Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jorma Ollila HS:n haastattelussa: Suomessa ei ymmärretä Venäjän tilanteen vakavuutta

Ollilan mielestä Suomessa ei ole ymmärretty Venäjän aiheuttaman epävarmuuden vakavuutta. Hän myös ihmettelee, miksi tiedossa olevia keinoja Suomen taantuman talttuttamiseksi ei panna toimeen.

Talous
 
Juhani Niiranen / HS
Kuva: Juhani Niiranen / HS

Öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila on hyvin huolestunut Suomen taloudesta. Lähiajan vakava uhka maailmantaloudelle on hänen mielestään silti raakaöljyn viennistä riippuvainen Venäjä.

Yhdysvaltojen talouspakotteiden johdosta ulkomaiset yhtiöt eivät saa viedä Venäjälle tekniikkaa, joka liittyy nesteytettyyn maakaasuun, öljyntuotantoon arktisilla alueilla tai Syvänmeren öljynporaukseen.

"Pakotteiden takia Venäjälle ei voida viedä uutta teknologiaa, minkä takia uusia investointeja ei voi tehdä eikä uusia porauksia aloittaa. On selvää, että 1,5–2 vuoden kuluessa öljyntuotanto Venäjällä alkaa supistua."

Tuotannon supistuminen olisi Venäjän kansantaloudelle vakava isku. Venäjän valtion tuloista karkeasti puolet tulee öljyn ja kaasun tuotanto- ja vientiveroista. Yhdysvallat puolestaan valvoo erittäin tarkasti, että pakotteita noudetaan. Energiayhtiöllä ei ole muita vaihtoehtoja kuin noudattaa pakotteita, koska muuten niiden liiketoiminta Yhdysvalloissa olisi suuressa vaarassa.

Ollilan mielestä Suomessa ei ole välttämättä ymmärretty sitä, kuinka suuren taloudellisen epävarmuuden Venäjän eristäminen pakotteilla Ukrainan kriisin takia on aiheuttanut.

"Tapasin jokin aika sitten Moskovassa johtavia venäläisiä yritysjohtajia, ja kyllä heillä on todella suuri huoli Venäjän taloudesta. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö he ymmärtäisi tilanteen vakavuutta."

Venäjä on suurvalta etenkin poliittisen asemansa ja suurten raaka-ainevarantojensa takia.

Ollila muistuttaa, että Venäjän bruttokansantuote on samansuuruinen kuin Italian, vaikka Venäjällä asukkaita on yli 140 miljoonaa ja Italiassa runsaat 60 miljoonaa.

Toisin sanoen Venäjä on taloudellisesti haavoittuvainen, eikä se välttämättä kestä kovin pitkää taantumaa.

Ollila kertoo ymmärtävänsä pakotteiden poliittiset perusteet, mutta korostaa diplomaattisen sovinnon välttämättömyyttä jännitteiden lieventämiseksi.

Raakaöljyn halpeneminen on hyväksi maailmantaloudelle ja myös Suomelle. Se lisää öljyä ostavien valtioiden ostovoimaa ja osaltaan pienentää euroalueen vaihtotaseen alijäämää öljyn tuonnin arvon pienentyessä. Vaihtotaseen alijäämä tarkoittaa, että kansantalouden menot ovat tuloja suuremmat.

"Öljyn halpeneminen hidastaa edelleen inflaatiota, mutta sen deflaatioriskiä lisäävä vaikutus on arvoitus. Mielestäni deflaatioriski ei ole vähäinen, mikä korostaa uusien rahapolitiikkaa keventävien toimien tarvetta euroalueella."

Deflaatio tarkoittaa yleistä hintatason halpenemisesta, mikä muuttaa yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä. Varsinaisessa deflaatiokierteessä yritykset ja kuluttajat lykkäävät hankintojaan uskoessaan niiden halpenevan vielä lisää tulevaisuudessa. Seurauksena on talouden seisahtuminen.

Suomessa Ollilaa huolestuttaa eniten poliittinen päättämättömyys. Hän vaatii poliitikkoja ryhtymään toimiin ja aloittamaan muutosten tekemisen.

"Tarvitaan vahvaa johtajuutta panna toimeen suuret muutokset sen sijaan, että näperrellään eläkeläisten kalastuslupien kanssa tai karsitaan yliopistojen rahoitusta ja siirretään sama määrä varoja puutarha- ja maatalousyrittäjien tukemiseksi." Ollilan mukaan ongelmat eivät myöskään ratkea uusia selvityksiä tekemällä.

Hän luottaa kuitenkin siihen, että hätä keinot keksii. Eikä keinoja oikeastaan tarvitse edes keksiä.

"Saksassa Gerhard Schröderin ja Ruotsissa Göran Perssonin ja Fredrik Reinfeldtin johdolla tehtiin suuria rakenteellisia uudistuksia. Ei niihin ole mitään tekijänoikeutta. Niitä pitäisi kopioida ja toteuttaa Suomessa, koska ne ovat todistetusti toimineet."

Se tarkoittasi työmarkkinoiden jäykkyyksien vähentämistä, jotta ihmisillä olisi kannustin tehdä töitä ja yrityksillä kannustin palkata. Julkista sektoria pitäisi supistaa, koska sen rahoittamiseksi tarvittavaa vahvaa talouskasvua ei ole odotettavissa.

"Kannatan julkisten palvelujen yksityistämistä vain, jos yksityistämisen tuottaa tehokkuutta. Esimerkkinä voisi mainita vakuutusyhtiön Omasairaalan, joka on ilmeisen hyvin onnistunut lisäämään tehokkuutta suhteessa julkisiin sairaaloihin. Nämä ovat tärkeitä ahaa-elämyksiä, joita pitäisi uskaltaa tehdä enemmän."

Suurin pulma Suomen teollisuudelle on Ollilan mukaan silti pitkän ajan kuluessa tekninen kehitys, joka lyö lävitse kaikilla toimialoilla.

Hänen mukaansa merkittävimmät muutokset ovat robotit, nanotekniikka, 3D-tulostus, esineiden internet ja tekoäly. Ne muuttavat todennäköisesti hyvin voimakkaasti erilaisia tavaroiden ja palveluiden tuotantotapoja. Valmistavan teollisuuden työpaikkojen väheneminen siis jatkuu edelleen.

"Aikaisemmin verraten yksinkertaista teollisuustyötä siirrettiin etenkin Kiinaan ja muualle Aasiaan halvempien työvoimakustannusten takia. Tulevaisuudessa nämä työtehtävät automatisoidaan. Euroopassa myytävät tuotteet valmistetaan Euroopassa, mutta automaatiotekniikalla. Osaamisen merkitys uusissa työpaikoissa kasvaa."

Luottamus on taloudessa keskeinen tekijä. Se ohjaa kuluttajien ja yritysten toimintaa. Juuri siksi Ollila perää uskottavia ratkaisuja taantuman taltuttamiseksi. Hän esimerkiksi sallisi tuloerojen maltillisen kasvamisen, koska Suomella ei ole varaa aivovuotoon ja ihmisillä pitää olla kannustin työn tuottavuuden parantamiseksi.

"Suurinta epäsolidaarisuutta on sallia matala työllisyysaste, lisääntyvä pitkäaikaistyöttömyys ja julkisen talouden pakkoleikkaukset. Keinot taantuman nujertamiseksi tiedetään. Pitää kääriä hihat ja ryhtyä tekemään töitä. Tosin euroalueen ongelmat hidastavat elpymistä."

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat