Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Potkut uhkaavat jopa 860:tä postilaista – Toimitusjohtaja Malinen: Viisipäiväisen jakelun supistamista syytä pohtia

Posti aloittaa jälleen suuret yhteistoimintaneuvottelut, joissa työpaikkansa saattaa menettää jopa 860 postilaista. Kirjepostin määrä väheni viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Talous
 
Aleksi Koskinen
Posti aloittaa jälleen suuret yhteistoimintaneuvottelut.
Posti aloittaa jälleen suuret yhteistoimintaneuvottelut. Kuva: Aleksi Koskinen
Tausta

Postilla ollut ongelmia koko 2000-luvun

 Vuosituhannen vaihteesta Postin henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt yli 8000:lla.

 Vuonna 2000 Postin yt-neuvotteluiden päätteeksi yli 1 400 työntekijää jäi ilman töitä, kun 250 postin toimipaikkaa siirrettiin postiyrittäjien hoidettavaksi. Osa irtisanotuista pääsi postiyrittäjien palvelukseen. Vaikka irtisanotuista yli 200 otettiin myöhemmin takaisin, Postilla oli vaikeuksia saada posti kulkemaan ajallaan.

 Vuosina 2002, 2004 ja 2006 Posti vähensi kaikkiaan noin 400 ihmistä esikunta-, ja esimiestehtävistä.

 Vuonna 2008 Itellan nimeen siirtynyt Posti karsi lisää myymälöitään, mikä merkitsi noin 200 ihmisen siirtymistä Postin palveluksesta.

 Vuosina 2009-2010 Itella karsi yhteensä noin 500 ihmistä useassa erässä. Noin 400 lomautettiin kuudeksi viikoksi.

 Vuonna 2011 Itella kävi kaksi yt-kierrosta, joiden seurauksena noin 500 ihmistä sai lähtöpassit. Kahdeksan postia suljettiin pääkaupunkiseudulla.

 Vuonna 2013 irtisanomiset jäivät pariin sataan ihmiseen, mutta 2014 rysähti. Maaliskuussa 2014 Itella irtisanoi lähes 500 työntekijää. Samalla 180 ihmisen työ muuttui osa-aikaiseksi ja määräaikaisia työsuhteita lopetettiin. Kaikkiaan väki väheni 800 henkilötyövuodella.

Posti aloittaa jälleen suuret yhteistoimintaneuvottelut, joissa työpaikkansa saattaa menettää jopa 860 postilaista.

Taustalla on alan raju myllerrys: viestintä siirtyy yhä enemmän verkkoon. Kirjepostin määrä väheni viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen mukaan tämäkään irtisanomiskierros tuskin jää viimeiseksi.

”On erittäin todennäköistä, että tällä vuosikymmenellä edelleen joudumme jatkamaan sopeuttamistoimia”, hän sanoo.

Malisen mukaan olisi syytä pohtia, pitääkö postia jakaa jatkossakin jokaiseen suomalaistalouteen viitenä päivänä viikossa. Nyt laki velvoittaa Postin tähän.

”Kun katsotaan, miten volyymit laskevat, olisi tarpeellista, että koko yleispalvelun sääntelyä arvioitaisiin uudestaan”, hän toteaa.

”Tämä on lainsäätäjän asia päättää, mutta näen, että olisi hyvä, jos yleispalveluvelvoitetta tarkasteltaisiin uudestaan.”

Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoo, että posti ei kykene jakamaan lähetyksiä lain velvoittamalla tavalla nytkään. Hän pelkää, että tämän yt-kierroksen jälkeen postinjakelu alkaa takkuilla entistä pahemmin.

”En ymmärrä, miten he meinaavat tämän hoitaa”, hän sanoo.

Niemisen mukaan esimerkiksi viikolla kaksi 160 000 kotitalouteen ei pystytty jakamaan postia viitenä päivänä viikossa. Hänen mukaansa kirjepostin määrän vähentyminen ei tarkoita suoraan sitä, että jakelureitit lyhenisivät.

”Posti käy päivittäin noin kahdessa miljoonassa osoitteessa. Ajoittain on ollut paikallisia jakeluhäiriöitä, mutta kaiken kaikkiaan laatu on ollut erinomainen”, Malinen vastaa.

Samaan aikaan kun kirjepostin määrä vähenee, pakettien ja esimerkiksi aterioiden toimittaminen koteihin lisääntyy.

Tämän vuoksi Posti aikoo painottaa jakeluaikojaan entistä enemmän iltapäivään ja alkuiltaan. Osalle suomalaisista tämä voi näkyä niin, että posti alkaa tulla aiempaa myöhemmin, kertoo Postin tuotannon johtaja Yrjö Eskola. Joissakin tapauksissa postinjakelu voi myös aikaistua.

Muutokset tapahtuvat hänen mukaansa loppukeväällä.

Jakelumäärien supistuminen vähensi viime vuonna Postin liikevaihtoa noin 75 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa Postin nykyinen tulos ei ole tavoitellulla tasolla.

Toimitusjohtaja Malisen mukaan viime syksynä soviteltu uusi työehtosopimus oli ”askel oikeaan suuntaan” Postin toimintojen uudistamiseksi, mutta se ei keventänyt riittävästi Postin palkkakustannuksia.

Syksyllä Postin yritys keventää kustannuksiaan työntekijöiden työehtoja heikentämällä johti lakkoihin ja tukilakkoihin, jotka ratkesivat vasta valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoesitykseen joulukuun alussa.

PAU sai estettyä palkkojen alennukset ja työaikajoustot.

Työnantajaa sopimus ei tyydyttänyt. Työnantajaa edustaneen Palvelualojen työnantajien varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto käytti tuolloin samaa ilmaisua kuin Malinen nyt: ”Se on askel oikeaan suuntaan”.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat