Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Toimitusjohtaja avaa Finavian kriisin taustat: Yhtiötä uhkasi 240 miljoonan euron menetys

Valtionyhtiö oli joutua maksamaan huikeita korkoja. Finavian ostamat johdannaiset olisivat voineet nielaista jopa 240 miljoonaa euroa.

Talous
 
Juha Metso
Finavian johdannaissotkuja ovat selvittäneet muun muassa ministeri Anne Berner ja toimitusjohtaja Kari Savolainen (kesk.). He tapasivat vuodenvaihteessa, kun sopimus Lappeenrannan lentokentän ostosta Finavialta allekirjoitettiin. Mukana tilaisuudessa olivat Saimaan lentoasemasäätiön toimitusjohtaja Olli Naukkarinen (taustalla) ja Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Korkiakoski (oik.).
Finavian johdannaissotkuja ovat selvittäneet muun muassa ministeri Anne Berner ja toimitusjohtaja Kari Savolainen (kesk.). He tapasivat vuodenvaihteessa, kun sopimus Lappeenrannan lentokentän ostosta Finavialta allekirjoitettiin. Mukana tilaisuudessa olivat Saimaan lentoasemasäätiön toimitusjohtaja Olli Naukkarinen (taustalla) ja Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Korkiakoski (oik.). Kuva: Juha Metso
Fakta

Johdannaisista menossa monta selvitystä

 Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee harvinaista laillisuustarkastusta johdannaissotkusta.

 Kohteena on Finavian ja valtion omistajaohjauksen eli liikenneministeriön toiminta. Ohjausta on antanut muun muassa ministeri Anne Berner (kesk).

 Poliisi selvittää Finavian vanhan hallituksen ja johdon rikosvastuuta. Epäilynä on luottamusaseman väärinkäyttö 34 miljoonan euron menetyksistä.

Filosofian maisteri ja fyysikko Kari Savolainen aloitti valtionyhtiö Finavian toimitusjohtajana tammikuun puolivälissä vuonna 2012. Yhtiö oli tunnettu tuulisena paikkana johtajille, joita oli irtisanottu jonoksi asti.

Savolainen tiesi tämän, mutta yllättyi sisällä kyteneestä rahoituspommista. Sitä ei ilmeisesti tuntenut kukaan.

”Me olimme ostaneet häkkyrän, jota emme tarvinneet ja joka sisälsi lähes äärettömän riskin”, Savolainen kiteyttää nyt neljä vuotta myöhemmin.

Savolainen selittää piirtämiään kaavoja Finavian pääkonttorissa, joka seisoo aivan Helsinki–Vantaan kiitoratojen vieressä. Tornin ylimmän kerroksen kulmahuoneesta on huikea näköala kaikille kiitoteille sekä lentokoneisiin maalla ja ilmassa.

Finavian toimitusjohtaja puhuu oudoista johdannaisista, joita valtion lentoasemayhtiö oli ostanut vuosina 2009–2011. Ongelma Finavian johdolle oli jo se, että johdannaisia ei ollut merkittynä niihin järjestelmiin, joissa niiden olisi pitänyt näkyä.

Johdannainen on eräänlainen vakuutus, jonka avulla ostaja voi suojautua markkinoiden yllätyksiä vastaan. Esimerkiksi koron nousun vaikutuksia voi lieventää niin, että korot eivät lisää johdannaisen ostajan kustannuksia haluamansa rajan jälkeen.

Pankit kaupittelevat johdannaisia innokkaasti asiakkailleen, koska ne saavat niistä palkkioita ja muita tuloja.

Finavian uusi tilintarkastaja ja tilintarkastusyhtiö sai ensimmäisiä vihjeitä johdannaisista rutiinityönsä yhteydessä helmikuussa 2012. ”Silloin tuli ensimmäiset evidenssit siitä, että jotain kummallista on.”

Hälytyskellot eivät soineet aikaisemmin useammasta syystä. Ensinnäkin Finavia oli pitkään onnistunut johdannaisten käytössä ja saanut niiden avulla pidettyä vieraan pääoman eli lainojen vuosikorot kahden prosentin tasolla.

Toiseksi uudet ja vaaralliset johdannaiset oli rakennettu niin, että ne aluksi tuottivat rahaa Finavialle ja yrityksen kirstunvartijoille. Tuloksentekijöillä oli hyvä olo.

”Sopimuksissa oli ilmaisnäyte, joka maistuu aluksi hyvältä, mutta muuttuu vuosien mittaan myrkylliseksi.”

Finavian Danskelta ostama nimelllisarvoltaan kuuden miljoonan euron johdannainen toimi näin.
Finavian Danskelta ostama nimelllisarvoltaan kuuden miljoonan euron johdannainen toimi näin.

Savolainen on koulutukseltaan fyysikko ja matemaatikko, joten hän osaa lukea ja laskea Finavian ja pankkien johdannaissopimuksissa olevia monimutkaisia kaavoja. Hän tallensi funktiot laskentataulukkoon, josta karvas totuus alkoi paljastua.

”Kun nämä johdannaiset alkoivat tulla silmille, niin otin yhden kuuden miljoonan euron johdannaisen ja kävin analysoimaan sitä itsekin tarkemmin.” Tämä johdannainen on avattu myös oheisessa grafiikassa.

Yhtiön hallitus oli jo teettänyt selvityksiä ulkopuolisella tilintarkastajalla, joka päätyi samaan tulokseen.

Loppulasku oli kauhistuttava, vaikka alussa asetelma näytti hyvältä Finavian näkökulmasta. Alkuun Finavialle oli annettu Savolaisen sanoin ”täkypala”.

Se toimi näin: Vaikka Finavia ja Danske olivat tehneet sopimuksen kuuden miljoonan euron pääoman suojaamisesta toukokuussa 2011, sai Finavia korkoa jo vuodesta 2010 alkaen. Kiinteä korko oli hyvä 3,63 prosenttia, ja Finavia sai sitä neljän vuoden ajan aina marraskuuhun 2015 asti.

Marraskuussa 2015 sopimuksessa alkoi vaikuttaa uusi funktio, joka olisi vienyt Finavian maksumieheksi aina marraskuuhun 2030 asti. Tässä monimutkaisessa funktiossa vaikuttavana tekijänä oli swap-korko.

Swap-korko eli kansanomaisesti swappikorko on euriborin tapainen viitekorko, joka liittyy koronvaihtosopimuksiin. Swappikoron pienillä muutoksilla oli Finavian sopimuksessa valtavat vaikutukset lopputulokseen. Prosentin kymmenysten heilahtelut swap-korossa saattoivat nostaa Finavian maksamaa korkoa kymmenillä prosenteilla.

Esimerkiksi tämän haastattelun tekohetkellä tammikuun puolivälissä swappikorko oli 1,46 prosenttia, mutta Finavian johdannaissopimuksen kaava moninkertaistaa sen 12,99 prosentin vuosikoroksi.

Tasan prosentin swappikorko olisi puolestaan nostanut Finavian pankeille maksaman koron 25 prosenttiin.

”Tällä korkotasolla me olisimme maksaneet pankeille johdannaisista 20 vuoden ajan 12 miljoonaa euroa korkoa vuodessa. Se olisi tehnyt 240 miljoonaa euroa eli näihin sopimuksiin olisi voinut mennä ihan käsittämättömiä summia”, Savolainen kuvaa tekemäänsä löydöstä.

Kun lähestyvä katastrofi selvisi kevään 2012 aikana, Finavia aloitti nopeasti neuvottelut sopimusten purkamisesta pankkien kanssa. Kymmenen sopimuksista oli Dansken myymää, kolme ruotsalaisen SEB:n kauppaamaa ja yksi suomalaisen Pohjolan luoma korkoputki.

”Aivan kuin olisimme ostaneet hometalon. Siksi halusimme maksaa pankeilta saadut korot takaisin ja purkaa sillä tavalla johdannaiset.”

Finavia neuvotteli asiasta yli vuoden, mutta pankit eivät ehdotukseen suostuneet. Samalla Finaviaa uhkaavien korkeiden korkojen päivämäärät lähenivät.

Artikkeliin liittyvät

”Lopulta hallitus hyväksyi vuoden 2013 lopussa seuraavan askeleen ja aloitti johdannaisten purkamisesta.”

Finavia oli nyt valmis maksamaan pankeille. Hinta oli se, mikä sopimuksen arvo purkuhetkellä oli. Näin Finavia maksoi pankeille muutamassa vuodessa lopulta 34,3 miljoonaa euroa ja pääsi viimeisistä sopimuksista eroon viime lokakuussa.

Savolainen on tiukasti sitä mieltä, että pankit eivät riittävän huolellisesti ottaneet selvää Finavian tarpeista, vaan pääasia oli myyminen. Hänen mukaansa johdannaiset eivät suojanneet senkään vuoksi, että Finavia sai itselleen kiinteää korkoa, vaikka markkinakorot olisivat nousseet taivaisiin.

”Pankille tämä oli varmasti tuottoisa rakennelma, koska se saattoi edullisesti suojata meille maksamansa kiinteän koron määrän”, Savolainen sanoo.

Osa johdannaisista oli sellaisia, että niillä ei ollut mitään tekemistä korkojen kanssa. Savolainen näyttää toista Dansken sopimusta, jonka nimellisarvo oli viisi miljoonaa euroa.

”Tässä on lyöty vetoa kahden eri kuluttajahintaindeksin kehityksestä”, Savolainen sanoo.

Ehtojen mukaan Finavia joutuu maksajaksi, jos euroalueen kuluttajahintaindeksi kolme kuukautta ennen koronmaksupäivää on alhaisempi kuin kuluttajahintaindeksi viisitoista kuukautta ennen koronmaksupäivää.

”Mitä tekemistä tällä kuluttajahintaindeksillä on lainojen kanssa?” Savolainen kysyy.

Hän haluaa herättää keskustelua pankkien vastuusta yrityksille. Viime vuonna Suomessa nousi suuri kohu siitä, että pankit ovat myyneet tarpeettomia ja kalliiksi tulleita sijoitustuotteita henkilöasiakkaille.

”On erittäin mielenkiintoista kuulla, mitä Finanssivalvonta (Fiva) tästä sanoo. Onko pankki esimerkiksi pyytänyt riittävästi informaatiota siitä, että Finavia on hallinnossaan hyväksynyt tällaiset sopimukset?”

Finavia on tehnyt Fivalle kantelun pankkien toiminnasta, jotta niiden vastuu selviäisi.

Myös kunnille on kaupiteltu samanlaisia johdannaisansoja.

”Väistämättä tulee mieleen, että ovatko pankit etsineet pehmeitä kohteita kuten kuntia ja valtionyhtiötä, joissa johdannaisten ominaisuuksia ei ole ymmärretty”, Savolainen sanoo.

Finavian puolesta johdannaissopimukset teki kauppatieteiden ylioppilas.

Oikaisu 31.1. kello 19.02: Korjattu kuvatekstin nimivirhe. Saimaan lentoasemasäätiön toimitusjohtaja Olli Naukkarinen ei ole kuvassa oikealla, vaan taustalla. Oikealla kuvassa on Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Korkiakoski.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat