Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Carunan viekas verosuunnittelu: kaksinkertaistanut korot Fortumin ajoilta

Fortumin vanhat tilinpäätökset ja tiedotteet vahvistavat, että korkotaso on omituisen korkea.

Talous
 
HSTV-keskustelu: Caruna vastaa sähkökritiikkiin
HSTV-keskustelu: Caruna vastaa sähkökritiikkiin
Kotitalouksissa sana Caruna on viime päivinä herättänyt närkästymistä. Sähköverkkoyhtiö aikoo nostaa tuntuvasti sähkönsiirron hintaa, ja se tahkoaa samalla myös hyvät tuotot. Miten tämä on mahdollista, sitä puidaan HSTV:n keskustelussa, jossa on haastateltavana Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen. Toimittaja: Esa Juntunen, kuva: HSTV.
Tästä on kyse

Hinnat nousevat reippaasti

 Caruna ilmoitti nostavansa siirtohintoja keskimäärin yli 35 prosenttia.

 Carunan hinnankorotukset ovat suuremmat kuin kilpailijoilla.

 Asiakkaat eivät voi kilpailuttaa sähkönsiirtoa.

Sähkönsiirtoyhtiö Carunan maksama konsernin sisäisen, lähes miljardin euron lainan 8,5 prosentin korko vaikuttaa erittäin suurelta, kun sitä vertaa siirtoverkkojen entisen omistajan Fortumin maksamiin korkoihin.

Valtionyhtiö Fortum myi siirtoverkkonsa 2,55 miljardilla eurolla vuonna 2014 kansainvälisten pääomasijoittajien ryhmittymälle. Fortumin aikoinaan ottamien lainojen keskikorko oli 3,6–4,7 prosenttia vuosina 2011–2013 ennen verkkojen myyntiä, tilinpäätöksistä selviää.

Osakevälitysyhtiö Nordnetin strategi Jukka Oksaharju arvioi, että Carunan konsernilainojen korko voi olla jopa moninkertainen suhteessa Fortumin aikoihin. Carunan ostama siirtoverkkotoiminta on vakaata ja vähäriskistä toimintaa.

”Pitää vielä huomioida, että esimerkiksi Venäjän toiminnot nostivat Fortumin keskikorkoa. Sähkönsiirron kaltainen säännelty monopoli taas laski keskikorkoa. Siirtoverkkotoiminnan todellinen korkotaso olisi ollut ehkä 2–3 prosentin tasolla. Carunan ottaman lainan 8,5 prosentin korkoa ei voi pitää markkinaehtoisena.”

Lisäksi korot ovat Euroopassa kaupan jälkeen painuneet entistä matalammalle tasolle.

Suomen suurin sähkönjakelija Caruna nostaa sähkön siirtohintoja keskimäärin yli 35 prosenttia.

Caruna on perustellut uusia hintojaan 200 miljoonaan euron vuosittaisilla investoinneilla, kuten maakaapeloinnilla.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) on pyytänyt Energiavirastolta selvityksen Carunan poikkeuksellisen suurista hinnankorotuksista.

Yle uutisoi viime viikolla, että Caruna maksoi taitavan verosuunnittelun vuoksi vain 1,6 prosenttia yhteisöveroa, vaikka yhtiö tekikin 50 miljoonaa euroa liikevoittoa. FSI:n yritysryppään sisäiset korkokulut söivät voiton lähes olemattomiin, eikä verotettavaa jäänyt juuri jäljelle.

Suomen lain mukaan samaan konserniin kuuluvien kotimaisten ja ulkomaisten yhtiöiden välisten liiketoimien on tapahduttava markkinaehtoisesti.

Myös vauraiden maiden yhteistyöjärjestön OECD:n siirtohinnoitteluohjeet kannustavat jäsenmaita markkinaehtoperiaatteen noudattamiseen.

Siirtohinnoittelussa on kyse juuri siitä, millä hinnoilla samaan konserniin kuuluvat yksiköt tekevät keskenään liiketoimia.

Carunan hollantilaiselta Suomi Powerilta ottaman lainan koron pitäisi siis olla suurin piirtein samalla tasolla, kuin jos Caruna ottaisi vastaavan lainan täysin ulkopuoliselta taholta, vaikkapa pankilta. FSI-rahasto omistaa osittain myös Suomi Powerin.

Ongelmana on, että viranomaisten on vaikea vedenpitävästi osoittaa, että markkinaehtoisuuden periaatetta on rikottu. Lainatyyppejä on monenlaisia, ja niiden korot vaihtelevat riskitason ja ehtojen mukaan paljon.

Myös Fortum käytti samankaltaista sisäisten lainojen kierrätystä toimiessaan siirtoverkkojen omistajana (HS 2. helmikuuta). Carunan nykyinen toimitusjohtaja Ari Koponen oli tuolloin Fortumin verkkojohtaja.

Carunan talousjohtaja Jyrki Tammivuori perustelee konsernin sisäisen lainan 8,5 prosentin korkoa sillä, että osakaslainoilla on suurin riski jäädä maksamatta.

Jos Caruna ajautuisi vaikeuksiin, lainan myöntäjä, Suomi Power, saisi rahansa takaisin vasta muiden, niin kutsuttujen seniori- ja juniorivelkojien jälkeen. Myös koronmaksu on mahdollista ainoastaan sen jälkeen, kun muiden velkojien lainaehdot ovat toteutuneet.

Itse osakkeilla on kumminkin vielä suurempi riski kuin osakaslainalla. Konkurssitilanteessa osakkeenomistajien omistusten arvo nollaantuu.

Nordnetin Oksaharju huomauttaa, että Fortumin verkkojen kauppahinnasta voi helposti laskea, millaista tuottoa Carunan perustaneet pääomasijoittajat ostokselleen tavoittelivat. Suomen verkkojen vertailukelpoisen liikevoiton (101 miljoonaa euroa vuonna 2012) jakaa kauppahinnalla (2,55 miljardia euroa) saa omistajan vuosituotoksi noin neljä prosenttia.

”Ostaja on laskenut verkkojen ostohetkellä omistajan riskiksi eli tuottovaatimukseksi neljä prosenttia. Omistaja kantaa viimekätisen riskin liiketoiminnan menestyksestä. Kaiken rahoitusteorian mukaan korkosijoittajan riski on pienempi kuin omistajan, joten tuotonkin pitää olla pienempi. Tästä näkökulmasta 8,5 prosentin korko ei voi mitenkään olla markkinaehtoinen”, Oksaharju toteaa.

Tammivuori vakuuttaa, että Carunan kaikki lainat on otettu tarpeeseen, eikä velkaa ole kasattu korkokulujen keinotekoista kasvattamista varten. Hänen mukaansa osakaslainoja ei kierrätetä Alankomaiden kautta verosuunnittelun vuoksi.

”Hollannin rakenne on erittäin tyypillinen kansainvälisissä rahoitusratkaisuissa. Eri maiden sijoittajat tuntevat hyvin Hollannin lainsäädännön. He tietävät ja luottavat, mitkä ovat heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa toimia, jos esimerkiksi tapahtuu jotain yllättävää, kuten konkurssi. Tämä on pääsyy hollantilaiselle yhtiörakenteelle.”

Carunan normaalisti markkinoilta hankkimien lainojen korot vaihtelivat vuoden 2014 tilinpäätöksessä 2–5 prosentin välillä sen mukaan, kuinka etuoikeutetussa asemassa velkakirjojen haltijat ovat vaikkapa konkurssitilanteessa.

”Sähkön siirron liiketoiminta on pääomavaltaista. Tarvitsemme paljon velkaa verkon uudistustyöhön, ja korkokustannuksemme ovat tästä syystä korkeat. Lainanantajat ovat valmiit lainaamaan vain rajallisen määrän tietyllä riskitasolla, ehdoilla ja korolla”, Tammivuori sanoo.

Carunan omistajiin kuuluvat FSI ja Borealis Infrastructure, joilla on molemmilla 40 prosentin siivu osakkeista. Loput 20 prosenttia omistavat suomalaiset eläketoimijat Keva ja Elo.

Täystyrmäys siirtohintojen korotuksille eduskunnassa
Täystyrmäys siirtohintojen korotuksille eduskunnassa
Carunan korotuksia sähkön siirtohintoihin pidetään laajalti kohtuuttomina. Toimittaja, kuvaus ja leikkaus Kalle Koponen.
Jussi Nukari / Lehtikuva
Hintakärhämän ytimessä on kansainvälisten eläkerahastojen omistama Caruna, joka on Suomen suurin sähkönsiirtäjä.
Hintakärhämän ytimessä on kansainvälisten eläkerahastojen omistama Caruna, joka on Suomen suurin sähkönsiirtäjä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat