Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asunnonostajan säästöpakko lähenee – miksi lainanottajan tilannetta vaikeutetaan lainakatolla?

Heinäkuun alussa voimaan tuleva lainakatto tarkoittaa, että asuntolainan ottajalla pitää olla säästöjä tai ylimääräisiä reaalivakuuksia

Talous
 
Sami Kero / HS
Keravalainen Mona Laine säästi miehensä kanssa runsaat viisi vuotta asp-tilille ennen omakotitalon ostamista. Säästäminen alkoi opiskeluaikana. ”Ne pienetkin summat osoittautuivat myöhemmin todella tärkeiksi. Suosittelen kaikille nuorille tutuillekin aspia. Ehdot ovat todella edulliset”, Lahti sanoo. Hän keskusteli pankkiasioista Nooa Säästöpankin rahoituspäällikön Tarja Nousiaisen kanssa.
Keravalainen Mona Laine säästi miehensä kanssa runsaat viisi vuotta asp-tilille ennen omakotitalon ostamista. Säästäminen alkoi opiskeluaikana. ”Ne pienetkin summat osoittautuivat myöhemmin todella tärkeiksi. Suosittelen kaikille nuorille tutuillekin aspia. Ehdot ovat todella edulliset”, Lahti sanoo. Hän keskusteli pankkiasioista Nooa Säästöpankin rahoituspäällikön Tarja Nousiaisen kanssa. Kuva: Sami Kero / HS

Suunnitteletko asunnon ostamista? Jos suunnittelet, on korkea aika ryhtyä säästämään.

Heinäkuun alusta lähtien asunnon ostajalla pitää olla säästössä kymmenen prosenttia asunnon kauppahinnasta. Ensiasunnon ostajalle riittää viiden prosentin säästöosuus.

Heinäkuussa tulee voimaan niin sanottu lainakatto, jonka mukaan asuntolainaa saa antaa enintään 90 prosenttia suhteessa lainan reaalivakuuksien määrään. Säästöosuuden voi siis korvata lisävakuuksilla, jos ne ovat oikeaa omaisuutta, kuten toinen asunto, loma-asunto, rahastosäästöjä tai osakkeita.

Sen sijaan henkilötakaukset tai pankista ostettavat niin sanotut täytetakaukset eivät käy lainakaton vaatimaksi reaalivakuudeksi. Finanssivalvonta (Fiva) linjasi näin viime joulukuussa. Jos ne olisi hyväksytty, lainakatto olisi ollut valvojan näkökulmasta liian helppo kiertää.

Lainakattolainsäädännössä on sellainen erikoisuus, että Fiva voi päätöksellään laskea kattoa aina 80 prosenttiin asti. Ensiasunnon ostajalla lainakatto voi laskea alimmillaan 85 prosenttiin.

Kattoa kiristetään, jos asuntomarkkinat ovat ylikuumenemassa tai kuluttajien velkaantuminen riistäytymässä käsistä. Mahdolliset kiristykset eivät koske asp-säästäjiä, vaan heille riittää aina kymmenen prosentin säästöosuus.

Mutta miksi lainanottajan tilannetta ylipäätään halutaan vaikeuttaa lainakatolla?

”Ensisijaisesti tällä halutaan hillitä kotitalouksien liiallista velkaantumista ja mahdollista asunto- ja lainamarkkinoiden ylikuumenemista. Lainakatolla halutaan myös ehkäistä tilannetta, että asunnon arvo ei kattaisi asiakkaan ottaman lainan määrää”, osastopäällikkö Jyri Helenius Fivasta sanoo.

Heleniuksen mukaan maailmalla monia pankkikriisejä on edeltänyt asuntojen hintojen ja lainakantojen voimakas kasvu. Kun Suomi ei voi enää itse määritellä korkotasoa, viranomaisille on haluttu antaa muita keinoja hillitä luottomarkkinoita.

Pankeissa arvioidaan, ettei lainakatto juuri muuta nykykäytäntöä. Finanssivalvonta on suositellut jo vuosia, ettei asuntolainaa myönnettäisi yli 90 prosenttia suhteessa ostettavan asunnon arvoon.

”Markkina on hakeutunut vähitellen tähän 90 prosentin tienoille. Luulen, että suuressa valtaosassa lainan myöntäminen tulee olemaan jatkossakin kohtuullisen mutkatonta. Ehkä ensiasunnon ostajien kohdalla, jolloin luototussuhteet ovat tyypillisesti korkeampia, joudutaan käymään läpi näitä eri vakuustyyppien eroja”, Nordean Suomen vähittäispankin johtaja Topi Manner sanoo.

Ruotsissa pankit ovat kiertäneet lainakattoa myöntämällä loput lainasta asuntolainaa kalliimpana kulutusluottona toplånina. Manner ei usko, että tällaiselle on Suomessa merkittävässä määrin tarvetta, ellei lainakatto jossain vaiheessa kiristy.

”Jos lainakattoa joskus tulevaisuudessa kiristetään asuntomarkkinan ylikuumenemisen takia lähemmäs 80 prosenttia, kulutusluoton käyttö lisälainana voisi lisääntyä”, hän sanoo.

OP-ryhmän johtajan Jussi Huttusen mukaan myös osuuspankeissa valtaosa lainoista myönnetään jo nykyään lainakaton sallimissa puitteissa.

”Ensiasunnon ostajilla asp:n suosion kasvu näkyy. Aika monien vanhemmilla tuntuu myös löytyvän reaalivakuutta lisävakuudeksi, jos sitä tarvitaan. Totta kai sitten on yksittäisiä tilanteita, joissa joudutaan etsimään ratkaisuja”, Huttunen sanoo.

Ruotsin mallisten toplånien yleistymiseen hänkään ei usko.

”Asiakkaan kannalta se tarkoittaisi huonompaan asemaan ajamista. Se ei ehkä olisi asiakkaan edun mukaista. Toki jokainen osuuspankki tekee viime kädessä omat ratkaisunsa”, Huttunen sanoo.

Heleniuksen mukaan Fiva puuttuisi tilanteeseen, jos se havaitsisi, että lainakattoa yritettäisiin kiertää esimerkiksi kulutusluotoilla.

Valvoja voi käydä pankkien kanssa keskusteluja ja antaa suosituksia.

”Voisimme myös rajata entisestään vakuuksien käyttöä ja antaa ohjeita niiden arvostuksesta”, Helenius sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat