Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vapaakauppasopimus estäisi sähkönsiirtomaksujen korotuksiin puuttumisen, jos verkon omistajissa on yhdysvaltalaisia

Sähkönsiirtomaksujen korotuksissa pelkistyy Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suunnitteleman vapaakauppasopimukseen (TTIP) liittyvä vaikea ongelma, arvioi kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi.

Talous
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/e02e6909c82522704fea9017e3ee3f8fec520cef-2425149-caruna_live_klippi_0202_17.jpg
Caruna selittää, miksi he nostavat hintojaan eniten
Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen haki syitä HSTV:n keskustelussa sille, miksi maan suurin verkkoyhtiö nostaa rajusti siirtohintojaan. Toimittaja: Esa Juntunen, kuva: HSTV.
Fakta

Sopimusneuvottelut alkoivat vuonna 2013

 Vapaakauppasopimuksen täsmällinen nimi on transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus.

 TTIP on lyhenne englannin kielen sanoista Transatlantic Trade and Investment Partnership.

 Neuvottelut sopimuksesta aloitettiin vuonna 2013. Puolustajien mielestä sopimus edistäisi kaupankäyntiä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä, koska kaupankäynnin esteitä purettaisiin.

 Monien oikeustieteilijöiden mielestä sopimukseen sisältyvä investointisuoja vähentäisi valtioiden itsemääräämisoikeutta.

Poliitikot haluavat estää sähkönsiirtoyhtiö Carunan tuntuvat hinnankorotukset, koska he pitävät niitä kohtuuttomina.

Korotuksissa pelkistyy Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suunnitteleman vapaakauppasopimukseen (TTIP) liittyvä vaikea ongelma, arvioi kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi.

Carunan osakkeenomistajina on ulkomaalaisia sijoittajia. Jos TTIP-sopimus olisi voimassa ja Carunan osakkeenomistajina olisi yhdysvaltalaisia sijoittajia, he voisivat Koskenniemen mukaan haastaa Suomen oikeuteen hinnankorotusten estämisestä ja tulomenetyksistä.

”Tällaisessa tapauksessa ministeriön virkamiehen pitäisi ottaa huomioon, että pelkkä välimiesmenettely maksaa keskimäärin kahdeksan miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Sen lisäksi on vielä riski vahingonkorvauksista, jotka voivat olla monikymmenkertaisia.”

TTIP-sopimusta ei ole vielä laadittu, eikä Carunan suorissa osakkeenomistajissa ole yhdysvaltalaisia yrityksiä.

Sen sijaan Carunasta 40 prosenttia omistaa kanadalainen sijoitusyhtiö Borealis Infrastructure. Kanadan kanssa EU on jo neuvotellut toistaiseksi ratifioimattoman CETA-sopimuksen. Siinä on vastaava investointisuoja kuin Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavassa TTIP-sopimuksessa.

Investointisuoja tarjoaa yhtiölle turvaa siltä varalta, että valtion toimien takia sen investoinnin tuotto heikkenisi. Riidat ratkaistaisiin EU:n alkuperäisen esityksen mukaan kolmen juristin välimiesoikeudessa.

”Välimiesoikeudella ei olisi oikeutta poistaa Suomen viranomaisten päätöstä vaan määrätä ainoastaan Suomi maksamaan korvauksia menetetyistä voitoista”, Koskenniemi sanoo.

EU on sittemmin esittänyt kompromissia, jossa yhtiöiden ja valtioiden riitoja varten perustettaisiin erillinen tuomioistuin. Erona välimiesoikeuteen olisi se, että tuomarit toimisivat virkavastuulla ja päätöksestä voisi valittaa. Välimiesoikeuden päätöksistä ei voisi valittaa.

Akatemiaprofessori Koskenniemi on perehtynyt TTIP-sopimukseen siitä lähtien, kun sopimusta on suunniteltu. Hän on ollut lukuisia kertoja kuultavana sopimuksesta Suomessa ja ulkomailla.

Koskenniemen mukaan keskeinen ongelma on kansallisen itsemääräämisoikeuden merkittävä heikentäminen.

”Kun valtio yksityistää itselleen elintärkeitä toimintoja, kuten sähkösiirtoverkon, ja omistajien joukossa on yhdysvaltalaisia sijoittajia, luodaan tilanne, jossa kansanedustuslaitos luovuttaa sananvaltaansa verkon toimintaa ja hinnoittelua koskevissa kysymyksissä ulkomaisille juristeille.”

Koskenniemi kertoo toisen esimerkin: jos kolmen suuren suomalaisen terveydenhoitolan yrityksen – Mehiläisen, Attendon ja Terveystalon – osakkaisiin kuuluu suoraan tai epäsuorasti yhdysvaltalaisia sijoittajia, ne voisivat TTIP-sopimuksen investointisuojaan vetoamalla estää lainmuutoksia.

”Jos TTIP tulisi voimaan, näiden kolmen yhtiön juristeilla on mahdollisuus marssia sosiaali- ja terveysministeriöön ja oikeudenkäynnillä uhkaamalla estää sellaiset terveydenhuoltolain muutokset, jotka pienentäisivät niiden voittoja.”

Eric Vidal / Reuters
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat