Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aalto-yliopisto sijoittui toiseksi pohjoismaisten kauppa­korkea­koulujen vertailussa

Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisyliopistot ovat kauppatieteiden tutkimuksessa pohjoismaista kärkitasoa.

Talous
 
Emmi Tulokas / Lehtikuva
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Töölön kampus.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Töölön kampus. Kuva: Emmi Tulokas / Lehtikuva
Fakta

Neljä Suomesta

 1. Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu, Tanska

 2. Aalto-yliopisto, Suomi

 3. Tukholman kauppakorkeakoulu, Ruotsi

 3. Aarhusin yliopisto, Tanska

 5. Hanken, Suomi

 6. BI-kauppakorkeakoulu, Norja

 6. NHH-kauppakorkeakoulu, Norja

 8. Lundin yliopisto, Ruotsi

 9. Uppsalan yliopisto, Ruotsi

 10. Göteborgin yliopisto, Ruotsi

 11. Tukholman yliopisto, Ruotsi

 12. Turun yliopisto, Suomi

 12. Vaasan yliopisto, Suomi

 12. Etelä-Tanskan yliopisto, Tanska

 15. Kööpenhaminan yliopisto, Tanska

Suomalaiset yliopistot menestyivät hyvin pohjoismaisten kauppakorkeakoulujen tuoreessa vertailussa. Esimerkiksi Aalto-yliopisto päihitti Tukholman kauppakorkeakoulun ja sijoittui koko vertailun kakkoseksi Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun jälkeen.

Vaasan yliopistossa tehty tutkimus selvitti laajan aineiston perusteella kauppatieteellisen ja taloustieteellisen tutkimuksen nykytilaa Pohjoismaissa. Aineisto koostui noin 135 000 tieteellisestä vertaisarvioidusta artikkelista arvostetuimmissa tiedelehdissä vuosina 2005–2015. Artikkeleita oli lähes sadasta korkeakoulusta. Tutkimus julkaistaan Nordic Journal of Business -lehdessä.

Kaiken kaikkiaan suomalaisyliopistot ovat vertailun mukaan kauppatieteiden tutkimuksessa pohjoismaista kärkitasoa. Tulokset osoittavat myös, että suomalaisten yliopistojen julkaisumäärät johtavissa tiedelehdissä ovat kasvaneet muita Pohjoismaita nopeammin viime vuosina. Myös Pohjoismaat ovat kirineet muuta maailmaa.

”Tämä on nyt positiivinen uutinen, kun muuten ilmapiiri on korkeakouluasioissa Suomessa kovin negatiivinen”, sanoo professori Sami Vähämaa Vaasan yliopistosta.

Vähämaan kanssa vertailua on ollut tekemässä tutkijatohtori Jukka Sihvonen.

Vähämaa viittaa esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) korkeakoulujen johdolle syksyllä lähettämään paimenkirjeeseen, jossa tämä moitti suomalaisia yliopistoja huonosta tasosta suhteessa verrokkimaihin.

Vähämaan mukaan mukaan suomalaisella kauppa- ja taloustieteellä on vanhastaan hyvät perinteet, ja myös ministeriön rahanjakomallia on kehitetty viimevuosina siihen suuntaan, että se palkitsee julkaisuista parhaimmissa lehdissä.

Artikkeliin liittyvät

”Raha on paras konsultti”, Vähämaa muistuttaa.

Vertailussa pärjäsivät etenkin neljä suurinta kauppatieteellistä yksikköä, kun yhteensä alan yksikköjä on Suomessa kymmenen.

Aalto-yliopiston lisäksi hyvin menestyi ruotskinkielinen Hanken, joka sijoittui viidenneksi. Myös Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto sijoittuivat 15 parhaan joukkoon, kun mukana ovat sekä kauppatieteet että taloustieteet. Kun taloustiede tiputetaan pois, sijalle 15 ylsi myös Oulun yliopisto.

Yksittäisistä kauppatieteiden osa-alueista suomalaiset yliopistot menestyivät erityisen hyvin markkinoinnin tutkimuksessa, jossa Aalto-yliopisto on julkaisumäärältään Pohjoismaiden johtava tutkimusyksikkö.

Suomessa ollaan hyviä myös johtamisen, laskentatoimen ja rahoituksen tutkimuksessa, mutta taloustieteessä jäädään muista Pohjoismaista jälkeen. Taloustieteessä parhaiden pohjoismaisten yliopistojen joukkoon pääsee Suomesta vain Helsingin yliopisto sijalle kymmenen.

”Se on kaksipiippuinen juttu”, vastaa Vähämaa kysymykseen, onko Suomessa liikaa kauppa- ja taloustieteiden yksiköitä, kun vain noin puolet niistä menestyi tiedevertailussa.

Vähämaan mukaan tieteen taso ei välttämättä nouse sillä, että kaksi yksikköä pannaan yhteen.

Vähämaa huomauttaa myös, ettei esimerkiksi Tanskassa ole tapahtunut ainakaan vielä mitään tason jättiharppausta, vaikka siellä yliopistoja on reippaasti vähennetty. Myös Suomessa Tanska mainitaan usein esimerkkimaana, kun etsitään keinoja jakaa vähevät voimavarat entistä tehokkaammin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat