Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tuulivoima hyytyy kovilla pakkasilla

Tammikuun pakkasjaksolla tuulivoimaloiden tuotanto jäi noin puoleen normaalista.

Talous
 
Vesa Moilanen / LEHTIKUVA
Tammikuun pakkasjakson aikana tunneittain tarkasteltu tuulivoimatuotanto vaihteli valtavasti. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan riittävästi säätövoimaa eli helposti kysynnän mukaan joustavaa tuotantoa. Kuvassa tuulimyllyjä Oulun edustalla 29. tammikuuta 2013.
Tammikuun pakkasjakson aikana tunneittain tarkasteltu tuulivoimatuotanto vaihteli valtavasti. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan riittävästi säätövoimaa eli helposti kysynnän mukaan joustavaa tuotantoa. Kuvassa tuulimyllyjä Oulun edustalla 29. tammikuuta 2013. Kuva: Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Puhdasta sähköä hurisevan tuulivoiman määrä on yli kolminkertaistunut neljässä vuodessa. Vuodenvaihteessa Suomessa oli tuulivoimaa 1  005 megawattia eli enemmän kuin yhden vanhan ydinvoimalan verran.

Tässä kohtaa tuulivoiman kriitikot näkevät jo punaista. Kun puhutaan tuulivoimasta, ei pitäisi puhua nimellistehosta.

Tuuliturbiini tuottaa sähköä keskimäärin 28–35 prosentin teholla suhteessa nimelliskapasiteettiin.

Tuhat megawattia tuulivoimaa vastaa siis noin 350–400 megawattia ydinvoimaa.

Tuulituotannon teho vaihtelee myös hyvin paljon, noin 6–80 prosentin välillä suhteessa nimellistehoon.

Tyynellä ei synny yhtään sähköä. Kovallakin tuulella tuotanto jää 20 prosenttia nimellistehosta. Sähköjärjestelmää ei siis voida laskea yksin tuulen varaan.

Erityisen huonosti tuulivoima tuottaa kovilla pakkasilla, kun tehon tarve olisi suurin. Näin ainakin väitetään. HS katsoi lämpötila- ja tuulituotantotilastoista, miten tuulivoima on tänä talvena käyttäytynyt.

Joulukuun alusta tämän viikon maanantaihin Suomen tuulivoimalat tuottivat sähköä keskimäärin 344 megawatin teholla. Verrattuna noin 1 005 megawatin nimellistehoon, se on 34 prosenttia.

Sähköjärjestelmä elää huippukulutuspäivien ehdoilla. Kun pakkanen paukkuu ja sähkönkulutus paisuu, sähköä on oltava saatavilla riittävästi tai sitä joudutaan säännöstelemään.

Pakkaset kestivät tammikuussa kolme viikkoa. Sinä aikana tunneittain tarkasteltu tuulivoimatuotanto vaihteli valtavasti eli 32–787 megawatin välillä.

Tammikuun seitsemäntenä päivänä rikottiin kaikkien aikojen kulutusennätys, kun sähköteho nousi 15 105 megawattiin iltaviiden aikoihin. Silloin kaikki Suomen tuulivoimalat pyörivät yhteensä vain 160 megawatin teholla.

Markkinoille olisi tarvittu kaikki kotimainen sähköntuotanto ja tuontisähköä niin paljon kuin siirtolinjoista irtoaa.

Ennätyspäivä ei ollut poikkeus. Kymmenen suurimman sähkönkulutuksen päivänä turbiinit tuottivat sähköä keskimäärin vain 166 megawatin teholla.

VTT:n tutkijan Juha Kiviluoman mielestä tuotannon epävarmuus huippukulutuksen aikaan ei silti ole iso ongelma.

”Lyhytaikainen huipputehontarve voidaan kattaa esimerkiksi kaasuturbiineilla, jotka eivät ole kovin kalliita. Isompi haaste on tuulivoimatuotannon muu vaihtelu.”

Kiviluoman mukaan tuulivoiman varaan Suomen sähkötehon kattamisesta ei voida laskea kuin noin 15–16 prosenttia nimellistehosta. Prosenttiluku laskee kun tuulivoiman osuus kasvaa.

Tuulivoiman rinnalle tarvitaan riittävästi säätövoimaa eli helposti kysynnän mukaan joustavaa tuotantoa.

Sitä on Suomesta hävinnyt, kun pitkälti juuri tuulivoiman aiheuttama sähkön halpeneminen ja päästökauppa ovat ajaneet sähköyhtiöt sulkemaan hiilivoimaloitaan.

”Pohjoismaissa on onneksi paljon vesivoimaa, joka toimii hyvin säätövoimana. Suomeen kaavailtu määrä tuulivoimaa ei ole järjestelmälle ongelma”, Kiviluoma sanoo.

Energiateollisuuden johtajan Jukka Leskelän mukaan tuulivoiman lisääminen edellyttää silti rajat ylittävien siirtoyhteyksien vahvistamista. Myös olemassaolevien vesivoimaloiden tehoa pystyttäisiin erityisesti Ruotsissa kasvattamaan tekniikkaa parantamalla.

”Olisi myös hyvä, jos markkinoilla siirryttäisiin yhä enemmän tuntihinnoitteluun, jolloin markkinahinta tulisi suoraan asiakkaille läpi. Se lisäisi kysynnän joustoa hintojen mukaan”, Leskelä sanoo.

Kuluttajien ja yritysten siirtäessä kulutusta halvempiin tunteihin pitäisi kulutuspiikkien ja hintojen tasaantua.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat