Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Esimiehet ja asiantuntijat pelkäävät nyt potkuja eniten

Tuotekehitysmenojen leikkaukset heijastuvat etenkin ylempien toimihenkilöiden uranäkymiin

Talous
 
Jaakko Heikkilä
Prosessinhoitajat Jussi Juusola (vas.) ja Jussi Kummu (oik.) sekä vastaava mestari Tommi Jaako Outokummun Tornion terästehtaan kylmävalssaamon ohjaamossa. Tehtaalla on käyty vuoden 2008 jälkeen viidet yt-neuvottelut. Työpaikoista on kadonnut useampi kuin joka kymmenes. Nyt näkymät ovat Tommi Jaakon mukaan valoisammat kuin yt-kierteen pahimpina vuosina.
Prosessinhoitajat Jussi Juusola (vas.) ja Jussi Kummu (oik.) sekä vastaava mestari Tommi Jaako Outokummun Tornion terästehtaan kylmävalssaamon ohjaamossa. Tehtaalla on käyty vuoden 2008 jälkeen viidet yt-neuvottelut. Työpaikoista on kadonnut useampi kuin joka kymmenes. Nyt näkymät ovat Tommi Jaakon mukaan valoisammat kuin yt-kierteen pahimpina vuosina. Kuva: Jaakko Heikkilä
Fakta

Näin tutkittiin

 Tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta talouteen toteutti TNS Gallup Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

 Aineisto koottiin Gallup Kanava -internetpaneelissa 11.–17.12.2015.

 Haastattelujen määrä on 1 100.

 Tutkimukseen osallistuneet edustavat Manner-Suomen 15–74-vuotiasta väestöä.

 Tulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ylemmät toimihenkilöt ovat vuoden aikana alkaneet pelätä yhä pahemmin työpaikan menettämistä. Alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden pelko taas on helpottanut, käy ilmi tuoreesta HS-gallupista, jossa selviteltiin suomalaisten käsityksiä omasta ja kansantaloudesta.

Kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä pelkää nyt saavansa potkut lähivuosien aikana. Alemmista toimihenkilöistä potkuja pelkää samoin noin kolmannes, mutta vuosi sitten pelkääjiä oli heidän joukossaan kymmenen prosenttiyksikköä enemmän. Työntekijöillä vastaava osuus on pudonnut kolmanneksesta neljännekseen.

”Viime aikoinahan akateeminen eli korkeasti koulutettujen työttömyys on ylipäätään kasvanut nopeammin kuin muu työttömyys. Varmasti myös hallituksen päättämät leikkaukset koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen menoihin vaikuttavat ilmapiiriin”, arvioi Tekniikan akateemisten TEK:n toiminnanjohtaja ja Ylempien toimihenkilöiden YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

Korkeasti koulutettujen työttömyys on 2,5-kertaistunut vuodesta 2008.

”Laskimme juuri, että jopa 1 700 tuotekehitystehtävissä työskentelevää menettää työpaikkansa leikkausten takia”, Kauppi kertoo.

Vaikka tarkkaa jakoa alempiin ja ylempiin toimihenkilöihin ei enää ole, alempiin luetaan suorittavan toimisto- ja myyntityön tekijöitä sekä huolto- ja turvallisuustyöntekijöitä. Ylempiin lukeutuvat esimerkiksi asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivat diplomi-insinöörit, joita myös TEK:n jäsenet ovat.

Kaupin mukaan peloissa voi näkyä myös ”Microsoft-efekti”, kun irtisanomiset alkavat toteutua. Irtisanomisten jälkihoidostakaan ei ole takeita, vaikka esimerkiksi Oulussa se onnistui hyvin juuri ylempien toimihenkilöiden osalta.

TEK:n oman tuoreen jäsentutkimuksen mukaan suurin osa eli reilusti yli puolet pitää lähitulevaisuuden tilannetta työpaikallaan vähintään melko vakaana, kun neljänneksen mukaan irtisanomiset ovat mahdollisia tai todennäköisiä.

Johtaja Maria Löfgren korkeasti koulutettujen keskusjärjestöstä Akavasta sanoo, että jo parin vuoden takaisesta Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta kävi ilmi, että ylemmät toimihenkilöt kokivat työttömyyden uhkan suuremmaksi kuin alemmat toimihenkilöt.

”Ympäröivä maailma ja suhdannetilanne osoittavat, että kaikki ovat yhtä alttiita työttömyydelle, mikä näkyy asenteissa”, Löfgren arvioi.

Todellisuudessa korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden työttömyys on yhä vähäisempää kuin alemmin koulutettujen. He myös uskovat uuden työn löytyvän helpommin ja ovat valmiimpia lähtemään kouluttautumaan uudelle alalle.

Kaikista HS-gallupin vastaajista joka toinen työelämässä oleva ei tällä hetkellä pelkää työpaikkansa puolesta.

Vaikka yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat synkistäneet myös loppuvuotta korkeakouluja myöten, eivät suomalaisten käsitykset taloudesta ole juuri muuttuneet kuluneen puolentoista vuoden aikana, joskin tunnelmat ovat hieman synkistyneet.

Erinomaisesti tai melko mukavasti mielestään toimeentulevia on nyt yhdeksän prosenttiyksikköä vähemmän kuin puolitoista vuotta sitten.

Enemmistö suomalaisista sanoo pärjäävänsä, kunhan muistaa käyttää rahaa harkiten.

Ensi vuoden kansantalouteen tai omaan talouteen ei kovin suuria mullistuksia odoteta. Tosin neljännes uskoo, että talous muuttuu ensi vuonna nykyistä jonkin verran negatiivisemmaksi. Kymmenkunta prosenttia uskoo kehityksen olevan selvästi nykyistä huonompaa.

Vain prosentti arvioi talouden kääntyvän nykyistä selvästi paremmaksi ja 18 prosenttia jonkin verran paremmaksi.

Joka neljäs povaa oman taloustilanteensa heikkenevän.

”Yhteenvetona voi sanoa, että monet niistä, joilla nyt menee taloudellisesti hyvin, suhtautuvat tulevaankin toiveikkaasti. Vastaavasti useat niistä, jotka joutuvat jo nyt tinkimään hankinnoissaan, arvelevat tulevan vuoden tuovan mukanaan vielä kovempia aikoja”, TNS Gallupin yksikönjohtaja Seppo Nurmela sanoo.

Nurmelan mukaan kyselyn tuloksista näkyy muutenkin kansan jako kahteen tai kolmeen ryhmään iän ja aseman mukaan.

Esimerkiksi erityyppisin luotoin elinkustannuksiaan ja hankintojaan rahoittavat eniten nuorehkot eli 31–49-vuotiaat. Nuorimmat ja vanhimmat ryhmät, kuten opiskelijat ja eläkeläiset, taas eivät luottoon ole juuri turvautuneet eivätkä sitä harkitse.

Alemmista toimihenkilöistä yli puolet kertoi rahoittaneensa ja rahoittavansa vastakin elinkustannuksiaan luotolla. Myös työväestöön kuuluvista ja yrittäjistä löytyy luottoon turvautuvia tavallista enemmän.

Nurmelan mukaan näyttääkin siltä, että osa väestöstä joutuu lähes jatkuvasti turvautumaan erityisesti maksukorttinsa luotto-ominaisuuteen ja tekemään osan ostoksistaan säännönmukaisesti velaksi.

Sellaisessa kierteessä ovat elämänsä ”ruuhkavuosia” viettävät, usein alempana toimihenkilönä työskentelevät, lapsiperheelliset ja asuntovelalliset, Nurmela kiteyttää.

Kaikista kyselyyn vastanneista joka kolmas oli maksanut ostoksensa velaksi eli maksukorttinsa luotto-ominaisuudella. Kymmenesosa oli tarttunut myyjän tarjoamaan kulutusluottoon tai osamaksumahdollisuuteen. Kuusi prosenttia on turvautunut pankkien kulutusluottoihin. Vain kaksi prosenttia tunnusti sortuneensa viimeiseen keinoon eli pikavippeihin.

Velka-aikeita koskevat prosenttiosuudet ovat kautta linjan hieman pienemmät kuin käyttöä kuvaavat. ”Tämä kertonee siitä, että niihin päädytään enemmän olosuhteiden pakosta”, Nurmela päättelee.

Sijoitusvaihtoehdoista eniten suosiota saivat HS-gallupissa osakkeet ja osakerahastot sekä asunto. Korkorahastot ja pankkitalletukset houkuttivat selvästi harvempia.

Käytännössä pankkitileillä lepää paljon rahaa, kun riskejä ei haluta ottaa, ja toisaalta harvalla on mitä sijoittaa.

Viidenneksen mukaan nyt ei kannata sijoittaa mihinkään annetuista vaihtoehdoista. Keskimääräistä useampi maaseutumaisessa kunnassa asuva on tätä mieltä. Samoin ajattelee moni 40–49-vuotias, pienituloinen sekä alati omissa hankinnoissaan tinkimään joutuva. Aika suuri osa ei osannut sanoa, mihin nyt kannattaisi sijoittaa.

Osakkeet ja osakerahastot houkuttelevat erityisesti miehiä, pääkaupunkiseudulla asuvia, johtajia ja ylempiä toimihenkilöitä, akateemisesti koulutettuja sekä hyvin toimeentulevia.

Parhaiten toimeentulevat ja yrittäjät suosivat myös asuntosijoittamista. Heistä yli 40 prosenttia sijoittaisi asuntoon.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat