Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäjä aikoo tienata 12 miljardia euroa valtionyhtiöistään – kunnon hinta pitää saada, Putin vaatii

Venäjän valtionyhtiöiden suunniteltu suuri osakemyynti tuo tilapäistä helpotusta. Putinin kuuden myyntiehdon lista heijastaa pelkoja paluusta vanhaan.

Talous
 
Pekka Hakala Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien Moskovan-kirjeenvaihtaja.
SERGEI KARPUHIN / Reuters
Työntekijä teki töitä Rosneftin porausasemalla Nižnevartovskin kaupungin lähistöllä Siperiassa tammikuun pakkasissa.
Työntekijä teki töitä Rosneftin porausasemalla Nižnevartovskin kaupungin lähistöllä Siperiassa tammikuun pakkasissa. Kuva: SERGEI KARPUHIN / Reuters

Seitsemän yhtiötä

 Venäjän valtio laskee saavansa 7 yhtiön osakekaupoista yhteensä 12 miljardia euroa, kun se laskee valtion tai valtion ja osatasavallan yhteenlasketun omistuksen yhtiöissä 50 prosenttiin.

 Rosneft: Venäjän suurin öljy-yhtiö, myyntiin tulossa 19,5 prosenttia. Koko myyntivoittopotista puolet pitäisi saada Rosneftista.

 Aeroflot: Kansallinen lentoyhtiö, myyntiin tulossa 10 prosenttia. Osakekurssi lähti nousuun.

 Sovkomflot: Valtiollinen varustamoyhtiö ja markkinoiden suurimman kiinnostuksen kohde. Myyntiin tulossa 25 prosenttia.

 Alrosa: Kaivosjätti on Jakutian timanttikenttien kuningas, josta Sahan tasavalta omistaa 25 prosenttia. Myyntiin tulossa 18,9 prosenttia.

 Bašneft: Baškirian öljy-yhtiö, josta valtio hankki enemmistön takavarikoimalla 2014 miljardööri Vladimir Jevtušenkovin osakepotin. Myyntiin tulossa 25 prosenttia.

 VTB-pankki: Venäjän toiseksi suurin pankki, joka on talouspakotteiden kohteena. Myyntiin tulossa 11 prosenttia.

 Rautatieyhtiö RŽD: Valtion kokonaan omistama yhtiö, joka vastaa sekä radoista, kalustosta että liikenteestä. Myynti edellyttänee pilkkomista. Tärkeimmistä tytäryhtiöistä valtio omistaa 51 prosenttia.

Venäläismediassa ”Suureksi Yksityistämiseksi” ristitty valtionyhtiöiden myynti tuo valtion kassaan tilapäistä helpotusta mutta ei ratkaise ongelmia. Suunnitellusta osakemyynnistä on käytetty myös pahanilkistä nimitystä Yksityistäminen 2.0, jolla viitataan edelliseen suureen osakemyyntiin eli 1990-luvun ryöstöyksityistämiseen.

Valtiovarainministeri Anton Siluanovin arvion mukaan valtionyhtiöiden myynnistä pitäisi kertyä tuhannen miljardin ruplan eli nykykurssilla noin 12 miljardin euron myyntivoitto valtion tyhjenevän kassan täytteeksi. Sanomalehti Vedomostin mukaan myyntivoiton lasketaan kertyvän kahden vuoden aikana.

Rahat voivat tuoda pientä helpotusta valtiontalouteen mutta eivät missään nimessä pelasta sitä. Valtion kuluvan vuoden talousarvion loppusumma on 16 kertaa arvioituja myyntituloja suurempi. Nykyistä huomattavasti korkeampaan öljynhintaan perustuvan budjetin alijäämä on kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.

Myyntilistalle on tulossa ainakin seitsemän suurta valtionyhtiötä, joiden osakemyynnistä presidentti Vladimir Putin neuvotteli maanantaina yhtiöiden johtajien kanssa.

Neuvotteluissa ja niiden jälkeen Putin esitti kuusi ehtoa yksityistämiselle. Tärkein ehto on, että valtion on säilyttävä näissä strategisesti tärkeinä pidetyissä yhtiöissä määräävässä asemassa. Venäjällä tämä tarkoittaa, että valtion tai valtion ja aluehallinnon yhteisen omistuksen osuus on 50 prosenttia plus yksi osake.

Presidentin seuraava ehto ei ole niin dramaattinen kuin miltä ensi hätään kuulostaa: ostajiksi hyväksytään vain Venäjälle rekisteröidyt yhtiöt. Kuka hyvänsä suomalainen tai kiinalainen voi perustaa Venäjälle kokonaan omistamansa tytäryhtiön. Tähän tosin liittyy Putinin kolmas ehto: omistuksia ei saa kätkeä veroparatiiseihin vaan sen on oltava avointa.

Jonkin verran tämä ehto myyjän markkina-asemaa ainakin aluksi heikentää. Suuret sijoitusrahastot nimittäin tuskin ryhtyvät perustelemaan yhtiöitä Venäjälle eli tärkeä kansainvälinen sijoittajaryhmä on rajattu alkuvaiheessa ulos.

Neljännen ehdon mukaan ostajan on sitouduttava ostamansa yrityksen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa Kremlin etsivän ”strategisia sijoittajia”, jotka rakastavat Venäjää myötä- ja vastoinkäymisissä. Eli tarkoitus ei ole ainakaan tunkea osakepaketteja tyrkylle pörssiin.

Viides ehto on venäläisten asiantuntijoiden mukaan kaikkein vaikein, myös laillisuuden kannalta. Putinin mukaan ostoksiin ei saa nimittäin käyttää Venäjän valtionpankkien myöntämää lainarahaa. Vaatimusta pidetään omituisena, riitoja aiheuttavana ja perustuslain vastaisena.

Kuudes Putinin ehto on hauskin. Presidentin mukaan osakkeista on nimittäin saatava kunnon hinta. Tähän voisi nokkela osakediileri tokaista että ihanko totta.

Toisaalta sopii kysyä, onko myyntiaika nyt oikea, jos rahaakin pitäisi saada. Yksityistämiseen nyreästi suhtautunut Rosneft-pomo Igor Setšin on huomauttanut, että öljy-yhtiö on tällä hetkellä ”perusteellisesti aliarvostettu”.

Kaksi viimeistä ehtoa heijastavat melkoista lähihistorian kauhua. Putin ei nimittäin ole ainoa venäläinen, jolle Suuresta Yksityistämisestä tulevat mieleen vuodet 1995–1996. Tuolloin ”seitsemän pajaria” eli suurimpien oligarkkien ryhmä kaappasi joukon vanhoja neuvostoyrityksiä niin sanotussa Lainaa osakkeista -ohjelmassa.

Sijoittaja Vladimir Potaninin kehittelemässä mallissa rahamiehet lainasivat valtiolle rahaa ja saivat pantiksi osakkeita. Toisessa vaiheessa valtio jätti lainat maksamatta ja sijoittavat panivat osakkeet panttihuutokauppaan.

Suunnitelman poliittinen nerous oli sen ajoitus. Lainat annettiin ennen vuoden 1996 presidentinvaaleja ja näin varmistettiin Boris Jeltsinin valinta toiselle kaudelle rahamiesten tuella.

Vaalien jälkeen järjestetyissä huutokaupoissa oligarkit huusivat keskinäisen sovun merkeissä omat panttinsa itselleen. Lopputuloksena ”pajarit” yksityistyivät suuryhtiötä itselleen pilkkahintaan ja rahoituksen varmisti valtio itse.

Epäluuloisimmat näkevät nyt käsillä olevassa yksityistämisessä 1990-luvun edeltäjän piirteitä. Putinin on nimittäin syytä pitää valtion rahoitus ainakin miten kuten kasassa vuoden 2018 presidentinvaaleihin saakka, jos mielii neljännelle kaudelle.

”Yksityistämisen todelliset tavoitteet selviävät vasta, kun näemme, kenelle osakkeet menevät”, talouskorkeakoulu VŠE:n professori Aleksei Savatjugin kommentoi sanomalehti Vedomostille.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat