Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Talousprofessorin mukaan puolueet, ekonomistit ja järjestöt ovat väärässä: "Suomen talouspuhe täysin epä-älyllistä"

Professori Pertti Haaparanta ihmettelee vaatimuksia julkisen talouden leikkauksista

Talous
 
Sirpa Räihä HS
Professori Pertti Haaparanta toivoo, että talouspoliittisessa päätöksenteossa otettaisiin paremmin huomioon taloustieteellinen tutkimus.
Professori Pertti Haaparanta toivoo, että talouspoliittisessa päätöksenteossa otettaisiin paremmin huomioon taloustieteellinen tutkimus. Kuva: Sirpa Räihä HS

Vaalien lähestyessä yhdestä asiasta vallitsee Suomessa lähes yksimielisyys: julkista taloutta on sopeutettava.

Näin sanoo jokainen suuri puolue, moni merkittävä etujärjestö ja usea ekonomisti. Valtiovarainministeriö kertoi torstaina julkistalouden leikkaustarpeeksi kuusi miljardia euroa.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta on seurannut keskustelua epäuskoisena.

"Suomen talouspoliittinen keskustelu on muuttunut täysin epä-älylliseksi", hän sanoo.

"Kaikki rationaalisen päättelyn periaatteet on unohdettu. Siitä, että Suomi velkaantuu, ei seuraa suoraan leikkausten välttämättömyys. Meillä vallitsee yhä enemmän tällainen velkakello-ajattelu."

Haaparannan mukaan tulevan hallituksen pitäisi elvyttää, eli harkinnanvaraisia menoja tulisi lisätä ja veroja leikata. Taloutta on sopeutettu joka vuosi vuoden 2009 elvytyksen jälkeen.

"Sen seuraukset nähdään. Kiristävä politiikka on nimenomaan lisännyt velkaantumista."

Kuka?

Pertti Haaparanta

 Syntyi 17. marraskuuta 1954 Lahdessa.

 Aalto-yliopiston taloustieteen professori. Toimi aiemmin taloustieteen laitoksen johtajana.

 Väitteli taloustieteen tohtoriksi Yalen yliopistosta. Väitöskirjan ohjaajiin kuului muun muassa Nobel-palkittu James Tobin.

Suomi saa pitkäaikaista velkaa negatiivisella reaalikorolla. Haaparanta uskoo, että velkaelvytys voisi nykytilanteessa jopa rahoittaa itsensä tai ainakin kääntää velkasuhteen laskuun, kun talouskasvu piristyisi.

"Hyvin konservatiivisilla arvioilla näyttäisi siltä, että velkaantuminen saataisiin pysäytettyä elvytyksellä."

Euromääräinen velka jatkaa kasvuaan, mutta sillä ei professorin mukaan ole merkitystä. Se ei kiinnosta luottoluokittajia, markkinoita tai komissiota.

Haaparanta ihmettelee, että suurimmat leikkausehdotukset kohdistuvat tulonsiirtoihin.

"Tutkimustiedon valossa se on juuri kaikkein haitallisinta. Täällä toimitaan ikään kuin millään ei olisi enää mitään merkitystä. Kukaan ei edes puhu leikkausten mahdollisista haitoista."

"Valtiovarainministeriö ei tuota ensimmäistäkään laskelmaa kiristysten sosiaalisista vaikutuksista. Suomessa edes viranomaiset eivät tarjoa tietoa, jota tarvittaisiin järkevän talouspolitiikan pohjaksi."

Haaparanta muistuttaa, että maailmalla huippuekonomistit, kuten moni nobelisti sekä esimerkiksi Yhdysvaltain entinen valtiovarainministeri Lawrence Summers, puhuvat elvytyksen puolesta.

Näin tekee Haaparannan mukaan myös EU-komissiota lukuun ottamatta lähes jokainen suuri talousinstituutio.

"Se tässä on erikoisinta, että kiristystä markkinoidaan Suomessa ainoana linjana. Kansainvälistä keskustelua ei ole täällä olemassa."

"On vaikea enää löytää akateemisesta tutkimuksesta yhtään mitään, joka tukisi kiristystä. Mutta Suomessa kaikki hokevat vain leikkauksista."

Haaparanta katsoo, että suhdannepolitiikan hylkimisellä on Suomessa pitkä perinne.

"Alhaisimmat eläimelliset vaistot nousevat täällä pintaan aina, kun ajaudumme kriisiin. Ajatellaan, että nyt täytyy säästää, muuten emme tule toimeen, huomenna voi olla huonommin. Siinä on sinänsä tietty järki, mutta jos säästöt pahentavat tilannetta, se on irrationaalista."

Haaparanta sanoo talouden voivan jumittua korkean työttömyyden tilaan, josta ei päästä pois ilman elvytystä.

Suhdanneongelmista voi tulla rakenteellisia, kun ihmiset syrjäytyvät työmarkkinoilta, resurssit menevät hukkaan ja potentiaalinen kasvu heikkenee. Erottelu suhdanne- ja rakenneongelmien välillä on Haaparannan mielestä pitkälti keinotekoista.

Haaparanta arvioi, että nykyisten ongelmien pitkittymisellä voi olla dramaattisia seurauksia. Edellisen laman jälkeen työllisyysaste ei ole koskaan palannut entiselleen.

"Jos sama ilmiö toistuu, eläkejärjestelmämme romahtaa."

Moni päättäjä pitää työn tarjonnan lisäämistä tärkeänä julkisen talouden kestävyysongelman kannalta. Haaparannan mielestä tällä hetkellä ei ole mitään syytä patistaa ihmisiä työmarkkinoille, koska Suomessa ei ole puutetta työntekijöistä.

Hän arvioi tarjonnan lisäämisen heikentävän taloutta, koska työpaikkojen puuttuessa se lisää työttömyyttä ja vähentää kysyntää. Pitkällä aikavälillä työn tarjonnan lisääminen on Haaparannan mukaan tärkeää, mutta silloinkin sivuseikka tuottavuuteen verrattuna.

"Kaikki tällaiset tarjontaa välittömästi lisäävät rakenneuudistukset pitää tehdä nousukaudella. Silloin ei synny näitä isoja häiriöitä, ja toimet itse asiassa pienentävät inflaatiopaineita."

Tämä kartta näyttää, miten vähän Suomella oikeasti on velkaa - Myös viikon Uutisraportti käsittelee Suomen velkaantumista. Katso jakso alta:

Uutisraportti 21.3.
Uutisraportti 21.3.
HS:n Uutisraportissa käydään läpi viikon pääuutiset.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat