Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kreikan valtiovarainministeri neuvotteli Stubbin kanssa pelastuspaketin ehdoista – ”Ilkeä kierre saadaan käännetyksi”

Toiveena lyhennyspiikkien tasaaminen luottokelpoisuuden vahvistamiseksi.

Talous
 
Helsingin Sanomat
Markku Ulander / Lehtikuva
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ja Kreikan valtiovarainministeri Eukleidis Tsakalotos (oik.) tapasivat maanantaina aamupäivällä Valtioneuvostossa Helsingissä.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ja Kreikan valtiovarainministeri Eukleidis Tsakalotos (oik.) tapasivat maanantaina aamupäivällä Valtioneuvostossa Helsingissä. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

”Olen luottavainen siitä, että Kreikan ilkeä kierre saadaan käännetyksi hyvän kierteeksi”, Kreikan valtiovarainministeri Efkleidis Tsakalotos vakuutti maanantaina Helsingissä.

Perusteena oli se, että Kreikalla on selkeä suunnitelma talouden pelastamiseksi.

Lisäksi pankkien uudelleenpääomitus oli onnistunut.

Kreikan kolmannen pelastusohjelman mukaan pankkien pääomitukseen oli varattu 25 miljardia euroa, mutta noista varoista jouduttiin käyttämään vain viisi miljardia, kun pankkien pääomittamiseen saatiin yksityistä rahaa.

Kreikan valtiovarainministeri Tsakalotis sanoi myös, että hänen mielestään Kreikan ero eurosta ei ole enää vaihtoehto.

Hänen mukaansa Kreikan suunta kääntyi kesällä, kun Kreikka päätti pysyä eurossa.

Vierailun isäntänä toiminut valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) oli samaa mieltä.

”Kesällä seisoimme tienristeyksessä ja päätimme pysyä [euroryhmässä] yhtenä.”

Tämän seurauksena Kreikalle tehtiin kolmas pelastuspaketti, jonka ensimmäistä väliraporttia nyt valmistellaan.

Torstaina kokoontuva euroalueen valtiovarainministerien euroryhmä käsittelee Kreikan pelastuspaketin toteutumista torstaina alkavassa kokouksessaan.

Yhtenä keskeisenä kysymyksenä Kreikan pelastuspaketin tulevaisuutta pohtiessa on Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukanaolo kolmannessa tukipaketissa.

Euroryhmä linjasi heinäkuussa, että koko euroryhmän pyrkimyksenä on IMF:n mukanaolo myös kolmannessa tukipaketissa.

Stubbin kabinetin tulkinnan mukaan käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että euroryhmä muokkaa pelastuspakettia sellaiseksi, että sen ehdot käyvät myös IMF:lle.

IMF irtaantui Kreikan lisärahoitusohjelmasta syksyllä sen jälkeen kun Kreikka jätti kaksi kertaa, kesä- ja elokuussa, lyhennyksensä IMF:lle maksamatta.

IMF:llä on velkojen perinnässä erittäin vahva etuoikeusasema, mutta se on myös tottunut aina saamaan lyhennykset ajallaan.

IMF ilmoitti myös tuolloin, että se ei usko Kreikan pystyvän pysymään yksityistämissuunnitelmassaan, koska historiallisesti nämä lupaukset eivät ole tuottaneet luvattuja tuloksia.

IMF:n mukanaolo kolmannessa pelastuspaketissa on myös Suomen kannalta hyvin tärkeää, valtiovarainministeri Stubb sanoi valtiovarainministerien tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa.

”Se on ollut Suomen hallituksen ja eduskunnan kanta alusta saakka. Se on yksiselitteisen selkeä ja teemme sen eteen jatkuvasti työtä”, Stubb sanoi englanniksi ja suomeksi.

Suomi asetti elokuun 13. päivä Kreikka-tukensa ehdoksi sen, että kansainvälinen valuuttarahasto IMF on mukana tukiohjelmassa. "IMF:n mukanaolo on keskeistä ohjelman uskottavuuden kannalta", Suomen kantaan kirjattiin tuolloin.

Kolmannen pelastuspaketin kokonaisrahamäärä on enintään 86 miljardia euroa.

Kun pankkien pääomittamiseen kuluikin 20 miljardia odotettua vähemmän, maksimimäärä on näin vähentynyt olennaisesti.

IMF:n toivotaan tulevan ohjelmaan osalliseksi noin kymmenellä miljardilla eurolla, valtiovarainministeriöstä kerrotaan.

Stubbin mukaan Kreikan valtiovarainministeri Tsakalotos tuli Suomeen käytyään sitä ennen Italiassa, Portugalissa ja Ranskassa.

Suomesta matka jatkuu Hollantiin ja Saksaan.

Näissä kolmannen tukiohjelman tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa Kreikan uskotaan keskittyvän ennen kaikkea siihen, että se pyytää velkojensa takaisinmaksuihin muutoksia.

Pyrkimyksenä on se, että maan ei tarvitse joinakin vuosina maksaa velkoja takaisin niin paljoa, että sen luottokelpoisuus velkojien silmissä hupenisi taas.

Esimerkiksi viime vuonna Kreikalla erääntyi velkoja 22 miljardin euron edestä, kun niitä tänä vuonna erääntyy vain kahdeksan miljardia.

Kreikan täytyy lyhentää velkojaan ensimmäisen kerran vuonna 2020.

Velkapiikkien pelätään osuvan erityisesti vuosille 2021–22, valtionvarainministeriöstä kerrotaan.

Viimeinen pelastusohjelmien lyhennyserä maksetaan nykysuunnitelmien mukaan vuonna 2057.

Kreikan valtiovarainministeri Tsakalotos sanoi tiedotustilaisuudessa IMF:n antaman virallisen arvionsa Kreikan tilanteesta 2–3 viikon kuluessa.

IMF rahoitti Kreikkaa alun perin 28 miljardilla eurolla, ja nyt velkaa on jäljellä noin 17 miljardia euroa.

Kreikan talouden tervehdyttämisohjelmaa on hiottu euroryhmässä, komissiossa ja Euroopan keskuspankissa EKP:ssa.

Markku Ulander / Lehtikuva
Kreikan valtiovarainministeri Efkleidis Tsakalotos ja Alexander Stubb Helsingissä maanantaina.
Kreikan valtiovarainministeri Efkleidis Tsakalotos ja Alexander Stubb Helsingissä maanantaina.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!