Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pohjoiset vertailumaat porskuttavat – miksi talous kasvaa muualla nopeammin kuin Suomessa?

Suurin ero pienehköjä pohjoiseurooppalaisia talouksia vertailtaessa on, että talous kasvaa kaikkialla paitsi Suomessa.

Talous
 
© Cathal McNaughton / Reuters
Irlannin kiinteistökauppa on toipunut vuoden 2008 romahduksesta. Jalankulkijoita käveli vastikään myydyn talon ohi Dublinissa kaksi vuotta sitten.
Irlannin kiinteistökauppa on toipunut vuoden 2008 romahduksesta. Jalankulkijoita käveli vastikään myydyn talon ohi Dublinissa kaksi vuotta sitten. Kuva: © Cathal McNaughton / Reuters
Fakta

Yksikkötyökustannukse nousevat Suomessa

 OECD:n mukaan yksikkötyökustannukset kasvoivat Suomessa viime vuoden kolmannella neljänneksellä 1,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

 Verrokkimaista vain Tanskassa kustannukset nousivat enemmän, 2,7 prosenttia. Ruotsissa kustannukset kasvoivat 0,5 prosenttia.

 Sekä Irlannissa että Hollannissa yksikkötyökustannukset alenivat. Irlannissa kasvu oli –1,8 prosenttia ja Hollannissa (II neljännes) –1,1 prosenttia.

Kun Suomea ja Ruotsia vertaillaan taloudessa, Suomi on kakkonen.

Suomen sijoitus ei kohene, vaikka vertailuun ottaa muita avoimia talouksia. Irlantiin, Tanskaan ja Hollantiinkin verrattuna tulos on surkea.

Maiden vertailua puoltaa se, että kaikki ovat pienehköjä, pohjoiseurooppalaisia ja vientivetoisia talouksia. Ennen finanssikriisiä jokaisella meni hyvin.

Eroavaisuuksiakin on tietenkin. Suomen lisäksi Irlanti ja Hollanti ovat eurossa, Ruotsi ja Tanska eivät.

Irlanti vajosi vuosikymmenen taitteessa rajuun pankkikriisiin ja tarvitsi EU:n apua, mutta on toipunut hämmästyttävän hyvin.

Suomi kohtasi vuoden 2008 finanssikriisin lisäksi joukon erityisiskuja, jotka nekin ovat tiedossa. Vaikeudet Nokiassa, metsäteollisuudessa ja Venäjällä runtelivat pahoin.

Suurin ero kuitenkin on, että talous kasvaa vertailun kaikissa muissa maissa. Irlannissa nopeasti, Ruotsissa hyvin, Tanskassa ja Hollannissa kohtuullisesti.

Seitsemän kriisivuoden jälkeen luulisi että Suomen talouskasvu käynnistyisi jo itsestään. Varsinkin jos maa todella olisi se kansainvälisten vertailujen ketterä tiikeri, jollaiseksi se itsensä edelleen mieltää.

Selitykseksi on tarjottu muun muassa oman rahapolitiikan puuttumista ja väärää talouspolitiikkaa.

Fabian Bimmer / Reuters
Tanskassa talous kasvaa kahden prosentin vauhtia tänä vuonna, ennustaa EU:n komissio.
Tanskassa talous kasvaa kahden prosentin vauhtia tänä vuonna, ennustaa EU:n komissio.

Tanskassa talous kasvaa kahden prosentin vauhtia tänä vuonna, ennustaa EU:n komissio. Kasvu saa komission mukaan pontta muun muassa halvasta raakaöljystä, matalasta korkotasosta ja heikohkosta valuuttakurssista.

Nordea tosin odottaa aavistuksen hitaampaa kasvua (1,7 %) sen jälkeen, kun maan vienti yllättäen hidastui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Iso kuva kuitenkin on, että talous kasvaa kohtuullisesti, työttömyys on vain viitisen prosenttia ja pienenee edelleen. Kasvu nojaa vientiin ja kotimaiseen kysyntään.

Nordean pääekonomistin Helge Pedersenin mukaan toipumista on nopeuttanut Tanskan joustavat työmarkkinat.

Suomessakin huomiota saanut flexicurity -malli toimii. Joustoa ja turvaa nimensä mukaisesti tarjoavan mallin ydin on, että työntekijän irtisanominen ja palkkaaminen on helppoa. Työttömyysturva on aluksi antelias, mutta pienenee nopeasti, jos työttömyys pitkittyy.

”Firmat eivät pelkää palkata ihmisiä, jos tietävät, että työntekijöistä pääsee tarpeen mukaan myös eroon.” Työsuhteen päättyminen ei ole työntekijällekään maailmanloppu, sillä työttömyyskorvaus on hyvä ja uutta työtä on tarjolla – koska työmarkkinat toimivat.

Väestön ikääntymisestä kärsivä Tanska on Pedersenin mukaan oppinut aiemmasta ja onnistunut avaamaan työmarkkinoitaan myös muualta tuleville. Töihin Tanskaan tulee ihmisiä Saksasta, Baltiasta, Puolasta ja koko ajan enemmän myös Etelä-Ruotsista.

Avoimuus auttaa eikä työmarkkinoille pääse syntymään pullonkauloja yhtä helposti kuin ennen. Työvoimapula on yrityksille myrkky, joka ajaa palkat helposti nousuun, mikä puolestaan syö nopeasti talouden hintakilpailukykyä.

Päättäjät pyrkivät varautumaan tulevaan myös nostamalla eläkeikää asteittain. Ajatuksena on, että terve ihminen olisi eläkkeellä noin 20 vuotta. ”Jos ihminen elää 90 vuotta, eläkkeelle lähdettäisiin suunnilleen 70-vuotiaana”, Pedersen sanoo.

Joustavien ja avointen työmarkkinoiden sekä eläkeiän noston lisäksi Tanskassa tartuttiin kolme vuotta sitten tuottavuuden parantamiseen. Lähtökohtana oli huoli siitä, että Tanska oli jäänyt tuottavuuden kasvussa Yhdysvaltain, Ison-Britannian, Saksan, Hollannin ja Ruotsin jälkeen jo vuodesta 1995.

Maahan perustettiin riippumattomista tutkijoista koottu tuottavuuskomissio 2013.

Sen tavoitteeksi tuli vuodessa perata koko talousjärjestelmä ja hakea tapoja tuottavuuden parantamiseksi kaikkialta, mutta erityisesti julkiselta sektorilta. Osin siksi että julkisella puolella työskentelee kolmannes työvoimasta ja osin siksi että siellä tuottavuus on heikompaa kuin yksityisellä sektorilla.

Massiivisen työn tuloksena syntyi laaja raportti, jossa esitettiin kymmeniä uudistuksia, esimerkiksi taksimarkkinoiden vapauttamista ja koulutuksen remonttia.

Irlannissa talous kasvaa vauhdikkaasti. Kasvun odotetaan viime vuonna yltäneen ennätykselliseen kuuteen prosentiin.

Vientivetoisen maan talous hyötyy tärkeimpien kauppakumppaneidensa, Ison-Britannian ja Yhdysvaltain, talouksien hyvästä vireestä, matalista koroista ja halvasta raakaöljystä.

Nykyinen kasvu nojaa viennin lisäksi myös kotimaiseen kysyntään, EU:n komissio arvioi.

Työttömyys on pienentynyt suhteellisen rivakasti 15 prosentista noin kahdeksaan prosenttiin.

Kansainvälisen finanssikriisin jälkeen Irlanti syöksyi omaan massiiviseen pankkikriisiinsä ja joutui turvautumaan Brysselin apuun.

Sen jälkeen Irlanti on sopeuttanut talouttaan rajusti ja laajalla rintamalla. Se on tehnyt suuria, osin hyvin epäsuosittuja uudistuksia, kuten leikannut työttömyysturvaa.

Se on myös esimerkiksi ottanut käyttöön progressiivisen lisäveron kaikille yli 13 000 euroa vuodessa ansaitseville. Reformiväsymyksestä kertonee se, että kun hallitus vastikään otti käyttöön vesimaksun, monen irlantilaisen mitta uhkasi täyttyä.

Vaikka komissio ennustaa, että julkisen velan bkt-suhde laskee tänä vuonna alle sadan prosentin, julkisen ja yksityisen sektorin velkaantuminen on yhä ongelma. Velkataakka tekee taloudesta haavoittuvaisen.

Riskejä on, mutta Irlanti on selvinnyt suurista vaikeuksistaan. Matala korkotaso heijastelee sijoittajien luottamusta. Kuluttajien palautuneesta uskosta puolestaan kertoo esimerkiksi rajusti kasvanut autokauppa.

Irlanti porskuttaa myönteisten uutisten kierteessä.

Ruotsin talouden ennustetaan porskuttavan kolmen prosentin kasvussa myös 2016. Kasvu on vahvasti kotimaisen kysynnän varassa. Euromaa Hollannissakin talous kasvaa kahden prosentin vauhtia. Investoinnit ja vienti ovat hyvässä vedossa ja hallitus alentaa veroja.

Hyvälle häviäminen ei ole synti, mutta jos toistuvasti häviää melkein kaikille, kannattaa ehkä Suomessakin tehdä jotain.

Kaikki HS:n Eurooppa-vuoden artikkelit ovat luettavissa täällä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat