Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Rajusti halventunut öljy on ilouutinen suomalaiselle autoilijalle ja talon lämmittäjälle, mutta voi kylvää tuhoa tuotantomaissa

Raakaöljyn hinta on romahtanut puolessatoista vuodessa 110 dollarista alle 35 dollariin barrelilta. HS selvitti, ketkä ovat nykytilanteen häviäjät ja voittajat.

Talous
 
Nick Oxford / Reuters
Öljyntuotantolaitos Yhdysvaltain Oklahomassa.
Öljyntuotantolaitos Yhdysvaltain Oklahomassa. Kuva: Nick Oxford / Reuters
Fakta

Venäjä tuottaa eniten öljyä

 Raakaöljyä tuotettiin vuonna 2014 keskimäärin 73,4 miljoonaa barrelia päivässä. Suurin tuottaja oli Venäjä yli 10 miljoonan barrelin päivätuotannolla.

 Saudi-Arabia oli 9,7 miljoonalla barrelilla toiseksi suurin ja Yhdysvallat 8,6 miljoonalla barrelilla kolmanneksi suurin tuottaja.

 Barreli on öljykaupan mittayksikkö. Se vastaa noin 159 litraa.

Raakaöljyn Brent-laatu on halventunut puolessatoista vuodessa 110 dollarista vain 35 dollariin barrelilta. Hinnan romahtaminen on ilouutinen suomalaiselle autoilijalle ja talon lämmittäjälle.

Mutta toisaalla halpa öljy kylvää tuhoa. Kaikissa öljyntuottajamaissa öljyn tuomaa vaurautta ei ole osattu hyödyntää järkeviin investointeihin ja talouden kehittämiseen.

Tilanne on katastrofi esimerkiksi öljytuloilla eläville Nigerialle ja Venezuelalle. Myös Venäjän talous on kovilla öljytulojen romahdettua.

Meneillään on suuri tulonsiirto öljyn tuottajilta öljyn kuluttajille. Energiajärjestö IEA on laskenut, että dollarin pudotus öljyn tynnyrihinnassa tarkoittaa 15 miljardin dollarin eli noin 13,8 miljardin euron säästöä öljyä tuovien maiden laskussa.

Öljymarkkinoilla käydään sotaa markkinaosuuksista. Maailman suurin öljynviejä Saudi-Arabia on kieltäytynyt muiden tuottajamaiden vaatimuksista rajoittaa tuotantoa.

Dollarin vahvistuminen ja Kiinan talouskasvun hidastuminen lisäävät entisestään paineita öljyn hinnanlaskuun.

HS selvitti, miten öljyn halpeneminen vaikuttaa maailman eri kolkissa.

 

HÄVIÄJÄT:

 

1) Venäjä

Venäjän taloudelle halpa öljy yhdessä talouspakotteiden kanssa on ollut tuhoisa yhdistelmä. Maan talous supistui viime vuonna noin neljä prosenttia. Tälle vuodelle ennustajat ovat povanneet vielä vajaan prosentin supistumista.

Ennusteissa öljyn hinnan oletettiin nousevan tänä vuonna yli 50 dollariin barrelilta, mitä ei näyttäisi tapahtuvan. Talouden alamäki saattaa siis jatkua ennustettua jyrkempänä.

Öljyn hinnan mukaan liikkuva ruplan kurssi kääntyi loppuvuonna uudelleen laskuun. Inflaatiota ja valuutan heikkenemistä hillitäkseen keskuspankki on joutunut pitämään ohjauskorkonsa 11 prosentissa. Rahan kalleus on hidastanut talouden rattaita entisestään.

Talouskriisi on ajanut myös monia huonosti hoidettuja pankkeja vaikeuksiin ja valtion tukiluukulle.

2) Saudi-Arabia

Lähi-idän vauraat öljyntuottajat ovat joutuneet puolustamaan valuuttojaan korkojen nostoilla, kun öljyn viennistä saatavat dollaritulot ovat hinnanlaskun myötä romahtaneet.

Jopa upporikas Saudi-Arabia on joutunut leikkaamaan julkisia menojaan, mikä tarkoittaa kansalaisille monien hintojen nousua. Tämän pelätään johtavan poliittisiin levottomuuksiin.

Valtio on joutunut jo turvautumaan öljytuloilla kartuttamiinsa rahastoihin. Ne eivät kuitenkaan riitä pitkäksi aikaa, jos menoja ei leikata lähemmäs vähentyneitä tuloja.

3) Iran

Iranin öljyn vienti on ollut vuosikausia rajoitettua maan ydinohjelmaan liittyneiden talouspakotteiden vuoksi. Maan uskotaan täyttävän pakotteiden poistamiselle asetetut ehdot ehkä jo tammikuun puolivälissä.

Se vapauttaisi Iranin öljynviennin, mistä saatavia tuloja talouspakotteiden köyhdyttämä maa kipeästi tarvitsee. Öljyn hinnan romahtaminen on Iranille pettymys, vaikka öljytulojen saaminen ylipäätään kohentaa sen taloudellista asemaa.

4) Norja

Öljytulojen merkitys on suuri myös Norjalle, vaikka maa on pyrkinyt hallitsemaan riskejä rahastoimalla suuren osan menneiden vuosien öljytuloista ja pyrkimällä hillitsemään öljytulojen aiheuttamaa talouden ylikuumenemista.

Öljytulojen pieneneminen ja investointien väheneminen vaikuttavat talouteen suoraan ja epäsuorasti niin paljon, että Norjan työttömyys on kasvanut ja pankkivalvoja varoitti viime vuonna pankkeja ongelmaluottojen kasvusta.

Ongelmat ovat kuitenkin suhteellisia. Norjan talouskasvu on hidastunut, mutta sen ei odoteta painuvan taantuman puolelle tänäkään vuonna. Työttömyysaste on edelleen alle viisi prosenttia.

Raakaöljyn osuus Norjan vientituloista pieneni viime vuonna 23 prosenttiin, kun se vielä edellisvuonna oli 30 prosenttia.

5) Venezuela

Huonosti hoidettu Venezuelan sosialistinen kansantalous on täysin öljyn varassa. Maan vientituloista 95 prosenttia tulee öljystä.

Muu talouselämä on heikoissa kantimissa. Öljytulojen romahdettua Venezuelalla on vaikeuksia rahoittaa tuontia ja maksaa velkojaan. Keskuspankin valuuttavaranto on kutistunut olemattomiin. Venezuelassa on ankara pula muun muassa peruselintarvikkeista ja lääkkeistä.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Venezuelan bruttokansantuotteen supistuneen viime vuonna lähes 10 prosenttia. Romahduksen odotetaan jatkuvan tänäkin vuonna.

Inflaatio laukkaa virallisten tilastojen mukaan 80 prosentin yläpuolella. Todellisuus on vielä karumpi.

6) Nigeria

Afrikan suurimman öljyntuottajan Nigerian öljytulot romahtivat viime vuonna alle puoleen edellisvuodesta. Valtion tuloista 70 prosenttia tulee öljynviennistä, joten julkinen talous on suurissa vaikeuksissa öljyn halpenemisen takia.

Nigeria on kerännyt jonkin verran öljytuloja rahastoon, mutta sekin on pian käytetty. Öljyn taloudelliset hyödyt ovat läpi vuosikymmenten jakautuneet hyvin epätasaisesti luonnonvaroiltaan rikkaassa maassa.

 

VOITTAJAT:

 

1) Euroopan unioni

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkijan Paavo Sunin mukaan öljyn halpenemisesta voi tulla EU:n taloudelle huomattavakin piristysruiske. Jo kymmenen dollarin pysyvä lasku barrelihinnassa voi nopeuttaa talouskasvua 0,2 prosenttiyksiköllä.

Kuluttajille jää enemmän muuhun kulutukseen ja yritysten kulut laskevat.

”Muutama kymmenesosakin on paljon näin hitaassa kasvussa”, Suni sanoo.

Öljyn halpeneminen myös hidastaa inflaatiota, mikä voi pakottaa Euroopan keskuspankin lisäämään tai vähintään jatkamaan matalien korkojen ja arvopaperiostojen politiikkaansa.

2) Yhdysvallat

Lähi-idän tuottajien yhtenä tavoitteena on arveltu olevan ajaa Yhdysvaltain liuskeöljy markkinoilta.

Näillä hinnoilla se voi hyvin onnistua. Liuskeöljyn nostaminen maaperästä on paljon kalliimpaa kuin öljylähteen tyhjentäminen.

Energiajärjestö IEA on laskenut, että alle 40 dollarin barrelihinnalla Yhdysvaltain öljyntuotanto vähenisi kolmanneksen nykyisestä runsaasta yhdeksästä miljoonasta barrelista päivässä.

Öljy ja muu energia on Yhdysvaltain taloudessa kuitenkin niin suuri kuluerä, että öljyn halpenemisesta on yhdysvaltalaisille huomattavasti enemmän hyötyä kuin haittaa.

”Se on huomattavasti energiaintensiivisempi talous kuin esimerkiksi Eurooppa”, Etlan Suni sanoo.

3) Suomi

Muun muassa halvan öljyn aiheuttamat talousongelmat Venäjällä ovat Suomelle erityisen huono uutinen.

Heikko rupla on karkottanut turistit Suomesta ja Suomen vienti Venäjälle on romahtanut.

Öljyn halpenemisen aiheuttamat ongelmat voivat tehdä Venäjästä myös poliittisesti entistäkin arvaamattomamman maan.

Silti öljyn halpenemisen vaikutus Suomen talouteen on Etlan Paavo Sunin mukaan kokonaisuutena positiivinen.

Halpa öljy piristää taloutta Suomen muilla vientimarkkinoilla, parantaa kuluttajien ostovoimaa ja pienentää yritysten kustannuksia. Öljyn hinta vaikuttaa muun muassa kuljetusten hintoihin.

Oikaistu 9.1. kello 17:48: Öljybarrelin halpeneminen kymmenellä dollarilla voi nopeuttaa talouskasvua noin 0,2 prosenttiyksiköllä eikä kahdella prosenttiyksiköllä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat