Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hallitus korvaamassa aikuis­koulutustuen lainalla – pienituloisten mahdollisuudet opiskella vaikeutuvat

Etenkin pienituloisten mahdollisuudet opiskella huonontuvat, kun tukeen jää vain ansiosidonnainen osa

Talous
 
Kimmo Räisänen
Aikuiskoulutuksen tuen turvin osaamistaan täydentänyt erikoissairaanhoitaja Eija Riksman otti torstaina vastaan potilaita Herttoniemen sairaalassa Helsingissä.
Aikuiskoulutuksen tuen turvin osaamistaan täydentänyt erikoissairaanhoitaja Eija Riksman otti torstaina vastaan potilaita Herttoniemen sairaalassa Helsingissä. Kuva: Kimmo Räisänen

Jos haaveilee ammattitaitonsa päivittämisestä tai jopa ihan uuden ammatin opiskelusta, on syytä pitää kiirettä.

Vuoden 2017 alusta tuki omaehtoiseen opiskeluun heikkenee tuntuvasti eli puolittuu, jos hallituksen säästöpäätös toteutuu.

Esimerkiksi 2 500 euron kuukausiansioilla tuki alenee 1 400 eurosta 700 euroon kuukaudessa, ellei lisäksi ota lainaa.

Aikuiskoulutustuki koostuu valtion maksamasta perusosasta ja ansiosidonnaisesta osasta, joka rahoitetaan palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen perusosa eli valtion osuus on nyt 705,20 euroa kuukaudessa.

Viime vuonna aikuiskoulutustukea maksettiin noin 136 miljoonaa euroa, josta ansio-osuus oli jo suurempi kuin valtionosuus.

Valtio vetää nyt säästöjen takia suoran tukensa pois ja tarjoaa tilalle lainaa.

Aikuiskoulutustuen saaja voi nytkin anoa Kelalta lisäksi lainaa 400 euroa kuukaudessa, mutta vain kymmenkunta prosenttia tuen saajista tekee niin.

Hallitus päätti tuen leikkauksesta hyväksyessään julkisen talouden suunnitelman vuosille 2016–2019 budjettiriihen yhteydessä syyskuussa. Asia kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Päätös tuli yllätyksenä, sillä alun perin aikuiskoulutustuen valtionosuuden poisto oli yksi hallituksen niin sanotuista ehdollisista lisätoimista eli liki miljardin euron menoleikkauksista.

Lisäsäästöihin oli määrä turvautua, jollei yhteiskuntasopimusta tai vastaavaa neuvottelutulosta kilpailukyvystä synny.

Tavoitteena ovat 70 miljoonan euron säästöt vuodessa.

Nämäkin säästöt osuisivat nuorehkoihin naisiin, sillä tuen saajista lähes 80 prosenttia on naisia. Keski-ikä on 38 vuotta.

Alle puolet tuen saajista työskentelee julkisella sektorilla ja lähes puolella opintoala on sosiaali- ja terveysala. Yleistä on vaihtaa ammattia ja opiskella esimerkiksi sairaanhoitajaksi ammattikorkeakoulussa.

Aikuiskoulutustuen saajien määrä on viidessä vuodessa kolminkertaistunut niin, että viime vuonna tukea sai jo 18 000 ihmistä.

Tuen saanti edellyttää kahdeksan vuoden työhistoriaa. Nykyisessä työssä on pitänyt olla vähintään vuoden verran.

Tukea saa, kun on hyväksytty julkisesti valvottuun kouluun Suomessa ja sopinut työnantajan kanssa opintovapaasta.

Tuen turvin voi opiskella koko tutkinnon tai sen osia. Myös ammatillista täydennyskoulutusta voi hankkia.

Kaikkiaan tukea voi saada 2–19 kuukaudeksi joko yhdessä jaksossa tai pätkissä.

Aikuiskoulutustukea saavan palkansaajan mediaaniansio oli viime vuonna 2 657,50 euroa kuukaudessa. Tukijakson pituus on lähes joka toisella vähintään 15 kuukautta.

"Mikäli tuen perusosa muuttuu lainaksi, se tarkoittaa 15 kuukauden ajalta noin 10 000 euron lainaa", havainnollistaa tukea hallinnoivan Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Kyselyistä on käynyt ilmi, että lähes kaikille tuen saaneille se on ollut elintärkeä edellytys opiskella uusi ammatti tai kehittää muuten ammattitaitoaan.

"Tuki on erittäin kustannustehokas muutosturvakeino valtiolle. Olisi järjetöntä poistaa se tässä rakennemuutoksessa", sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Myös yrittäjät ovat jonkin verran hyödyntäneet aikuiskoulutustukea, mutta heille maksetaan vain valtion perusosa.

"En voi kuvitella yrittäjää, joka hakisi lainaa opiskellakseen. Perusosan poisto lopettaisi yrittäjien omaehtoisen opiskelun", arvioi johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä.

Myös palkansaajajärjestöissä päätöstä hämmästellään kovasti.

"Muutos veisi suurelta osalta pieni- ja keskituloisilta mahdollisuuden opiskella ja romuttaisi pitkälti koko aikuiskoulutustuen", arvioi johtaja Jukka Ihanus toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ehdotti omassa kriisisopimusesityksessään, että aikuiskoulutustuen leikkausta ei toteutettaisi, vaan sen sijaan yrityksille suunnattu koulutusvähennys poistettaisiin.

"Tässä tilanteessa olisi tärkeämpää pitää auki aikuisten omaehtoisen koulutuksen väylä", perustelee työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen SAK:sta.

"Tämä tuhoaisi mahdollisuuden vielä työssä ollessaan ehkäistä ennalta työttömyyttä ja vahvistaa osaamistaan", sanoo asiantuntija Ida Mielityinen korkeasti koulutettujen Akavasta.

Mielityinen nauttii parhaillaan itsekin aikuiskoulutustukea kolmen kuukauden opintovapaalla ja perehtyy yliopistossa aikuisten oppimiseen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat