Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Elvyttäjä pelkää työttömyyttä, leikkaaja velkaa – HS kysyi ekonomisteilta neljä kysymystä Suomen talouden suunnasta

Vuonna 2015 talouspoliittinen keskustelu sähköistyi. Taloustieteilijät ottivat yhteen siitä, pitäisikö hallituksen leikata vai elvyttää. HS kysyi molempien leirien edustajilta, miksi Suomen talous on vaikeuksissa ja mitä niiden voittamiseksi pitäisi tehdä.

Talous
 
Rio Gandara / HS
Ekonomisti Juhana Vartianen (kok) kannattaa työttömyysturvan leikkauksia, kun taas ekonomisti Markus Jäntin mielestä työttömien patistaminen tyhjille työmarkkinoille voi heikentää taloutta.
Ekonomisti Juhana Vartianen (kok) kannattaa työttömyysturvan leikkauksia, kun taas ekonomisti Markus Jäntin mielestä työttömien patistaminen tyhjille työmarkkinoille voi heikentää taloutta. Kuva: Rio Gandara / HS

Valtiovarainministeriö suositti viime vuonna uudelle hallitukselle kuuden miljardin euron leikkauksia. Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta taas vaati elvytystä ja kutsui leikkausten perusteluja ”epä-älyllisiksi”. Ekonomistit nobelisti Joseph Stiglitziä myöten ottivat osaa väittelyyn, joka jatkuu yhä. HS kysyi taloustieteilijöiden mielipiteitä Suomen talouden suunnasta.

1. Mistä Suomen nykyisissä talousongelmissa on kyse?

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja

”Kansainvälisen talouden heikkouden lisäksi Suomea ovat painaneet elektroniikka- ja metsäteollisuuden ongelmat, kotimaisten kustannusten nousu, työikäisen väestön supistuminen sekä myös Venäjän talouden heikkous.

Tuotanto ja investoinnit ovat vähentyneet etenkin vientialoilla. Niiltä on jäänyt pois käytöstä työntekijöitä, koneita ja laitteita. Kotimaista kysyntää tukeva elvytys ei pysty tehokkaasti työllistämään näitä resursseja.

Monilla työpaikkansa menettäneillä on vähentyneeseen vientituotantoon liittyvä koulutus, osaaminen ja asuinpaikka.”

Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala

”Suomesta on kadonnut teollisuutta ja laveasti tulkittuna vientimme kilpailukyky on heikentynyt. Ongelmamme ovat kuitenkin merkittäviltä osin suhdanneluonteisia eli puutteellisesta kysynnästä johtuvia.

Talouden tuotanto ei ole sillä tasolla, jolla se voisi olla, jos esimerkiksi työttömät saataisiin elvytyksen avulla töihin. Suomen tuotantokuilu on teollisuusmaiden järjestön OECD:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan merkittävä, eli taloudessa on paljon vapaita resursseja.”

2. Miten Suomen ikääntyvä väestö vaikuttaa talouspolitiikkaan nyt? Entä velkaantuminen?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä

”Nyt ja lähitulevaisuudessa väestön ikääntyminen vähentää työpanosta ja lisää toisaalta julkisia menoja. Lisäksi tuottavuuden kasvu jäänee aiempaa hitaammaksi.

Velkasuhde on kasvanut nopeasti viime vuodet ja julkisessa taloudessa on kestävyysvaje.

Elvyttävä eli velkaa tietoisesti lisäävä politiikka olisi tällaisessa tilanteessa riskialtista.

Se johtaisi todennäköisesti suurempiin leikkaustarpeisiin tulevaisuudessa ja rajoittaisi mahdollisuuksia tilapäiseen elvytykseen uuden taantuman koittaessa.”

Helsingin yliopiston taloustieteen tutkija Juha Tervala

”Valtavirtaisen taloustieteen mukaan finanssipolitiikan kiristäminen taantumassa on huono ajatus.

Empiirinen ja teoreettinen tutkimus kertoo että tuotantokuilu kannattaa kuroa mahdollisimman pitkälle umpeen elvyttämällä, kun rahapolitiikan työkalut on jo lähes käytetty.

Pitkän aikavälin kestävyysvajetta ja lyhyen aikavälin elvytystä ei pidä sotkea toisiinsa.

Elvytys voisi nykyisissä, surkeissa olosuhteissa auttaa velkasuhteen kääntämisessä laskuun.”

3. Miten työvoiman tarjonnan lisääminen vaikuttaisi talouspolitiikkaan nyt?

Kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen

”Työntekijöiden määrän kasvattaminen on tärkeää ensisijaisesti väestön ikääntymisen vuoksi. Se toisi myös elvytysvaraa nyt, heikentämällä palkkapaineiden nousua ja nostamalla sitä työllisyyden tasoa, jonka yläpuolella inflaatio alkaa kiihtyä.

Tarjonta ja kysyntä eivät ole toistensa vastakohtia.

Ruotsissa työlinja, eli suuret tarjontauudistukset, on kurinalaisemman julkistalouden ohella luonut tilaa elvytykselle.

Suomen hallituksen pyrkimys lisätä työn tarjontaa esimerkiksi leikkaamalla työttömyysturvaa ja purkamalla kannustinloukkuja on hyvä.”

Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Markus Jäntti

”Pitkällä aikavälillä työvoiman tarjonnan kasvu on tärkeää, tosin toissijaista tuottavuuteen nähden.

Työpaikkojen puuttuessa työttömien patistaminen työmarkkinoille voi kuitenkin lisätä työttömyyttä ja heikentää taloutta.

Kannustinloukkujen purkaminen ei tutkimusten mukaan johtanut Suomessa työllisyyden kasvuun.

Myös Ruotsin työlinja on onnistunut lisäämään työn tarjontaa vain muutamissa erityisryhmissä ja niissäkin varsin vähän.”

4. Miten leikkaukset vaikuttavat talouskasvuun ja työttömyyteen? Miten elvytys vaikuttaisi vientiyritysten kilpailukykyyn?

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén

”Leikkauksilla on seuraavan parin vuoden ajan negatiivinen vaikutus talouskasvuun ja työttömyyteen, mutta ne hillitsevät silti velkaantumista. Leikkausten haitallista vaikutusta talouteen nyt sekä pidemmällä aikavälillä liioitellaan.

Elvytys nostaisi palkkapaineita ja heikentäisi vientiyritystemme kilpailukykyä. Taloutemme suurin ongelma on nimenomaan heikko vientikehitys. Lisäksi valtaosa työpaikoista on kadonnut vientisektorilta. Kotimarkkinoiden elvytys ei siinä auta.”

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta

”Taantumassa tehdyt leikkaukset eivät pelkästään heikennä taloutta ja pahenna työttömyystilannetta nyt, vaan hystereesin takia ne leikkaavat myös potentiaalista talouskasvua ja nostavat velkasuhdetta.

Näin korkean työttömyyden oloissa palkkojen nousupaineet elvytyksestä ovat vähäisiä. Elvytys voi luoda työpaikkoja kotimarkkinoille, joiden varassa talouskasvu tällä hetkellä pitkälti on. Lisäksi leikkaukset esimerkiksi tieteestä ja koulutuksesta voivat vaikeuttaa Suomen elinkeinorakenteen uudistumista.”

Rio Gandara / HS
Ekonomisti Juhana Vartianen (kok) kannattaa työttömyysturvan leikkauksia, kun taas ekonomisti Markus Jäntin mielestä työttömien patistaminen tyhjille työmarkkinoille voi heikentää taloutta.
Ekonomisti Juhana Vartianen (kok) kannattaa työttömyysturvan leikkauksia, kun taas ekonomisti Markus Jäntin mielestä työttömien patistaminen tyhjille työmarkkinoille voi heikentää taloutta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat