Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pyhäpäivien arpapeli suosii tänä vuonna työnantajia – hyödyttääkö se kansantaloutta?

Tänään saattaa olla viimeinen mahdollisuus nauttia loppiaisesta palkallisella vapaalla tai kaksinkertaisilla pyhälisillä

Talous
 
Arkivapaita on alkaneena vuonna tavallista vähemmän.
Arkivapaita on alkaneena vuonna tavallista vähemmän.
Fakta

Viimeinen palkallinen loppiainen?

 Hallitus on esittänyt loppiaisen ja helatorstain muuttamista palkattomiksi vapaiksi ensi vuonna.

 Pyhäpäiväkäytännöt vaihtelevat suuresti valtioiden välillä, joten ne vaikuttavat kilpailukykyyn.

 Vuoden 2013 EU-maiden vertailussa Suomen arkipyhien määrä oli hieman alle keskiarvon. Suomessa oli vertailuvuonna maksimimäärä arjelle osuneita pyhäpäiviä (10).

 Sunnuntait ja kirkolliset juhlapyhät ovat työaikalaissa rinnasteisia. Arkipyhistä saa sunnuntaitöitä vastaavan kaksinkertaisen palkan.

Pyhäpäivien arpapeli suosii tänä vuonna työnantajia. Arjelle osuvia vapaapäiviä on vain kahdeksan, kun niitä on ollut kolmen edellisvuoden aikana yhdeksästä kymmeneen. Lisäksi helmikuun karkauspäivä venyttää työvuotta.

Muun muassa elinkeinoelämän etujärjestöt ajavat arkipyhien siirtoa viikonlopulle, ja Suomen hallitus on esittänyt loppiaisen sekä helatorstain muuttamista palkattomiksi vapaiksi. Pyhäpäivien eliminointi on muodissa.

Kiskaiseeko siis otollinen kalenterikierto vuonna 2016 Suomen ylös taantumasta?

”Yksittäisen vuoden merkitys ei ole kovin suuri, mutta kyllä tästäkin on apua. Pieneltä osalta arkipyhien vähyys parantaa kilpailukykyämme, koska työpanos suhteessa palkkasummaan kasvaa. Merkitys olisi tietenkin isompi, jos arkipyhien vähentyminen olisi pysyvää”, sanoo Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Samu Hakala arvioi, että yksi lisätyöpäivä vuodessa kasvattaa bruttokansantuotetta (bkt) hieman alle 0,02 prosenttia. Kausitasoitusmalliin pohjautuva arvio on karkea, eikä kerro tarkkaan, kuinka paljon Suomen kokonaistuotanto kasvaisi arkipyhiä karsimalla.

Lavean laskelman hyötyjen kokoluokasta Hakala kuitenkin hyväksyy. Vuonna 2014 Suomen talouden koko oli noin 205 miljardia euroa. Tuolloin yksi lisätyöpäivä olisi voinut kasvattaa bkt:ta suunnilleen 40 miljoonalla eurolla.

Tilastollisesti työpäiviksi lasketaan kaikki ne arkipäivät, joille ei osu lakisääteistä vapaapäivää. Harva tosin on jokaisena potentiaalisena työpäivänä töissä. Vuosilomia ja sairastumisia ei ole huomioitu työpäivien määrässä. Toisaalta moni tekee töitä lisäkorvausta vastaan myös viikonloppuisin ja juhlapyhinäkin.

Onko työntekijöiden sitten soveliasta nautiskella loppiaisen lomapäivästä, vaikka Suomi yrittääkin samalla rämpiä ulos taantumasta? Kyllä, jos kysytään Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajalta Merja Kauhaselta.

”Arkipyhät antavat hengähdystaukoa kiireisestä työelämästä ja tukevat osaltaan työssä jaksamista ja palautumista. Työhyvinvointi vaikuttaa tuottavuuteen ja sitä kautta talouskasvuun.”

Jos hallituksen esitys työehtojen heikennyksistä eli niin kutsutuista pakkolaeista astuu voimaan, loppiainen ja helatorstai muuttuvat ensi vuonna palkattomiksi vapaiksi. Yritysten kustannusten kannalta näistä kahdesta päivästä tulisi siis tavallisia arkipäiviä.

Tänään keskiviikkona saattaa olla viimeinen mahdollisuus nauttia loppiaisesta palkallisella vapaalla tai kaksinkertaisilla pyhälisillä.

”Jos arkipyhät poistettaisiin, merkitsisi se työajan pidennystä. Tuottavuuden kannalta työajan pidennys ei välttämättä tuota toivottuja tuloksia. Tärkeämpää on se, mitä työajalla saadaan aikaa”, Kauhanen huomauttaa.

Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa, kuinka pyhäpäivät jakautuvat vuonna 2016. Arkeen osuvien pyhäpäivien määrä vaihtelee vuosittain 7–10 päivän välillä.

Viimeksi arkipyhiä oli pienin mahdollinen määrä eli seitsemän vuonna 2011. Talous kasvoi tuolloin 2,6 prosenttia, minkä jälkeen Suomi vajosikin sitten sitkeään taantumaan.

Vaikka vuoden 2016 kalenteri vaikuttaa ensi silmäyksellä lupaavalta, lopulta uusi vuosi voittaa vuoden 2015 vain yhdellä työpäivällä. Viime vuonna työpäiviä oli 252 ja tänä vuonna 253. Vuosina 2012–2014 työpäiviä oli 251 vuodessa.

Arkipyhien vaikutus kansantalouteen on pienehkö, mutta ei olematon. Suomen yrittäjien Malinen huomauttaa, että vapaapäivät kuormittavat eri yrityksiä epätasaisesti.

”Arkipyhien taloudelliset vaikutukset vaihtelevat suuresti toimialojen välillä. Jollekin toimialalle yksikin ylimääräinen työpäivä on mahdollisuus vastata kysyntään ja lisätä suoritteita. Toisen toimialan tuotos ei ole sellaista, jonka määrää voi kasvattaa vain työpanosta lisäämällä.”

Parinkin päivän heitot työpäivien määrissä sisältävät isoja summia, kun vaikutukset lasketaan koko kansantalouden ja kaikkien palkansaajien mittakaavassa.

Valtiovarainministeriön syyskuisen taustamuistion mukaan loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaiksi toisi julkiselle sektorille noin 170 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Yksikkötyökustannuksia keino vähentäisi VM:n arvion mukaan 0,8 prosentilla.

Koska loppiainen sijoittuu ajoittain viikonlopulle, säännöllinen työaika pitenisi vuositasolla keskimäärin 1,7 päivällä. Jos lakipaketti toteutuu, kaksi kokonaista lisätyöpäivää piristävät Suomen taloutta ensi vuonna. Loppiainen kun osuu silloinkin arkipäivälle.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat