Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalainen ehkäisykierukka valloitti maailman – vuosimyynti vastaa neljän matkustajalaivan arvoa

Kansainvälinen Bayer käyttää tutkimukseen Suomessa 60 miljoonaa euroa vuodessa. Pelkästään kierukoiden vuosimyynti vastaa neljän matkustajalaivan arvoa.

Talous
 
Vesa-Matti Väärä
Tuotekehitysteknikko Petri Laiho testaa ehkäisykierukan T-mallisen rungon joustavuutta.
Tuotekehitysteknikko Petri Laiho testaa ehkäisykierukan T-mallisen rungon joustavuutta. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Turku. Vanhempi erikoistutkija Harri Jukarainen pyörittelee sormissaan läpikuultavaa massaa. Se on polysiloksaania, jonka avulla syntyy yksi suomalaisen lääketeollisuuden menestynein tuote: ehkäisykierukka.

Bayerin lääketehtaalla Turussa tästä aineesta muokataan elastomeereja, jotka päästävät lääkeaineita lävitseen.

Fakta

Kolme miljardia tutkimukseen

 Saksalainen Bayer AG toimii terveydenhoidon ja maatalouden sekä huipputeknologiaa hyödyntävän materiaalituotannon aloilla.

 Keskeinen osa kansainvälisen konsernin toimintaa on tutkimus ja tuotekehitys, joihin se käyttää yli kolme miljardia euroa vuodessa.

 Konsernin liikevaihto oli 42,2 miljardia euroa 2013. Yhtiön markkina-arvo on 106 miljardia euroa, mikä tekee siitä arvokkaimman saksalaisen pörssiyhtiön.

"Ne sopivat hyvin pitkäaikaiseen lääkeaineiden annosteluun", Jukarainen kertoo.

Lääkeaineet erittyvät tasaisesti pieninä määrinä naisen kohtuun asetetusta kierukasta.

Viime vuonna kierukoita myytiin yli sataan maahan noin 820 miljoonalla eurolla. Se vastaa suunnilleen neljän Turun telakalla valmistettavan matkustajalaivan arvoa. Koko Suomen lääkeviennin arvo oli Lääketeollisuus ry:n mukaan viime vuonna 885 miljoonaa euroa.

Mirena-ehkäisykierukka kehitettiin Leiraksen tehtaalla 24 vuotta sitten. Idean isä oli Kätilöopiston sairaalan ylilääkärinä tuolloin työskennellyt Tapani Luukkainen, ja myös kierukan kehittämiseen liittyneitä kliinisiä tutkimuksia tehtiin Kätilöopistolla.

Keksintö oli niin ainutlaatuinen, että saksalainen ehkäisyvalmisteiden markkinajohtaja Schering osti Leiraksen 1996. Samalla Schering myi muut Leiraksen toiminnot kilpailijoille. Myöhemmin suurempi saksalaiskonserni Bayer osti Scheringin.

"Schering ja Bayer avasivat Mirenalle maailmanmarkkinat", kertoo Leiraksen ajoista lähtien yrityksessä työskennellyt varatoimitusjohtaja Peter Essen.

Mirenan rinnalla Turussa on kehitetty toinen ehkäisykierukka sekä ihon alle asetettava ehkäisykapseli, jota myydään erityisesti kehitysmaihin. Tuotteita valmistetaan vain Turussa.

Bayer on Turun suurin veronmaksaja ja viidenneksi suurin yhteisöveronmaksaja koko Suomessa.

Turussa on kehitetty myös ehkäisykierukan valmistukseen tarvittavat laitteet, jotka ovat tarkoin varjeltu salaisuus. Helsingin Sanomat ei päässyt katsomaan saati kuvaamaan valmistusta.

"Tablettikoneita osaa valmistaa kuka vain, mutta näitä laitteita ei", Jukarainen sanoo.

Ensimmäinen Mirenan kanssa kilpaileva tuote onkin tullut markkinoille vasta tänä vuonna.

Bayer on yksi harvoista kansainvälisistä konserneista, joiden Pohjoismaiden pääkonttori on vielä Suomessa. Samankokoiset yritysjätit ovat sijoittuneet yleensä Tukholmaan tai Kööpenhaminaan.

"Me uskomme vahvasti tähän maahan", sanoo Bayer Nordicin toimitusjohtaja, saksalainen Oliver Rittgen Espoon Keilaniemessä sijaitsevassa pääkonttorissa.

Rittgenin mukaan Suomessa on osaamista, jota on vaikea löytää muualta.

Bayerilla ei ole mitään aikeita siirtää tuotantoaan pois Suomesta. Sen sijaan se on palkannut koko ajan uusia työntekijöitä, joita on nyt noin 800.

"Korkea koulutus, osaava työvoima, toimiva yhteiskunta, huippuyliopistot, paljon start up -yrityksiä", hän luettelee Suomen vahvuuksia.

Suomi onkin kokoonsa nähden hyvin edustettuna Bayerin Healthcare-liiketoiminnoissa. Yhtiö sijoittaa vuosittain noin 60 miljoonaa euroa tutkimukseen Suomessa.

"Pohjoismaat ovat hämmästyttävän elinvoimaisia toimintaympäristöjä yrityksille, mutta ei siitä oikein tiedetä muualla. Minäkään en tiennyt ennen kuin muutin tänne neljä vuotta sitten."

Suomen tuore biopankkilainsäädäntö on Rittgenin mukaan yksi maailman edistyksellisimmistä. Bayer onkin jo aloittamassa yhteistyötä Auria Biopankin kanssa uusien syöpähoitojen kehittämiseksi.

Biopankki on lääketieteellinen kokoelma, joka sisältää ihmisten dna:ta, verta tai muita näytteitä sekä tietoja kunkin näytteenantajan terveydestä ja elintavoista.

Biopankit ovat avainasemassa, kun lääketutkimus kehittyy yhä enemmän siihen suuntaan, että kullekin potilaalle etsitään juuri hänelle sopiva lääkitys.

Rittgenin mielestä Suomen ja muiden Pohjoismaiden kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä ja markkinoida itseään sijoittajille yhtenä alueena.

"Kun monikansalliset yritykset miettivät sijoituskohteita, viiden miljoonan asukkaan Suomi ei tule ensimmäiseksi mieleen", Rittgen sanoo.

"Jokainen Pohjoismaa, myös Ruotsi, on yksin liian pieni. Mutta yhteenlaskettu ostovoima ja kansantalouksien koko on jo yhtä suuri kuin vaikkapa Espanjassa. Ja toimintaympäristö on ainutlaatuinen huippuosaamista tarvitseville yrityksille."

Korjaus 18.4.2015 kello 18.35: Juttuun täsmennetty tietoja Kätilöopiston sairaalan osuudesta kierukan kehittämisessä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat