Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pekingin professori: Kiina avaa rahahanat talouskasvun varmistamiseksi

Kiina elvyttää kotimaassa, mutta Venäjäkin toivoo pääsevänsä osille

Talous
 
Helsingin Sanomat
Petri Krook
Justin Yifu Lin
Justin Yifu Lin Kuva: Petri Krook

Pekka Hakala HS

Moskova

Maailmantalouden kasvua ei ole odotettavissa, joten Kiina aikoo pitää talouskasvunsa nykyisellä 6,5–7 prosentin kasvu-uralla lietsomalla kotimaista kysyntää. Pekingin yliopiston taloustieteen professori Justin Yifu Lin kertoi Kiinan strategiasta Moskovassa Gaidar Forum -talousseminaarin aattona.

”Kun viennin kasvu on pysähtynyt, on turvauduttava kotimaisiin resursseihin”, Lin arvioi. ”Kiinalla on edelleen potentiaalia: valtavasti hyviä investointimahdollisuuksia tekniikkaan, infrastruktuuriin, ympäristönsuojeluun, kaupunkien kehittämiseen ja niin edelleen. Ja valtion velka on vähäinen mutta reservit suuret.”

Linin mukaan kotimaista kulutusta kasvatetaan alkavana ja seuraavina vuosina niin, että ”Kiina jatkaa kasvuaan ja jatkaa maailmantalouden veturina”.

Yksimielisyys elvytyslinjasta ei ilmeisesti ole Kiinan johdossa kuitenkaan täydellinen. Ainakin pääministeri Li Keqiang vakuutti viime viikonloppuna, ettei hallitus aio ryhtyä käyttämään massiivisia investointitukia elvytyslääkkeenä. ”Antaa markkinoiden hoitaa ratkaiseva rooli”, Keqiang kommentoi uutistoimistojen mukaan.

Kiinan 3,5 tuhannen miljardin dollarin valuuttavarantojen mahdollinen purkaminen ja laaja elvytysohjelma vaikuttaisivatkin varmasti koko maailmantalouteen. Kiinan riskit eivät kuitenkaan ole kadonneet: kiinalainen asuntokupla on puhjennut kahdessa aallossa ja viime kesänä rahastomarkkinat romahtivat.

Kiina on siis ratkaisemassa kriisiään samalla löysällä rahapolitiikalla, jolla Yhdysvallat selvitti oman, 2007 alkaneen kriisinsä. Kiinalaiseen malliin näyttäisi kuitenkin kuuluvan myös budjettivarojen runsaskätistä jakamista erilaisiin hankkeisiin.

Kiinan nostaminen vuotuisen Gaidar-talousfoorumin pääteemaksi Venäjän rinnalle kertoo, mistä suunnasta Venäjä etsii ulospääsyä omasta talouskriisistään. Professori Lin korostikin ahkerasti, kuinka Venäjän ja Kiinan taloudet täydentävät toisiaan ja kuinka yhteiset projektit ovat molemmille osapuolille hyödyllisiä.

”Kiinassa on esimerkiksi pula maatalousmaasta ja maatalouden työvoimasta, kun taas Venäjällä on runsaasti käyttämätöntä maatalousmaata.”

Pekingin taloustieteilijöiden kermaan kuuluva professori Lin itse on melkoinen kummajainen. Hän oli alun perin Taiwanin armeijan upseeri, loikkasi Kiinan kansantasavaltaan 1979 ja ryhtyi tutkimaan taloustieteitä. Lin valmistui tohtoriksi Bostonin yliopistosta ja palasi sen jälkeen Pekingin yliopistoon.

Venäjän talousakatemian johtaja, professori Viktor Mau tyytyi toteamaan, että Venäjän talousluvut osoittavat maan makaavan sentään paljon paremmin kuin pahanilmanlinnut väittävät.

Venäjä toteuttaisi mielellään Kiina-tyyppistä elvytystä, mutta Moskovan vararahastot hupenevat huimaa vauhtia ja alhainen öljynhinta syövyttää valtiontalouden perustuksia.

Sanomalehti Vedomostin haastattelemien virkamiesten mukaan valtiovarainministeriö aikoo julkistaa perjantaina ensimmäiset, kymmenen prosentin menoleikkaukset Venäjän valtion juuri valmistuneeseen vuoden 2016 talousarvioon.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat