Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Citigroupin pääekonomisti: Pakolaiskriisi voi elvyttää euroalueen taloutta

Willem Buiterin mukaan vuotta leimaavat useat suuret epävarmuustekijät.

Talous
 
Leif Rosas / redstar
Finanssiyhtiö Citigroupin pääekonomisti Willem Buiter uskoo, että EKP joutuu lisäämään rahapoliittista elvytystään.
Finanssiyhtiö Citigroupin pääekonomisti Willem Buiter uskoo, että EKP joutuu lisäämään rahapoliittista elvytystään. Kuva: Leif Rosas / redstar
Kuka?

Professorista pankin pääekonomistiksi

 Hollannissa syntynyt Willem Buiter on ollut taloustieteen professorina Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa sekä Britanniassa Bristolin yliopistossa, Cambridgen yliopistossa ja London School of Economicsissa.

 Vuosina 1997-2000 hän toimi Britannian keskuspankin rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsenenä. Aloitti finanssiyhtiö Citigroupin pääekonomistina vuonna 2010.

 Harrastaa tieteiskirjallisuutta, runoutta, musiikkia ja tennistä.

Finanssiyhtiö Citigroupin pääekonomistin Willem Buiterin mukaan alkanutta vuotta värittää kärjistäen kolme laajaa epävarmuustekijää: euroalueen talouskehitys, kehittyvien kansantalouksien vaikeudet ja raaka-aineiden hinnat.

Buiterin mielestä Euroopan keskuspankin (EKP) on yhä lisättävä rahapoliittista elvytystään euroalueen talouskasvun vauhdittamiseksi ja inflaatiotavoitteensa saavuttamiseksi.

”Rahapoliittisen elvytyksen välittyminen reaalitalouteen on yhä hyvin heikkoa. Euroalueen ulkoisen kysynnän pitäisi kasvaa voimakkaasti, jotta saavutettaisiin potentiaalisen talouskasvun taso. Ulkoisen kysynnän voimakas kasvu ei ole todennäköistä. Siksi tarvitaan lisää rahapoliittista elvytystä”, joulun alla Helsingissä vieraillut Buiter sanoo.

Hän ennustaa, että ajan mittaan EKP asettaa liikepankkien talletuskoron nykyisestä –0,30 prosentista –0,50 prosenttiin ja lisää kuukausittaisen rahapoliittisen elvytyksen määrän 75 miljardiin euroon. Nykyisin EKP elvyttää ostamalla arvopapereita 60 miljardilla eurolla kuukausittain.

”Ongelmana on, että eurovaltiot, joilla olisi tarvetta finanssipoliittiselle elvytykselle, ei ole siihen varaa. Ne, joilla olisi varaa elvytykseen, eivät halua sitä. Lisäksi keinotekoisen vakaus- ja kasvusopimuksen rajoitteet voivat hidastaa elpymistä.”

Euroalue voi Buiterin mukaan saada piristysruiskeen talouteen Euroopan pakolaiskriisistä ja Pariisin terrori-iskuista.

”Sota Isisiä vastaan kestää todennäköisesti vuosia, ja se tarkoittaa puolustusmenojen kasvamisen lisäksi, että poliisit ja tiedustelupalvelut palkkaavat lisää työntekijöitä ja it-tekniikkaan investoidaan yhä enemmän.”

”Ranskan presidentti François Hollande on aivan oikeassa sanoessaan, että turvallisuus on julkisen talouden nopeaa tasapainottamista tärkeämpään. Finanssipoliittinen elvytys yhdistettynä rahapoliittiseen elvytykseen on juuri sitä, mitä euroalue tarvitsee.”

Maailmantaloudessa suuria huolenaiheita on euroalueen lisäksi Kiinan talouden kehittyminen. Aikaisemmin Kiinan talous perustui voimakkaasti uusiin investointeihin, mutta keskusjohto on pyrkinyt muuttamaan taloutta enemmän kotimaiseen kysyntään perustuvaksi. Se on yksi syy talouskasvun hidastumiseen.

”Voimakkaasti vientiin perustuvan talouskasvun aikakausi maailmantaloudessa on todennäköisesti päättymässä. Vienti ei enää kasvaa nopeammin kuin maailmantalouden bruttokansantuote. Kehittyvien talouksien täytyy opetella rakentamaan taloutensa kotimaiseen kysyntään perustuviksi.”

Buiter kuitenkin korostaa, että useissa kehittyvissä talouksissa etenkin yritykset ovat pahasti velkaantuneita. Jos yritykset joutuvat käyttämään varojaan laajasti velkaantumisen vähentämiseen, seuraukset voivat olla hyvin vakavia. Suurin riski on kuitenkin poliittinen.

”Monissa kehittyvissä valtioissa on luovuttu talouden rakenteellisista uudistuksista ja työmarkkinoiden uudistamisesta, koska lainaa on saanut halvalla. Lisäksi monissa niissä on vakavia poliittisia ongelmia.”

Hänen mukaansa kehittyvien talouksien myönteinen vaikutus maailmantalouden kasvuun on tänä vuonna verraten vähäinen. Kehittyvien talouksien vaikeuksia pahentaa vielä entisestään öljy, jonka voimakas halpeneminen on heijastunut laajasti raaka-aineiden hintoihin. Suuri osa kehittyvistä talouksista on suuria raaka-aineiden viejiä.

”Lyhyellä aikavälillä öljy voi halveta vielä lisää, koska ylituotannon takia varastoja ei ole riittävästi. Raaka-aineasiantuntijamme ennustivat viime vuoden lopussa, että tämän vuoden 2016 loppuun mennessä öljyn hinta on noin 65 dollaria barrelia kohti. Ennuste voi osoittautua liian optimistiseksi.”

Venäjällä ja Yhdysvalloissa öljyntuotanto on verraten kallista, minkä takia ne joutuvat hänen mukaansa todennäköisesti rajoittamaan tuotantoa.

”Venäjä ei ole investoinut uuteen tuotantokapasiteettiin, mikä vähentää entisestään öljyntuotantoa.”

Suomelle Buiterilla on yksi neuvo: ”Välttäkää talouspolitiikkaa, joka supistaisi palkkatuloja, koska se tukahduttaisi kotimaisen kysynnän työntekijöiden kulutuksen vähentyessä. Yritysten suuremmat voitot eivät automaattisesti johda uusiin investointeihin.”

Useiden ennusteiden mukaan tänä vuonna Suomen vaimeaa talouskasvua ylläpitää juuri yksityinen kotimainen kysyntä. Hallituksen suunnitelma pidentää työaikaa saa häneltä kannatusta. Työajan pidentäminen supistaa tuntipalkkoja, mutta nimellinen kuukausipalkka pysyy ennallaan.

”Suomi on pieni avotalous, jota vaivaa vaikea kysynnän puute. Jos Suomi omin päin ryhtyisi finanssipoliittiseen elvytykseen, vaarana olisi elvytyksen hyötyjen siirtyminen ulkomaille.”

Leif Rosas
Citigroupin pääekonimisti Willem Buiter sukkuloi Helsinkiin perjantaina ja jatkoi keskustasta matkaa lentokentälle.
Citigroupin pääekonimisti Willem Buiter sukkuloi Helsinkiin perjantaina ja jatkoi keskustasta matkaa lentokentälle.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat