Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomen kehitysrahoitusta järjestetään veroparatiisien kautta

Finnwatch toruu Suomen valtion kehitysrahoittaja Finnfundia veroparatiisien käytöstä

Talous
 
Cabeólica
Finnfund on rahoittanut muun muassa tuulivoimaloita Afrikan pieneen saarivaltioon Kap Verdeen.
Finnfund on rahoittanut muun muassa tuulivoimaloita Afrikan pieneen saarivaltioon Kap Verdeen. Kuva: Cabeólica

Suomen valtion rahoitus yritysten kehitysmaahankkeille järjestetään usein veroparatiisien kautta, ilmenee HS:n selvityksestä.

Kehitysrahoitusta hoitava Finnfund on sijoittanut ainakin noin 30 rahastoon tai yritykseen, jotka toimivat veroparatiiseista käsin. Rahastot toimivat esimerkiksi Caymansaarten, Luxemburgin ja Guersneyn kautta.

Suomalaisyritysten globaalia vastuuta tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin mielestä Finnfundin toiminnassa on ongelmia, kuten että sen sijoituksista on vaikea saada tietoa.

Finnwatchin mukaan ei ole riittävästi tietoa siitä, miten Finnfundin sijoitukset vaikuttavat esimerkiksi verotuloihin ja työllistymiseen niissä maissa, joissa Finnfundin rahoitusta saavat yhtiöt toimivat.

Finnfundin toiminnan vaikutuksista on myös esitetty lukuja, jotka vaikuttavat liioitelluilta, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Samaan aikaan Juha Sipilän (kesk) hallitus on päättänyt leikata kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa. Tästä leikkauksesta sata miljoonaa on summa, joka siirretään kehitysyhteistyörahoista Finnfundille sekä muihin laina- ja pääomasijoitusmuotoihin.

Jorge Cabrera Reuters
Hondurasissa Finnfund on rahoittanut aurinkovoimalapuistoa.
Hondurasissa Finnfund on rahoittanut aurinkovoimalapuistoa.

Finnfundin toimitusjohtajan Jaakko Kangasniemen mukaan kehitysrahastossa ei vielä tiedetä, kuinka suuri osa sadan miljoonan euron lisäpotista on tulossa Finnfundin käyttöön.

Tiettävästi valtaosa kuitenkin kanavoidaan ensi vaiheessa Finnfundille.

Fakta

Finnfund rahoittaa yrityksiä

 Finnfund edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla maissa yksityistä yritystoimintaa.

 Finnfundin sijoitusten ja hankkeiden rahoitusten yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna lähes 300 miljoonaa euroa.

 Rahaston omistajat ovat Suomen valtio (93 prosenttia), Finnvera(6,9 prosenttia) sekä Elinkeinoelämän keskusliitto (0,1 prosenttia).

Ilman leikkauksia Suomen ensi vuoden varsinaiset kehitysyhteistyövarat olisivat olleet ulkoministeriön mukaan 815 miljoonaa euroa.

300 miljoonan euron leikkauksen lisäksi lopetetaan päästökaupasta kertyvien tulojen käyttö kehitysyhteistyöhön.

Veroparatiisien avulla tapahtuva veronkierto ja pääomien vienti maasta ovat erityisen suuri ongelma kehittyville maille.

Valtioneuvoston kanslia (VNK) linjasi vuonna 2013 Suomen yhdeksi kehityspoliittiseksi tavoitteeksi veroparatiisien sulkemisen. VNK kehotti Finnfundia välttämään vastaisuudessa veroparatiisien käyttöä ja lisäämään sijoitustensa avoimuutta.

"Finnfund kertoo, että veroparatiisien kautta tehdyt sijoitukset ovat määräaikaisia, eikä niistä pääse eroon ennen kuin sijoitusaika päättyy. Toivoisin kuitenkin jonkinlaista julkista exit-strategiaa siitä, kuinka veroparatiisien käytöstä päästään eroon", Vartiala sanoo.

"Pohjimmiltaan inhoamme ajatusta veroparatiiseista. Emme tee ensimmäistäkään sijoituspäätöstä rahastoihin, jotka on rekisteröity maihin, jotka ovat OECD:n kieltolistalla", sanoo Finnfundin Kangasniemi.

Hänen mukaansa Finnfund ei tosin pysty välttämään muiden kuin kiellettyjen verokeitaiden käyttöä kokonaan. Syy on rahastojen toimintatavoissa ja kohdemaiden lainsäädännössä. Rahastot rekisteröidään yleensä maihin, jotka ovat veroneutraaleja ja joissa on rahastojen toiminnalle suotuisa lainsäädäntö.

"Verokeitaisiin rekisteröidyt yhtiöt ovat vain varojen läpikulkupaikkoja, eikä niiden tarkoituskaan ole maksaa veroja esimerkiksi Mauritiukselle. Meitä kiinnostaa enemmän se, miten paljon esimerkiksi Keniassa rahoittamamme yhtiö maksaa veroja Keniassa tai mitä muita vaikutuksia hankkeilla on paikalliseen yhteiskuntaan", Kangasniemi sanoo.

Finnfundin painopiste on suorissa sijoituksissa, eli rahat menevät suoraan sijoituksen saavalle yhtiölle. Rahastoihin sijoittamista ja siten myös verokeitaiden käyttöä on vähennetty, Kangasniemi sanoo.

Ulkoasiainministeriö julkisti kesäkuussa raportin, jossa käsiteltiin kehitysyhteistyön vaikutuksia. Maailmanpankin entisen inhimillisen kehityksen johtajan Ritva Reinikan laatimassa selvityksessä todettiin, että Finnfundin rahoittamien hankkeiden verohyödyt kehittyville maille olivat 434 miljoonaa euroa.

Finnwatch on pyrkinyt tuloksetta selvittämään, mihin laskelmiin verohyödyt perustuvat.

Kangasniemen mukaan Finnfund on kerännyt luvut kohdemaista esimerkiksi paikallisilta yrityksiltä. Ne koskevat kaikkia verohyötyjä, joita Finnfundin tukemista hankkeista on tullut.

"Täsmällistä lukua on mahdotonta sanoa. Jos olemme vastanneet esimerkiksi 20 prosentin rahoituksesta jossain hankkeesta, ei voi sanoa, että 20 prosenttia verotuloista on syntynyt rahoituksemme ansiosta. Se voi olla enemmän tai vähemmän", Kangasniemi sanoo.

Kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen mielestä Finnfundin toiminnassa on myös paljon hyvää. Kepassa käydään parasta aikaa yt-neuvotteluita, joiden taustalla ovat Sipilän hallituksen leikkaukset. Finnfund puolestaan saa lisärahaa.

Lappalainen ei kuitenkaan aseta Finnfundia ja järjestöjä vastakkain. "Yrityssektorin tulo kehitysagendalle on maailmanlaajuinen trendi. Avunantajamaissa tunnetaan väsymystä valtiollista kehitysapua kohtaan. Näyttää siltä, että ne näkevät ainoaksi ratkaisuksi saada yritykset mukaan."

Lappalaisenkin mielestä Finnfundin tulisi välttää veroparatiisien käyttöä. Hän myöntää, että se on vaikeaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat