Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yhteistyösopimus tarjosi Rosatomille erikoisaseman Suomessa

Oikeustieteilijät arvostelevat Vapaavuoren ja Rosatomin allekirjoittamaa yhteistyösopimusta

Talous
 
Heikki Saukkomaa Lehtikuva
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) allekirjoitti Venäjän valtion ydinenergiayhtiön Rosatomin toimitusjohtajan Sergei Kirijenkon kanssa helmikuussa Suomen ja Venäjän yhteistyösopimuksen ydinenergiassa. Runsas puoli vuotta myöhemmin ministeri Vapaavuori esitti valtioneuvostolle Fennovoiman periaatepäätöksen hyväksymistä ja Teollisuuden Voiman hakemuksen hylkäämistä. Rosatom omistaa kolmanneksen Fennovoiman osakkeista.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) allekirjoitti Venäjän valtion ydinenergiayhtiön Rosatomin toimitusjohtajan Sergei Kirijenkon kanssa helmikuussa Suomen ja Venäjän yhteistyösopimuksen ydinenergiassa. Runsas puoli vuotta myöhemmin ministeri Vapaavuori esitti valtioneuvostolle Fennovoiman periaatepäätöksen hyväksymistä ja Teollisuuden Voiman hakemuksen hylkäämistä. Rosatom omistaa kolmanneksen Fennovoiman osakkeista.

Suomi ja Venäjä allekirjoittivat helmikuussa sopimuksen yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla.

Sopimus on oikeustieteilijöiden mielestä erikoinen, koska sen täytäntöönpanosta vastaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö ja Venäjällä ydinenergiayhtiö Rosatom. Kyse on samasta yhtiöstä, joka on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. Viikko sitten valtioneuvosto teki Fennovoimalle myönteisen periaatepäätöksen.

Helmikuussa sopimuksen allekirjoittivat elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) ja Rosatomin toimitusjohtaja Sergei Kirijenko.

Ensimmäisessä artiklassa sanotaan, että osapuolet rohkaisevat ja edistävät yhdenvertaisuuteen ja molemminpuoliseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla.

Kolmannen artiklan mukaan osapuolet tekevät yhteistyötä esimerkiksi ydinlaitteiden toimittamisessa. Sopimuksessa tarkoitettuja laitteita ovat ydinreaktorit.

Energiayhtiö Fennovoima ostaa mahdollisen ydinvoimalansa ydinreaktorin juuri Rosatomilta, joka on myös lupautunut rahoittamaan voimalan rakentamista merkittävästi.

Suomen ja Venäjän yhteistyösopimuksen täytäntöönpanosta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja Rosatom. Yhteistyö koskee ydinreaktoreita ja niiden käyttöä energiantuotannossa.
Suomen ja Venäjän yhteistyösopimuksen täytäntöönpanosta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja Rosatom. Yhteistyö koskee ydinreaktoreita ja niiden käyttöä energiantuotannossa.

Yli kuukausi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Rosatomin suomalainen tytäryhtiö Raos Voima osti 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää elinkeinoministeri Vapaavuoren ja työ- ja elinkeinoministeriön toimintaa poikkeuksellisen vakavana.

Artikkeliin liittyvät

"Kysymys ei ole pelkästään esittelevän ministerin esteellisyydestä ydinvoimaloiden periaatepäätöksissä vaan siitä, että työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut edistämään Rosatomin liiketoimintaa. Sopimus on oppikirjaesimerkki epäasiallisesta vaikuttamisesta viranomaiseen, eli tässä tapauksessa työ- ja elinkeinoministeriöön."

Kaksi viikkoa sitten ministeri Vapaavuori esitti valtioneuvostolle työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman ratkaisun, jonka mukaan Fennovoiman pyytämä periaatepäätös hyväksyttäisiin ja Teollisuuden Voiman hylättäisiin. Valtioneuvosto ratkaisi asian Vapaavuoren esityksen mukaisesti. Vapaavuoren mielestä valtioiden välinen ydinenergiasopimus oli täysin riippumaton Fennovoimasta.

Hänen mukaansa Rosatomin kanssa allekirjoitettu yhteistyösopimus ei tehnyt häntä esteelliseksi esittelemään Fennovoiman pyytämää periaatepäätöstä hallitukselle.

"En voi nähdä mitään yhteyttä. Tosi kaukaa haetulta tuntuu", ministeri sanoo.

"Sopimus oli viranomaisten kanssa, valtioiden välillä tehty. Lupa on eri asia."

Vapaavuori sanoo, ettei hän keskustellut jääviydestään oikeuskansleri Jaakko Jonkan kanssa.

"Ei tullut edes mieleen."

Hallintolain mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.

Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia.

Mäenpään mielestä hallintolain mukaan ei voi olla hyväksyttävää, että työ- ja elinkeinoministeriö sitoutuu käyttämään toimivaltaansa Rosatomin eduksi.

"Tämä on sopimus, jollaisia yritykset tekevät keskenään. Suomen ei olisi pitänyt edes allekirjoittaa tällaista sopimusta, jossa toisena osapuolena on yritys. Pidän asiaa erittäin vakavana, koska se vaarantaa ilmiselvästi työ- ja elinkeinoministeriön riippumattomuuden ydinenergiaa koskevassa päätöksenteossa", Mäenpää sanoo.

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen kummeksuu myös sopimusta.

"On hyvin erikoista, että tällainen sopimus on ylipäätään allekirjoitettu. Lisäksi pidän ongelmallisena, että sopimuksen allekirjoittanut ministeri on myöhemmin esittänyt sellaisen hankkeen hyväksymistä, jossa Rosatom on mukana", sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen.

Pohjolainen pitää myös mahdollisena, että Vapaavuori on ollut asiassa esteellinen. Hän viittaa hallintolain säännökseen, jonka mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Tässä tapauksessa muu erityinen syy olisi Vapaavuoren ja Rosatomin toimitusjohtajan allekirjoittama sopimus ydinenergiayhteistyöstä.

Pohjolaisen mielestä Vapaavuoren mahdollinen esteellisyys olisi pitänyt selvittää avoimesti ennen Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman hakemusten käsittelyä. "Kummallista on sekin, että edellinen sopimus loppui vuonna 2004, minkä jälkeen pärjättiin kymmenen vuotta vallan hyvin ilman sopimusta. Jostain syystä sitten helmikuussa 2014 katsottiin tarpeelliseksi allekirjoittaa uusi sopimus."

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Veli-Pekka Viljasen mielestä Rosatomilla on sopimuksessa poikkeuksellinen kaksoisrooli.

"Ei ole lainkaan normaalia, että valtiosopimuksessa toisena osapuolena olevaa valtiota edustaa liiketoimintaa harjoittava yritys. Konteksti on hyvin erikoinen. Rosatom toimii ikään kuin viranomaisen roolissa, vaikka se on yritys. Asetelma korostaa sitä, kuinka lähellä Venäjän hallintoa Rosatom on."

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat