Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lemminkäinen joutui luopumaan Eremitaasin aarrevaraston jatkourakoista – Venäjän hullu vuosi vaikutti myös suomalaisyrityksiin

Epävarmuus tulevasta näkyy Venäjän taloudessa. HS kysyi neljältä suomalaisyritykseltä, miten säästöliekillä käyvällä Venäjällä voi pärjätä.

Talous
 
Näin tehdään koivuvaneria UPM-Kymmenen tehtaalla Venäjällä
Näin tehdään koivuvaneria UPM-Kymmenen tehtaalla Venäjällä
Tšudovon pikkukaupungissa noin 120 kilometrin päässä Pietarista sijaitsee UPM-Kymmenen vaneritehdas. Sille ruplan kurssin heikentyminen on ollut onnenpotku, sillä 70 prosenttia sen tuottamasta vanerista menee vientiin Venäjän ulkopuolelle.
Fakta

Pakotteet iskivät suomalaisyrityksiin

 EU asetti Venäjälle kesällä 2014 talouspakotteita Ukrainan sodan vuoksi. Venäjä taas kielsi esimerkiksi elintarvikkeiden tuonnin EU:sta.

 Vastapakotteet olivat suomalaisille yrityksille kova isku. Vienti Venäjälle pieneni viime vuoden alkupuoliskolla 35 prosenttia edellisvuoden alkuun verrattuna.

 Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä on kutistunut nopeasti. Viime vuonna se oli enää runsaat viisi prosenttia ja Venäjä oli vasta viidenneksi tärkein vientimaa. Vuoteen 2014 Venäjä oli monta vuotta Suomen kolmen tärkeimmän vientimaan joukossa.

Pietari

Halvasta pussimaidosta tehtiin vielä huokeampi versio

Venäläisistä entistä harvemmat voivat lukea itsensä keskiluokkaan, kun ostovoima hupenee. Tutkimuskeskus Vtsiomin kyselyssä 30 prosenttia vastaajista sanoi, että rahat riittävät vain ruokaan. Vaatteiden hankinta tekee jo tiukkaa.

Niinpä huokea pussimaito tekee kauppansa – ja on tehnyt jo pitkään. Pussimaito maksaa pietarilaiskaupassa halvimmillaan 37 ruplaa eli 50 senttiä.

Suomalainen Elecster on ollut Venäjän markkinoilla 1960-luvun lopulta. Se myy koneita maidon käsittelyyn ja pussitukseen. Kyseessä on siis kallis tuontitavara, jota venäläismeijerit joutuvat ostamaan huonolla ruplan kurssilla. Yritys myy myös pussien pakkausmateriaaleja.

Kun Ukrainan kriisi leimahti Venäjän tuella sodaksi, öljyn hinta halpeni ja rupla vajosi, yritys toi maitopussimarkkinoille pikavauhtia uuden tuotteen.

”Reagoimme taloustilanteeseen kehittämällä huokeamman tuotteen, jossa venäläisten raaka-aineiden osuutta kasvatettiin. Kerromme asiakkaille avoimesti, miten halvempi hinta vaikuttaa laatuun”, sanoo Elecsterin hallituksen puheenjohtaja Jukka Halonen toimistolla Pietarissa.

Nikolai Gontar
Maitopusseja ja pussituskoneita Venäjällä myyvä Elecster reagoi ruplan halpenemiseen kehittämällä halvemman tuotteen, kertoo hallituksen puheenjohtaja Jukka Halonen Pietarissa.
Maitopusseja ja pussituskoneita Venäjällä myyvä Elecster reagoi ruplan halpenemiseen kehittämällä halvemman tuotteen, kertoo hallituksen puheenjohtaja Jukka Halonen Pietarissa.

Uusi, huokea maitopussi muodostaa jo 30 prosenttia yrityksen koko pakkausmateriaalimyynnistä Venäjällä. Suomalaisia pussijärjestelmiä on Venäjällä ja Ivy-maissa yhteensä 400.

”Venäjällä saatetaan mainostaa pussin kyljessä, jos maitoa ei ole tehty jauheesta”, Halonen kertoo. Siperian ja pohjoisen karuilla alueilla maidontuotantoa on hyvin vähän, joten kaupat myyvät jauheesta tehtyä maitoa.

Suomen kaupoista pussimaito hävisi jo 1970-luvulla, mutta monilla kehittyvillä markkinoilla se on suosittua.

Venäjällä pussimaidon markkinaosuus suurkaupunkien ulkopuolella voi olla jopa puolet. Halonen kehuu sitä ekologiseksi vaihtoehdoksi, koska muovipussi on kartonkia kevyempi.

Halonen korostaa, että Venäjällä on tehtävä työtä pitkäjänteisesti – myös vuonna 2016.

”Kyllä on hyvä varautua asioihin ja tehdä B-suunnitelma, ehkä myös C- ja D-suunnitelma.”

Murmanskissa syödään nyt kiinalaisia tomaatteja

Tomaatit lähtevät rekoilla Luoteis-Kiinan uiguurien autonomiselta alueelta Xinjiangista. Sieltä ne saapuvat Siperian Tomskiin. Murmanskissa asuva suomalainen marja- ja vihanneskauppias Osmo Kolu ostaa tomaatit sieltä.

Rekat tuovat tomaatit pohjoiseen Murmanskiin, Suomen naapuriin.

Kummalliselta ja kannattamattomalta kuulostava kuljetusreitti on talouspakotteiden tulosta. Vihannesten, hedelmien ja linnunlihan tuominen Turkista Venäjälle on kielletty vuoden 2016 alusta.

Vielä marraskuun lopulla Kolu myhäili tyytyväisenä, sillä hän oli hyvän kaupan äärellä. Pietarissa odotti lasti hyvälaatuista turkkilaista tomaattia, ja Kolu oli jo ostanut kuorman. Marraskuun 24. päivänä Turkki ampui Venäjän sotilaskoneen alas.

Juha Metso
Marja- ja vihanneskauppias Osmo Kolu on asunnut Murmanskissa yksitoista vuotta. Nyt hän tuo Murmanskiin tomaatteja Kiinasta.
Marja- ja vihanneskauppias Osmo Kolu on asunnut Murmanskissa yksitoista vuotta. Nyt hän tuo Murmanskiin tomaatteja Kiinasta.

”Markkinat reagoivat heti”, Kolu sanoo.

”Kauppias nosti tomaattien hinnan kaksinkertaiseksi ennen kuin Venäjä vielä oli virallisesti edes kieltänyt tuontia.”

Kauppa peruuntui, mutta Kolu sai lopulta perittyä rahat takaisin.

Kun Venäjä kielsi vastapakotteina ruoan tuonnin EU:n alueelta ja muualta lännestä elokuussa 2014, Turkista lupailtiin venäläisten ruokkijaa.

Alkaako vihanneskauppiasta jo vähän hirvittää, kun nyt meni Turkkikin kiinni?

”Elintarvikealalla on helpotuksena se, että ihmisten pitää kuitenkin syödä.”

Tukkukaupan lisäksi Kolu myy venäläisen yhteistyökumppaninsa kanssa lakkaa, karpaloa, puolukkaa ja mustikkaa Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan.

”Nyt vain odotellaan, miltä ensi vuoden sato näyttää.”

Lemminkäinen joutui luopumaan Eremitaasin aarrevaraston jatkosta

Venäjällä ovet näyttävät sulkeutuvan ulkomaisille yrityksille. Nyt puheena on tuonnin korvaaminen paikallisella tuotannolla. Siitä puhuvat suomalaisyrityksetkin aiemmin mainostetun modernisaation sijaan.

Rakennusyhtiö Lemminkäinen urakoi yli 20 vuoden aikana valtiollisen taidemuseon Eremitaasin valtaville kokoelmille huippuvarustellun varastokompleksin ja pienempiä urakoita.

Tänä vuonna kilpailu koveni ja tie umpeutui. Seuraavan vaiheen urakoitsijaksi valittiin moskovalainen yritys Mehstroitrans.

Tähän kisaan suomalaisyritys ei enää edes yrittänyt, koska rakennukseen suunniteltu hollantilaisesta lasista tehty 25 miljoonan euron julkisivu olisi ollut liian iso riski.

Lemminkäisen talonrakentamisesta Venäjällä vastaava johtaja Juha Vättö on kuitenkin sitä mieltä, että ulkomaisilla yrityksillä on yhä mahdollisuus päästä julkisiinkin urakoihin. Paperityöt on tehtävä pilkulleen oikein, jotta pääsee mukaan varsinaisiin huutokauppoihin urakoista.

”Itse asiassa odotin pahempaa: että alettaisiin esimerkiksi tarkastaa länsiyhtiöitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Sellaiseen ei ole ryhdytty, mikä on ollut osin yllätyskin”, Venäjä-konkari Vättö sanoo Pietarissa.

Nykyistä talouskriisiä Vättö ei vielä pidä suurena katastrofina. Tällä erää kertaromahdukselta on vältytty.

”Maa nousee tai romahtaa öljyn hintakehityksen mukana”, hän arvioi.

”Erona aiempaan on se, että leikkiin ovat tulleet mukaan talouspakotteet ja sapeleiden kalistelu. Vanhat säännöt eivät päde, joten siinä mielessä tilanne on arvaamaton ja vaarallinen. Politiikka kulkee ensimmäisenä.”

Venäjällä Lemminkäinen rakentaa nykyiset kohteensa loppuun muttei avaa uusia. Urakkakohteita se tarjoaa normaaliin tapaan, mutta kilpailu on kovaa.

”Emme ole lähdössä Venäjältä. Urakkapuolella jatkamme rakentamista.”

Venäjällä tehty koivuvaneri käy kaupaksi Eurooppaan

UPM-Kymmene on Tšudovon pikkukaupungissa iso työllistäjä 630 työntekijän vaneritehtaallaan. Puun ja liiman haju leijuu ilmassa, kun viilua syntyy yötä päivää, eikä talouskriisistä näy merkkiäkään.

”Koska yritys on suomalainen, tuotantoketju toimii ja pystymme tekemään töitä vakaasti”, sanoo johtaja Anatoli Žukovets tehtaalla.

Ruplan heikosta kurssista saavat vetoapua ne harvat suomalaisyritykset, jotka voivat tuottaa Venäjällä tavaraa halvoin kustannuksin ja viedä ne muille markkinoille.

UPM-Kymmenen vanerintuotanto on yksi hyötyjistä. 70 prosenttia yhtiön vanerista myydään Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja muualle Venäjän ulkopuolelle. Sitä käytetään rakentamiseen, kuljetusvälineiden lattioihin sekä seiniin ja parkettiin.

Nikolai Gontar
UPM-Kymmenen Tšudovon-vaneritehtaalla lastattiin joulukuun puolivälissä rekkaa. Tuotannosta 70 prosenttia menee ulkomaille, joten tehdas hyötyy halvasta ruplasta.
UPM-Kymmenen Tšudovon-vaneritehtaalla lastattiin joulukuun puolivälissä rekkaa. Tuotannosta 70 prosenttia menee ulkomaille, joten tehdas hyötyy halvasta ruplasta.

Vaneria syntyy venäläiskoivusta 110 000 kuutiota vuodessa. Keskimääräinen palkka tehtaalla on 28 000 ruplaa (325 euroa). Ruplan heikkenemisen takia palkat ovat Venäjällä paikoin pienemmät kuin Kiinassa ja Meksikossa.

Koivurungot pehmenevät ulkona katetuissa vesialtaissa vuorokauden. Linjastolla terät veistävät puusta ohutta viilua, jotka liimataan vaneriksi. Yli jäävä puru kuljetetaan suoraan Suomeen sellutehtaille.

Metsäyhtiöt hyötyvät ruplan halpuudesta myös raakapuun tuonnissa. Suomi tuo Itämeren alueelta vuodessa noin 10 miljoonaa kuutiota raakapuuta, josta 80 prosenttia tulee Venäjältä.

Synkkä taloustilanne ei aiheuta riemunkiljahduksia niillekään, jotka hyötyvät valuuttojen kursseista. UPM ei kaavaile Venäjälle uusia investointeja.

”Nykyisessä tilanteessa jatkamme ennallaan”, sanoo UPM-Kymmenen Venäjän-toimintojen johtaja Arto Juvonen.

Paperiala kärsii myös median murroksesta ja Venäjän uusista laeista: ulkomaalaisten yritysten omistusoikeus venäläismediasta rajattiin 20 prosenttiin. Se on osunut aikakauslehtiin, joiden laadukasta paperia UPM-Kymmene myy Venäjällä.

”Aikakauslehtien painaminen ja julkaisu ovat supistumaan päin, ja se vaikuttaa kysyntään, mikä on toki pidemmän ajan trendi”, Juvonen toteaa.

Oikaisu 14.1.2016 klo 14.43: Venäjä ei ollut ennen vuotta 2014 Suomen tärkein vientimaa, vaan kolmen tärkeimmän vientimaan joukossa.

Myös Sanoma on myynyt osuuksiaan venäläisistä mediayhtiöistä. Helsingin Sanomat on osa Sanoma-konsernia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat