Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mitä pitäisi ajatella isoista osingoista? HS esittelee neljä näkökulmaa

Osinkojen ennustetaan kasvavan tänä vuonna. Isot osingot herättävät niin iloa kuin arvosteluakin.

Talous
 
Emmi Tulokas
Keskon pääjohtaja Mikko Helander esitteli kauppakonsernin viime vuoden tilinpäätöstä keskiviikkona. Keskon hallitus ehdottaa, että osinko nostetaan 2,50 euroon osakkeelta.
Keskon pääjohtaja Mikko Helander esitteli kauppakonsernin viime vuoden tilinpäätöstä keskiviikkona. Keskon hallitus ehdottaa, että osinko nostetaan 2,50 euroon osakkeelta. Kuva: Emmi Tulokas
Fakta

Osingon päättää yhtiökokous

 Osakeyhtiölain mukaan yhtiön tarkoituksena on yleensä tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

 Tavallisesti voitto jaetaan omistajille osinkona.

 Yhtiön hallitus tekee osingon suuruudesta ehdotuksen. Sen hyväksymisestä päättää yhtiökokous.

Helsingin pörssissä olevien yhtiöiden ennustetaan maksavan entistä suurempia osinkoja tänä vuonna. Varainhoitoyhtiö eQ on ennustanut, että osingot nousisivat 81 prosenttiin viime vuoden nettotuloksesta. Tämä olisi kaikkien aikojen ennätys.

Myös Nordean mukaan osinkoja jaetaan ennätyssumma, 11–12 miljardia euroa. Tuloksetkin ovat ennätystasoa.

Ay-liike moittii, että yritykset jakavat sijoittajille runsaskätisesti rahaa samaan aikaan, kun hallitus haluaa pienentää firmojen kustannuksia heikentämällä palkansaajien asemaa.

Samalla monille piensijoittajille osingot ovat tärkeä tulonlisä.

Mitä isoista osingoista pitäisi ajatella? HS esittelee neljä eri näkökulmaa.

1Kun tekee tulosta, voi maksaa osinkoa

Isot osingot eivät ole itseisarvo, mutta ne ovat hieno asia, josta pitäisi iloita eikä valittaa, sanoo Nordean päästrategi Lippo Suominen. Ne kertovat yksinkertaisesti siitä, että maailmantalous on kasvanut ja suomalaisfirmat ovat pärjänneet.

”Meidän yritykset ovat olleet fiksuja ja menneet sinne, missä ne voivat tehdä tulosta. Isot osingot kertovat siitä, että yritykset tekevät hyvää tulosta”, Suominen sanoo.

Yksi muhkeaa osinkoa maksavista yrityksistä on kauppakonserni Kesko. Sen hallitus ehdottaa, että viime vuoden tuloksesta maksettava osinko nostetaan 2,50 euroon aiemmasta 1,50 eurosta. Samaan aikaan Kesko on tehnyt yritysostoja ja investoinut viime vuonna 219 miljoonan euron edestä Suomeen.

”Meillä on eri syistä johtuen liiketoiminta pitkään mennyt hyvin”, pääjohtaja Mikko Helander toteaa. ”Tehdystä työstä pitää maksaa palkkaa, tehdylle sijoitukselle pitää maksaa tuotto.”

2 Jos ei investoi, kyky tehdä tulosta rapautuu

Isot osingot kertovat siitä, että yritysjohtajilta puuttuu visio siitä, mitä pitäisi tehdä. Sen sijaan että yritykset investoisivat, ne palauttavat valtaosan voittovaroista sijoittajille. Siivunsa nappaa päältä verottaja.

Näin moittii varainhoitoyhtiö Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju. Hän on täysin eri mieltä Nordean Suomisen kanssa siitä, että isot osingot olisivat hyvä asia. Hänen mukaansa tuloskunto vastedes rapautuu, jos raha laitetaan osinkoihin investointien sijaan.

”En anna puhtaita papereita yritysjohdolle”, Oksaharju suomii. ”Pitäisi löytää investointikohteita ja rohkeutta.”

Epävarmoina aikoina firmoissa enemmän valtaa saavat helposti ”Excel-johtajat”, sanoo johtamista ja organisaatioita tutkiva apulaisprofessori Ville-Pekka Sorsa Hankenilta. He osaavat kyllä tehostaa, karsia ja keskittyä ydinliiketoimintaan, mutta vähemmän ottaa riskejä ja visioida tulevaisuutta.

”On ongelmallista, jos ei pystytä uudistamaan toimintaa”, hän sanoo.

Lisää investointeja toivoo myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas. Investoinneilla on suuri merkitys paitsi talouden uudistumiselle myös työllisyydelle.

”Yritykset ovat viime vuosina keventäneet kulurakennettaan. Nyt olisi aika panostaa toiminnan laajennuksiin.”

Tehdasteollisuuden kiinteät investoinnit kasvoivat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan viime vuonna 16 prosenttia. Silti ne ovat 2000-luvun keskiarvon alapuolella.

3Maailma ei nyt tarvitse lisää tehtaita

Miksi yritykset sitten eivät käytä investointeihin niin paljon rahaa kuin arvostelijat toivoisivat?

Maailma muuttuu. Etenkin digitalisaation aiheuttama myllerrys on kiivas, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola. Se synnyttää sekä epävarmuutta että perustavanlaatuisen muutoksen siinä, mihin ylipäätään kannattaa investoida.

”Sitoutuminen perinteisiin teollisuuden investointeihin on riskialtis strategia”, Pohjola kuvaa. Ei oikein tiedetä, mitä muuta sitten pitäisi tehdä.

Taloudessa on käynnissä maailmanlaajuinen siirtymä kohti palveluita, sanoo myös Nordean Suominen. Maailmassa on hänen mukaansa Kiinan johdolla investoitu liikaa. Tehtaita on nyt riittävästi.

Tietotekniikkaa sen sijaan tarvitaan lisää, ja investoinnit siihen kasvavat. Tietotekniikka on kuitenkin halvempaa kuin teollisuuden investoinnit. Siksi investointeihin ei yksinkertaisesti tarvita enää yhtä paljon rahaa.

”Selvästi kyseessä on rakennemuutos, mikä ei välttämättä ole huono asia”, Pohjola toteaa.

Yritysten taseet ovat vahvoja ja vahvistuneet, Suominen muistuttaa. ”Investoinnit onnistuvat kyllä heti, kun niissä on järkeä.”

4Liika isänmaallisuus ei sovi pörssiyhtiölle

Suomen pörssiyhtiöt maksavat isoja osinkoja myös siksi, että ne eivät oikein muuta voi.

”Sijoitetun pääoman tuottovaatimukset tulevat kansainvälisten sijoittajien vaatimuksista”, Pohjola sanoo.

Nordean Suominen ymmärtää ihmettelyn siitä, miksi työntekijöiden kakkua halutaan pienentää samalla kuin pääoman kakku vaikuttaa paisuvan. Hänen mukaansa suomalaisyritykset eivät kuitenkaan voi irrottaa itseään globaalista taloudesta. Jos ne heikentävät tulostaan, kansainväliset sijoittajat myyvät pois osakkeitaan ja joku ostaa halventuneen firman.

”Pörssiyhtiö ei voi olla hinnalla millä hyvänsä liian isänmaallinen, tai tulee joku joka vie.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat