Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kreikan talous herättää vihdoin toivoa – rajun pohjakosketuksen saanut euromaa voi olla matkalla uuteen nousuun

Talous
 
ALKIS KONSTANTINIDIS / Reuters
Kreikan valtionvarainministeri Eukleidis Tsakalotos (vas.) ja talousministeri George Stathakis puhuivat Ateenassa marraskuussa.
Kreikan valtionvarainministeri Eukleidis Tsakalotos (vas.) ja talousministeri George Stathakis puhuivat Ateenassa marraskuussa. Kuva: ALKIS KONSTANTINIDIS / Reuters

Bryssel. Viime kesänä Kreikka oli lentää ulos yhteisvaluutta eurosta, mutta nyt kellossa on aivan uusi ääni: Kreikan talouteen ja rakenneuudistuksiin liitetään melko lailla toiveikkuutta.

On täysin mahdollista, että rajun pohjakosketuksen saanut euromaa on matkalla uuteen nousuun.

Tällaisin miettein euroalueen maiden valtiovarainministerit kokoontuivat torstaina Brysseliin keskustelemaan koko yhteisvaluuttaa horjuttaneen maan tilanteesta.

Euroryhmän puheenjohtaja, Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem totesi ennen kokouksen alkua, että ”Kreikan hallitus on todella tehnyt paljon työtä” taloutensa uudistamiseksi viime kesän jälkeen.

Hänen mukaansa jotkut keskeiset reformit ovat yhä kesken, mutta yleishenki Dijsselbloemin puheissa oli positiivinen. Samaa viestivät suomalaiset asiantuntijat ennen kokousta.

“Edellytykset Kreikan tilanteen vakautumiselle paranivat loppuvuonna. Pankkien tilanne on vakautunut, velanhoitomenot ovat alhaiset ja uudistuksia on viety eteenpäin, esimerkiksi yksityistämisstrategiaa on parannettu”, kirjoitti Kreikan talouden asiantuntija, finanssineuvos Pekka Morén kolumnissaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla viime viikolla.

Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) joutui jättämään kokouksen väliin kuumeilun ja influenssan vuoksi, Stubb kertoi Twitter-viestissään.

Valtiovarainministeriön lainaaman ennusteen mukaan Kreikan bruttokansantuote supistuu tänä vuonna hienoisesti, puolisen prosenttia, mutta vuonna 2017 siintäisi lähes kolmen prosentin kasvu. Se on kuitenkin alisteista poliittiselle vakaudelle, maan reformien etenemiselle ja sille, ettei euroaluetta kohtaa mitkään uudet shokit.

Esimerkkeinä myönteisistä yllätyksistä voi poimia sen, että Kreikan pankkien vakauttamiseen on tarvittu paljon vähemmän rahaa kuin maan kolmanteen, enimmillään 86 miljardin pelastuspakettiin, varatut 25 miljardia.

On mahdollista, että huterat pankit saatiin pönkitettyä tähän mennessä annetuilla 5,4 miljardilla eurolla eikä lisärahaa tarvita.

Hyvistä uutisista huolimatta Kreikalla on vielä pitkä matka tilanteen normalisoitumiseen ja kyseessä on yhä monen mutkan takana oleva pelastuskertomus. Kreikalla ja euroalueen mailla on ollut monia kiistakohtia ja ristiriitaisia näkemyksiä, kuten se, pitäisikö Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n osallistua maan kolmannen pelastusohjelman toteuttamiseen.

Esimerkiksi Suomi, Saksa ja Hollanti ovat vaatineet ponnekkaasti IMF:n mukanaoloa. Kreikan pääministeri Alexis Tsipras puolestaan totesi joulukuussa, ettei rahastoa tarvita, koska tilanne voidaan korjata eurooppalaisin voimin.

Torstaina tässäkin asiassa oli uutisoitavissa nytkähdys. Hollannin Dijsselbloem sanoi Kreikan valtiovarainministerin Eukleidis Tsakalotosin sanoneen, että Kreikka hyväksyy valuuttarahaston mukaan.

IMF osallistui kahteen aiempaan Kreikan pelastusohjelmaan, mutta viime syksynä sovittuun ohjelmaan se ei ryhtynyt, koska ei ollut vakuuttunut Kreikan muutoshalusta. Kreikka oli myös jättänyt kaksi lainanlyhennystä maksamatta.

EU:n talousasioista vastaava komissaari Pierre Moscovici totesi saksalaisen Süddeutsche Zeitung -lehden keskiviikkoiltana julkaisemassa haastattelussa, että IMF:n mukaan saanti on välttämätöntä.

”IMF:n kanssa ei leikitä”, Moscovici varoitti kreikkalaisia.

Europomo Dijsselbloemin mukaan Kreikan on kuitenkin ponnisteltava, että IMF saadaan mukaan.

”He (valuuttarahasto) vaativat syvää ja perusteellista eläkeuudistusta ja vakaata budjetointia”, hän totesi.

Kreikan tukipaketit rautalangasta väännettynä
Kreikan tukipaketit rautalangasta väännettynä
HSTV väänsi kirjaimellisesti rautalangasta Kreikan kolme suurta tukipakettia. Reippaassa minuutissa pääset myös kärrylle siitä, miksi maan talous on kriisissä. Toimittaja ja leikkaus: Esa Juntunen HS, grafiikka: Sofia Pusa HS.

Kreikan ja euroalueiden suhteita hiertää myös käsitys uudistusruljanssin aikataulusta. Dijsselbloem toisti torstaina, että Kreikan uudistusten väliarvio voi kestää kuukausia mieluummin kuin viikkoja. Kommentin on kerrottu ärsyttäneen päättäjiä Ateenassa.

Kreikka on joutunut muuttamaan kriisitaloutensa rakenteita hurjaa tahtia. Viime elokuussa sovitun tukiohjelman jälkeen maa on toteuttanut jo noin sata erilaista uudistusta, joita euromaat vaativat.

Vaikeimpiin uudistuksiin kuuluu Kreikan eläkejärjestelmä, jossa hallitus yrittää yksinkertaistaa rönsyilevää järjestelmäänsä ja vähentää sen kuluja. EU-virkamiehet suhtautuvat uudistusehdotukseen osin toiveikkaasti, osin skeptisesti.

Ehdotettu eläkereformi johti mielenosoituksiin vasemmistolaisen Syriza-puolueen johtamaa hallitusta vastaan Ateenassa viime perjantaina.

“Hallitus huijasi työläiset ja maanviljelijät uskomaan, että se kehittää paremman yhteiskunnan, jossa on enemmän oikeudenmukaisuutta ja vähemmän työttömyyttä. Mutta eläkeläisistä on tulossa kerjäläisiä”, Reutersin haastattelema 74-vuotias eläkeläinen Babis Kattis oli todennut mielenosoituksessa.

EU-komission on määrä myöhemmin tammikuussa aloittaa Kreikan uudistusten väliarvion käsittely. Arvion perusteella päätetään, minkä kokoista lainaa Kreikalle annetaan jatkossa ja mitä muita uudistuksia maalta vaaditaan.

Alkuvuonna saatetaan päättää myös lisähuojennuksista Kreikan lainaehtoihin. Lainapääoman leikkaamisesta ei kuitenkaan edes keskustella, finanssineuvos Pekka Morén kirjoitti.

Kreikan pelastamiseksi on pumpattu viime vuosien aikana yhteensä yli 222 miljardia euroa tukilainoja eri ohjelmien kautta. Suomen osuus summasta on 4,5 miljardia euroa, kerrotaan valtiovarainministeriön katsauksessa.

Kreikan valtiovarainministeri Tsakalotos kiersi euroryhmän kokouksen alla Euroopan pääkaupunkeja vakuuttamassa muita jäsenmaita siitä, että maalla on selvä näkemys taloutensa pelastamiseksi ja kohentamiseksi.

”Olen luottavainen, että Kreikan ilkeä kierre saadaan käännetyksi hyvän kierteeksi”, Tsakatolos totesi maanantaina Helsingissä.

Hänen mukaansa Kreikan ero eurosta ei ole enää vaihtoehto.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat