Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hollantilainen sai tehtäväkseen pelastaa Outokummun – HS lähti mukaan uuden johtajan ensimmäiselle vierailulle kaivokselle ja Tornion terästehtaalle

Outokummun tuore toimitusjohtaja Roeland Baan yrittää kääntää tuloksen voitolliseksi suomalaisille tärkeässä yhtiössä, jonka osakkeisiin hän on itse sijoittanut miljoonan.

Talous
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/fe89c507540d21df8b835fb080cbe8e7579ae8b7-HSTA_OUTOKUMPU.jpg
Outokummun uusi toimitusjohtaja Roeland Baan kertoo, miltä näyttää yhtiön terästehtaan ja kaivoksen tulevaisuus Suomessa.
Teräsyhtiö Outokummun toimitusjohtajana tammikuun alussa aloittanut Roelaand Baan vieraili yhtiön kaivoksessa Kemissä ja suurimmassa tehtaassa Torniossa.
Kuka?

Roeland Baan

 Hollantilainen vuonna 1957 syntynyt kauppatieteen maisteri.

 Aloitti tammikuun alussa Outokummun toimitusjohtajana.

 Työskennellyt useissa johtotehtävissä alumiinia valmistavassa Aleris-yhtiössä vuosina 2011–2015.

 Vuosina 2004–2011 työskenteli johtajana maailman suurimmassa teräksenvalmistajassa Arcelor Mittalissa.

 Aloitti uransa kaasu- ja öljyteollisuudessa.

 Puoliso Gillian ja kaksi poikaa asuvat Zürichissä Sveitsissä. Baanin perhe muuttaa maaliskuussa Suomeen.

 Harrastaa laskettelua ja purjehdusta.

 

 

Kemi/Tornio

Maanantai 4. tammikuuta. Ensimmäisen työpäivänsä jälkeen teräsyhtiö Outokummun uusi toimitusjohtaja Roeland Baan ostaa lämpimän päällystakin. Sitten hän lähtee Espoossa sijaitsevasta pääkonttorista matkoille.

Kemissä pakkasta on yli 20 astetta, kun Baan saapuu ensi kerran vierailulle yhtiön kaivokselle.

Ensiksi pannaan päälle suojavaatteet, kypärä ja lujitetut kumisaappaat. Sen jälkeen ajetaan autolla 350 metriä maan uumeniin.

Maanalaisessa ruokalassa kaivoksen johtaja Jyrki Salmi esittelee kaivoksen toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Matka jatkuu kaivoksen perimmäiseen kolkkaan 900 metriä maanpinnan alapuolelle.

”Vaikuttavaa. Vaikka olen työskennellyt vuosikausia metalliteollisuudessa, tämä on ensimmäinen kerta syvällä maan alla”, Baan sanoo.

Ensimmäisellä työviikollaan Baan matkusti yhtiön tehtaille Saksaan. Tällä viikolla vuorossa oli vierailu Kemiin ja Tornioon, jossa on yhtiön suurin terästehdas. Ensi viikolla matka jatkuu Yhdysvaltoihin ja Meksikoon.

Outokumpu on suurissa vaikeuksissa, ja Baan on vuonna 1932 perustetun yhtiön ensimmäinen ulkomaalainen toimitusjohtaja. Hänen tehtävänään on katkaista tappiokierre. Usein se tarkoittaa työpaikkojen vähennyksiä, mutta niistä Baan ei vihjaa sanallakaan. Sen sijaan hän valaa uskoa yhtiöön tulevaisuuteen.

Outokummun osake on romahtanut, koska yhtiö on kertonut viime aikoina pääasiassa huonoja uutisia. Suomalaisille Outokumpu on tärkeä yhtiö jo senkin takia, että sen osakkeenomistajina on lähes 70 000 suomalaista piensijoittajaa.

Yhtiö on tärkeä myös kansantalouden kannalta. Vuonna 2014 liikevaihto oli 6,8 miljardia euroa, mutta liiketappio ilman kertaluonteisia eriä 57 miljoonaa euroa. Suurin osakkeenomistaja on valtion sijoitusyhtiö Solidium runsaan 26 prosentin omistusosuudellaan.

Maan pinnalla kaivoskonttorin aula täynnä totisia ja hiljaisia työntekijöitä.

Jukka Gröndahl / HS
Kemin kaivoksen työntekijät kuuntelivat vakavina toimitusjohtajaa.
Kemin kaivoksen työntekijät kuuntelivat vakavina toimitusjohtajaa.

”Olen kotoisin maasta, jolla on yhtäläisyyksiä Suomen kanssa. Hollanti on pieni maa, jossa puhutaan kieltä, jota kukaan muu ei ymmärrä”, Baan sanoo kaivoksen työntekijöille.

Hän korostaa kerta toisensa jälkeen turvallisuuden merkitystä, sillä turvallisuus on myös osa tehokkuutta. Turvallisuus kertoo prosessien toimivuudesta, jolloin myös laatu ja toimintavarmuus on parempia. Tärkeintä hänelle on silti työntekijöiden turvallisuus.

”Haluan, että perheenne ei tarvitse miettiä, tuletteko työpäivän jälkeen töistä ehjinä kotiin.”

Lyhyen puheenvuoron jälkeen on varattu aikaa kysymyksille. Kello käy, mutta kysymyksiä ei esitetä. Työntekijät kuiskuttelevat toisilleen ja mittaavat uutta toimitusjohtaja silmäkulmiensa alta. Viimein tulee yksi kysymys: miten hän vertaa työturvallisuutta muihin yhtiöihin?

”Outokummussa on keskimäärin kolme työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Se on hyvä saavutus, mutta ei riittävä. Parhaimmissa yhtiöissä vastaava keskiarvo on 0,38 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Siihen meidänkin on pyrittävä.”

Jukka Gröndahl / HS
900 metriä maan alla. Toimitusjohtaja Roeland Baan vaikuttui Kemin kaivoksessa.
900 metriä maan alla. Toimitusjohtaja Roeland Baan vaikuttui Kemin kaivoksessa.

Automatkalla Kemistä Tornioon Baanin puhelin soi. ”No niin, pomoni soittaa.”

Pomo on Zürichissä 4- ja 5-vuotiaiden poikien kanssa asuva puoliso Gillian. Hänellä oli tärkeä vaikutus siihen, että Baan otti vastaan hänelle tarjotun toimitusjohtajan tehtävän. Ensimmäinen yhteydenotto Outokummusta tuli viime kesänä.

”Kumpikaan meistä ei ollut koskaan käynyt Suomessa, ja vaimoni kysyi, pitääkö meidän todella muuttaa sinne. Hän oli aluksi huolestunut, ja sanoin, että jos muutto ei sovi, en jatka enää keskusteluja. Olimme lokakuussa viisi päivää Helsingissä. Kahden päivän jälkeen hän innostui ja sanoi, että kyllä tämä sopii.”

Perhe asettuu maaliskuun alussa asumaan Helsinkiin. Puolison päätöksen lisäksi oli toinenkin tärkeä tekijä.

”Minulla on kokemusta terästeollisuudesta, ja tiesin jo ennalta, että Outokummulla on maine erittäin korkeatasoisena ruostumattoman teräksen valmistajana. Outokumpu kiehtoi heti alusta saakka, vaikka tiesin myös yhtiön vaikeuksista.”

Torniossa sijaitseva terästehdas on valtava. Työntekijöitä on 2 000, tehdasalueen pinta-ala on yli 600 hehtaaria ja pisin rakennus on kilometrin mittainen.

Ruostumattoman teräksen valmistuksessa keskeinen raaka-aine on ferrokromi, jota louhitaan Kemin kaivoksessa. Yli 30 kuorma-autoa kuljettaa päivittäin louhitusta malmista rikastettua ferrokromia Tornioon.

Outokumpu käyttää kaivoksen tuottamasta ferrokromista 75 prosenttia. Jäljelle jäävän 25 prosentin osuuden yhtiö myy muille teräksenvalmistajille. Kaivoksen merkitys Tornion terästehtaalle on suuri lyhyen välimatkan takia. Osa kilpailijoista ostaa ferrokromin toiselta puolelta maailmaa. Toinen tärkeä kilpailuvaltti Torniossa on se, että ferrokromi siirretään sulana varsinaiseen teräksen valmistukseen.

Yksityiskohdat. Ne ovat Baanille tärkeintä.

Tehtaalla hän tarkkailee koko ajan ympärilleen ja esittää johtajille ja päälliköille kysymyksiä hyvin laajasti. Miksi tästä puuttuu kaide? Miksi jalankulkijoille ei ole merkittyä kulkuväylää? Miksi raskas metallinen säilytyshäkki on oven edessä? Olisiko kuumavalssausta mahdollista nopeuttaa? Miksi tehtaan toiminta keskeytetään huollon ajaksi juuri elokuussa, jolloin markkinoilla on paljon kysyntää tehtaan valmistamille tuotteille?

Tehtaanjohtaja Hannu Hautala tekee muistiinpanoja ja vaikuttaa ajoittain hieman hermostuneelta. Matkalla satamaan uusi toimitusjohtaja pohtii meren jäätymistä ja sen tuomaa riskiä: kaikki tuotteet tehtaalta kuljetaan meriteitse.

”Satama ei ole koskaan jäätynyt niin, että kuljetukset olisivat keskeytyneet. Jos niin tapahtuisi, voimme kuljettaa tuotteita Ruotsin läpi rautateitse”, Hautala sanoo.

Asia selvä, Baan vastaa. Hän on ilmiselvästi tyytyväinen. Riskiarvio sataman jäätymisen varalta on tehty, ja se on ilmeisen pätevä.

Baan tervehtii kaikkia tehtaalla vastaantulevia englanniksi ja sopivan tilaisuuden tullen myös kättelee: Hei, minä olen Roeland.

”En voisi tehdä tätä työtä vain konttorissani. Minulle on erittäin tärkeä tavata työntekijöitä ja kuunnella heitä.”

Jukka Gröndahl / HS
Tiedotustilaisuus Tornion tehtaan toimihenkilöille. Edessä vasemmalla tehtaanjohtaja Hannu Hautala.
Tiedotustilaisuus Tornion tehtaan toimihenkilöille. Edessä vasemmalla tehtaanjohtaja Hannu Hautala.

Seuraava tiedotustilaisuus on tehtaan ruokalassa ja sen jälkeen vielä tehtaan konttorissa, jossa työskentelevät toimihenkilöt.

”Uusi toimitusjohtaja vaikutti rauhalliselta ja otti ihmiset hyvin vastaan. Yleinen viesti oli, että meillä on yhtiössä erittäin paljon hyvää, mutta myös hyvin paljon tekemistä ja kehityskohteita. Tulevaisuudessa odotan häneltä vastauksia siihen, miten Outokummun tulos saadaan käännettyä positiiviseksi”, sanoo 32-vuotias myyntipäällikkö Ville Hakkarainen.

Tiedotustilaisuudessa Hakkarainen kysyy, pitäisikö Torniossa valmistettua ruostumatonta terästä markkinoida enemmän vihreänä teräksenä. Tornion tehtailla hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät kuin monilla muilla kilpailijoilla.

”Hyvä idea”, Baan vastaa.

Englannin kielessä on sanonta ”put your money where your mouth is”. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa, että pitää panna rahansa peliin sen puolesta mistä puhuu. Baan on ostanut Outokummun osakkeita omilla varoillaan miljoonan euron arvosta.

”Haluan jakaa ilot ja surut muiden osakkeenomistajien kanssa. Veikkaisin, että lyhyellä aikavälillä minullekin voi tulla murhetta, mutta tulevaisuudessa voin sitten jakaa iloni muiden osakkeenomistajien kanssa.”

Entä sitten ne ongelmat? Miksi Outokummun liiketoiminta on suurissa vaikeuksissa? Baan huokaa, sillä syitä on monia. Hänelle tuntuu olevan vaikea käsittää, että yhtiön varastoihin on sitoutunut yli 1,5 miljardin euron arvosta pääomaa. Siis myymättömiä tuotteita.

”Menneisyydessä olemme tehneet monia yritysjärjestelyjä, joiden seurauksena rakenne etenkin johdossa on liian monimutkainen. Kärjistäen Outokumpu on yrittänyt tehdä kaikkea kaikille, mutta vastaisuudessa meidän pitää keskittyä nykyistä enemmän tuotteissa ja asiakkaissa.”

Aika näyttää, miten Baan onnistuu. Mikään ei poista sitä tosiasiaa, että teräksen tuotannossa on ylitarjontaa. Laadun lisäksi myös hinta ratkaisee.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!