koviin ratkaisuihin."

Mitä Wahlroosin mielestä pitäisi nyt tehdä? Hän huokaa: "Koska olemme rämpineet niin pitkään suossa, tarvittavat toimet ovat aika hurjia." Hän korostaa ymmärtävänsä, että ne ovat myös poliittisesti vaikeita. "Tietysti ymmärrän sen. En ole idiootti."

"Asiaa voi miettiä vaikka sitä kautta, että jos meillä olisi edelleen oma markka, kuinka paljon se olisi devalvoitunut?" Wahlroos toteaa. Ja vastaa itse: "Ainakin kolmanneksen."

Koska Euroopan keskuspankki (EKP) vastaa rahapolitiikasta, Suomi ei voi enää käyttää vanhaa keinoa, devalvaatiota. Pitää siis keksiä jotain muuta kilpailukyvyn kohentamiseen.

"Se ei ole mitään avaruusfysiikkaa. Suomen huoltosuhde on maailman heikoimpia. Meidän täytyy tehdä enemmän töitä. Ja jotta saamme enemmän ihmisiä tekemään töitä, työn pitää olla halvempaa. Mikä tämän estää?"

"No, tietysti työehtosopimukset, jotka määräävät, että tiettyjen palkkatasojen alle ei voi tarjota töitä."

Hän viittaa jälleen Ruotsiin. "Ruotsissa on systemaattisesti haettu keinoja, jotka lisäävät työn tarjontaa."

Työn tarjontaa voi lisätä nostamalla eläkeikää ja lyhentämällä opiskeluaikoja. "Mutta lyhyellä tähtäimellä kumpikaan näistä ei auta."

"Meillä on aivan uskomaton ansiosidonnainen työttömyysturva. Siihen täytyy tehdä korjauksia."

Hän vetoaa suomalaisen hyvinvointivaltion klassikkoon , Pekka Kuusen teokseen 60-luvun sosiaalipolitiikka. "Siinäkin todetaan, että työttömyysturvan idea on suojata ihmistä yllättäviltä takaiskuilta", Wahlroos sanoo. Hän haluaisikin merkittävästi lyhentää ansiosidonnaisen kestoa. Samalla parin ensimmäisen kuukauden korvaustasoa voisi nostaa.

"Nykyisen kaltainen työttömyysturva voi olla työttömälle itselleenkin turmiollinen, koska se on passivoiva. Meidän pitää auttaa ihmistä, joka joutuu äkillisen työttömyyden uhriksi. Mutta häntä ei auteta ajamalla hänet loputtomaan sosiaaliturvaputkeen."

Wahlroosin ohjelman toinen puoli on uusien työpaikkojen luominen. "Siihen tarvitaan investointeja. Koska devalvaatio ei ole mahdollinen, ainoa keino on verotus."

Jyrki Kataisen hallitus päätti keväällä 2013 alentaa yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksikköä 20 prosenttiin. Wahlroos ehti aikoinaan kommentoida, että alennus "ei ollut paljon mitään". "Se ymmärrettiin vähän väärin."

Vuoden 1993 verouudistuksessa siirryttiin avoir fiscal -hyvitysjärjestelmään. "Sitä ennen ottaessasi rahaa ulos yrityksestä veroa maksettiin jopa 80 prosenttia. Nyt yhdessä yössä tuosta 80 prosentista tuli 25. Sitä minä kutsun verouudistukseksi!"

Jos vastaava vaikutus haluttaisiin nykyään, Wahlroosin mukaan yhteisövero pitäisi laskea nollaan eli siirtyä Viron malliin. "Yhteisöveron poistamisella olisi jo vaikutusta."

Wahlroos keventäisi työn verotusta rutkasti. Ja itse asiassa kaikkia veroja. "Paitsi arvonlisäveroa ja kulutusveroja." Wahlroos on valmis myös nostamaan yhtä veroa: kiinteistöveroa.

"Olen sanonut usealle valtiovarainministerille, että ainoa asia, jota voit turvallisesti verottaa, on kiinteistöt. Ne eivät kävele pois maasta."

Wahlroosin mukaan kiinteistövero pitäisi laajentaa koskemaan myös maatalous- ja metsämaata.

"Minulle on aivan käsittämätöntä, että poliitikot verottavat kyllä omistus- ja vuokra-asunnoissa asuvia kaupunkilaisia, mutta meitä maalla asuvia suurmaanomistajia ei veroteta."

Wahlroos omistaa Halikossa Joensuun kartanon ja isot tilukset.

"Olen laskenut, että jos vero olisi 25 euroa hehtaarilta, valtio saisi puolen miljardin verotuoton vuodessa."

OIKAISU Haastattelussa todetaan virheellisesti, että yhtiöveron niin sanottuun avoir fiscal -hyvitysjärjestelmään siirryttiin vuoden 1993 verouudistuksessa. Asiasta päätettiin vuonna 1988, ja järjestelmä tuli käyttöön vuoden 1990 verotuksessa.

 

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat