Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Rakennusteollisuus haluaisi kouluttaa kymmeniä­tuhansia turvapaikan saaneita – liitto tyrmää suunnitelman

Talous
 
Togolainen ”Otto” on nyt toivetyössä
Togolainen ”Otto” on nyt toivetyössä
Togossa syntynyt kirvesmies Haubeto ”Otto” Douhevyx kouluttautui Suomessa ensin metallialan ammattilaiseksi. Hän vaihtoi kuitenkin rakennusalan opintoihin vuonna 2010 ja sanoo olevansa nyt toiveammatissa. Toimittaja Eeva Palojärvi, kuvaaja Markus Jokela, leikkaus Janne Järvinen

Rakennusala haluaisi kouluttaa lähivuosina kymmeniätuhansia turvapaikan saaneita rakennusammattilaisiksi.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kertoo, että asiasta on neuvoteltu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) edustajien kanssa. Rakennusteollisuuden yhteyshenkilö on työmarkkinajohtaja Tapio Kari. Työ- ja elinkeinoministeriössä asia kuuluu maahanmuuttojohtaja Kristina Stenmanille.

Koulutuksen aloittaminen voisi Pipatin mukaan olla mahdollista jo ensi vuonna. ”Rakennusalalle voitaisiin kouluttaa kymmeniätuhansia turvapaikan saaneita ihmisiä lähivuosien aikana”, hän kaavailee.

Karin mukaan rakennusalalla on ”kohtaanto-ongelma”.

”Työttömät ovat eri paikassa kuin työt. Tilanne on koko ajan pahenemassa, koska rakentaminen keskittyy kaupunkialueille.”

TEM:n Stenman muistuttaa, että ensimmäiseksi pitää pyrkiä kartoittamaan Suomeen tulleiden kokemusta ja opintoja.

”Koulutuksessa pitää pystyä hyödyntämään nopeimpia väyliä. Työvoimakoulutuksen pitää vastata työpaikkojen tarpeita. Rakennusalalla on työvoimatarvetta ja aika paljon jo ulkomaista työvoimaa”, hän sanoo.

Koulutus voitaisiin Pipatin mielestä toteuttaa normaalina ammatillisena koulutuksena. Alkuvaiheen organisoijana voisi olla Rakennusteollisuuden koulutuskeskus Rateko.

”Keskeistä alussa tietysti olisi suomen kielen koulutus. Arabian kielen osaajien integrointi koulutukseen olisi alkuvaiheessa tärkeää. Varsinainen ammattikoulutus voisi alkaa työelämään tutustumisena”, Pipatti sanoo.

Rakennusteollisuuden mukaan työvoiman tarve rakennusalalla kasvaa, koska suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja ikäluokat pienenevät.

”Tarve kattaa koko rakennusammattilaisten joukon”, Pipatti sanoo.

Hän viittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) arvioon, jossa rakentamisen työllisyyden arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä jopa neljänneksellä nykyisestä.

Tällä hetkellä suurin vaje kohdistuu työnjohto- ja suunnittelutehtäviin.

”Suuren laman jälkeen 90-luvulla vähennettiin suunnittelijakoulutusta, koska ajateltiin, että enää ei rakenneta niin paljon.”

Ammattikoulutusta saaneista alkaa Rakennusteollisuuden mukaan olla kova pula viimeistään viiden vuoden kuluttua, mutta seitsemässä kasvukeskuksessa tarvittaisiin jo nyt koulutettua työvoimaa.

”Aukko on jo todella merkittävä”, Pipatti sanoo.

Rakennusteollisuuden arvion mukaan alalla työskentelee tällä hetkellä lähes 30 000 ulkomaalaista.

Uudellamaalla yli 30 prosenttia rakennusalan ammattilaista on arvion mukaan ulkomaalaisia.

”Meidän yrityksille ja alalle ei siis ole uutta, että työmailla on ulkomaalaisia. Suurimmilla yrityksillä on selvät pelisäännöt olemassa, eivätkä ne erottele minkä maan kansalaisia työntekijät ovat”, Pipatti sanoo.

Rakennusteollisuudella olisi Pipatin mukaan mahdollisuus tarjota tulevaisuudessa töitä hyvin laajalle joukolle.

”Tässä ei ole mistään risusavotoista kysymys, vaan koulutuksen jälkeen tehtävästä palkkatyöstä, jossa noudatettaisiin kaikkia sääntöjä.”

Hän huomauttaa, että Suomeen tulijoissa on paljon nuoria miehiä, joita rakennusala varmasti kiinnostaisi.

Rakennusliitto tyrmää Rakennusteollisuuden toiveet. ”Hyvää tarkoittavaa teoriapuhetta, mutta ei ollenkaan realismia mukana. Ei tule mitään”, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

”Maahanmuuttajien koulutus on ohdakkeinen ja pitkä tie. Se on nähty jo. Ja usein, kun on saneerauksia tehty ja työt loppuneet, maahanmuuttajat ovat olleet aika kärjessä loppuselvitettävien listalla.”

Harjuniemeä naurattaa, kun hän kuulee puheet kymmenistätuhansista koulutettavista.

”Maahanmuuttajat aloittavat nollatilanteesta. He eivät ymmärrä itse alasta, suomalaiskulttuurista eivätkä kielestä mitään. Ei ole oikotietä.”

Harjuniemi korostaa, että ensin pitäisi löytää työtä nuorille, jo koulutetuille rakennusalan ammattilaisille. ”Ammattikoulun käyneistä joka toinen ei löydä töitä alalta lainkaan. Nyt nuoret ensin työmaille.”

Harjuniemi lisää, että liitto ei ole maahanmuuttovastainen.

Markus Jokela / HS
Haubeto Douhevyx rakentaa vesikattoa Skanskan työmaalla Kaarelassa.
Haubeto Douhevyx rakentaa vesikattoa Skanskan työmaalla Kaarelassa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat