Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eduskunta osasyyllinen siirtomaksujen koviin korotuksiin: Velvoitti sähköyhtiöitä uusimaan verkkojaan aiempaa nopeammin

Talous
 
Vanhat kodinkoneet ja sähkösauna nostavat espoolaisen omakotitalon sähkölaskua.
Vanhat kodinkoneet ja sähkösauna nostavat espoolaisen omakotitalon sähkölaskua.
Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku nousee merkittävästi, jos sähkönsiirtomaksu nousee. Espoolaisen Paula Pöntysen keittiökoneet ovat vuodelta 1985. "Ne kuluttavat varmasti paljon sähköä, mutta ei olisi ekologista vaihtaa kaikkia täysin toimivia koneita uusiin", Pöntynen pohtii. Toimittaja: Virve Rissanen, kuvaus ja leikkaus: Janne Järvinen
Fakta

Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa

 Sähkölaskun loppusumma koostuu kolmesta osasta: itse energiasta, sähkön siirtämisestä ja veroista.

 Suurin osa laskusta syntyy yleensä energiasta. Kuluttaja voi itse valita sähköenergian myyjän.

 Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, koska se on sähköverkon omistajan yksinoikeus eli monopoli.

 Sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto.

Sähkön siirtohintoihin ilmoitetut kovat korotukset tuohduttavat eduskunnassa asti.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen, on luvannut ottaa siirtohinnat valiokunnan käsittelyyn, jotta korotusten kohtuullisuus tulee selvitetyksi.

Valitettavasti Turusen valiokunta eikä mikään muukaan poliittinen elin voi tehdä asialle muuta kuin paheksua.

Sähkön siirtohinnoittelu perustuu eduskunnan säätämiin lakeihin, joiden valvonta on annettu Energiavirastolle.

Eduskunta on osaltaan itse syyllinen nyt nähtyyn korotusaaltoon. Se uusi sähkölakia vuonna 2013, ja laki velvoitti yhtiöitä uusiman verkkojaan aiempaa nopeampaan tahtiin. Taustalla olivat suurmyrskyt, jotka katkoivat sähköjä maaseudulla laajoilla alueilla.

Uuden lain perusteella Energiavirasto nosti sallittua pääoman tuottoprosenttia vuodelle 2016 vuodesta 2015 melkein kaksinkertaiseksi, noin kuuteen prosenttiin hieman yli kolmesta.

Tarkoitus oli varmistaa verkkoinvestointien onnistuminen pienimmillekin maaseutuyhtiöille.

Energiaviraston valvonta on hidasliikkeistä toimintaa, joka perustuu jälkikäteistarkkailuun. Virasto ei voi puuttua korotusesityksiin siinä vaiheessa, kun sähkön siirtoyhtiö ilmoittaa uusista taksoista asiakkaalle.

Esimerkiksi siirtoyhtiö Carunan ilmoittamiin enimmillään jopa 50 prosentin korotuksiin virasto ei puutu – ainakaan tässä vaiheessa.

Viraston johtaja Veli-Pekka Saajo on tosin kertonut viraston saanen paljon yhteydenottoja kuluttajilta, ja hän arvioi korotukset ennätyssuuriksi. Tämäkin on viranomaiselta jo rohkea lausunto.

Energiavirasto valvoo lain mukaan sähkönsiirron kohtuullisuutta jälkikäteen neljän vuoden jaksoissa.

Edellinen neljän vuoden jakso päättyi juuri viime vuoden lopussa. Nyt virastossa lasketaan maan kaikkien siirtoyhtiöiden taseita ja tuloksia neljältä vuodelta. Kohtuullisuudesta annetaan lausunnot kuluvan vuoden lopulla.

Jos jonkin yhtiön katsotaan perineen kohtuuttomia siirtomaksuja, rahoja ei palautetta käteisenä asiakkaille. Korjaus tehdään siten, että seuraavan neljän vuoden jakson aikana kyseinen yhtiö saa tyytyä hieman pienempiin siirtotaksoihin.

Carunan ja eräiden muiden yhtiöiden kiistellyt uudet korotukset tulevat Energiavirastossa tarkasteluun noin viiden vuoden kuluttua, sen jälkeen kun vuosien 2016–2019 valvontajakso on päättynyt.

Energiavirastosta sanotaan, että mikäli asiakas on tyytymätön ilmoitettuihin korotuksiin ja epäilee sopimusehtoja loukatun, tämän pitää viedä hinnoittelu riita-asiana käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Kuluttajaliitto kehotti maanantaina kuluttajia tekemään valituksen kuluttajariitalautakuntaan.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) on pyytänyt Energiavirastolta selvityksen sähköverkkoyhtiö Carunan poikkeuksellisen suurista hinnankorotuksista.

”Jos voimassa olevan lain varjolla tapahtuvaa sooloilua hinnoittelussa alkaa esiintyä, lainsäätäjien, ministeriön ja viranomaisten pitää miettiä, mitä on tehtävä. Yksi vaihtoehto on, että hintojen kertakorotuksille asetetaan raja”, Rehn sanoo.

Caruna perustelee uusia hintojaan 200 miljoonan euron vuosittaisilla investoinneilla, kuten maakaapeloinnilla.

Rehn ei niele Carunan selitystä.

”27 prosentin hinnankorotukset herättävät ihmetystä. Muillakin yhtiöillä on investointien takia hintapaineita, mutta niiden korotukset ovat olleet huomattavasti pienempiä – alle kymmenessä prosentissa.”

Ministeri Rehnin mukaan on perusteltua kysyä, oliko Fortumin verkkojen myynti virhe.

”Näiden kohtuuttomien hinnankorotusten valossa tämä kysymys voidaan perustellusti esittää, mutta odotetaan nyt ensin Energiaviraston selvityksen tuloksia.”

Eduskunnassa kiivailtiin verkkoasioista jo vuoden 2013 lopulla, kun energiayhtiö Fortum päätti myydä omat verkkonsa ulkomaalaisille yrityksille, jotka perustivat isoista korotuksista kertoneen Carunan.

Perussuomalaisten Jussi Niinistö kysyi silloin pääministeri Jyrki Kataiselta, miksi hallitus sallii verkon myynnin ”ulkomaisten keinottelijoiden käsiin”. Niinistöä säesti puoluejohtaja Timo Soini.

Katainen vastasi, että ulkomaista omistaa säätävät samat lait kuin kotimaista, eikä Huoltovarmuuskeskus ollut nähnyt kaupassa ongelmaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat