Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkimus: Arvonlisäverosta noin miljardi jää keräämättä

Suomi on silti verojen keräämisessä maailman tehokkaimpia maita

Talous
 
Roni Rekomaa / Lehtikuva
Suomi on maailman tehokkaimpia verojen kerääjiä.
Suomi on maailman tehokkaimpia verojen kerääjiä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Fakta

Kulutusvero

 Arvonlisäveroa maksetaan tavaroiden ja palveluiden kaupasta.

 Yleinen alv-kanta 24 prosenttia.

 Ruoasta ja ravintolapalveluista maksetaan 14 prosenttia alvia.

 Muun muassa kirjoista, lääkkeistä ja kulttuuritilaisuuksien lipuista maksetaan 10 prosentin alvia.

Suomen lainmukaisesta arvonlisäverosta (alv) jää keräämättä vuosittain noin miljardi euroa, kertoo Verohallinnon yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa tekemä tutkimus.

Suurin osa vajeesta johtuu siitä, että talousongelmissa olevat yritykset eivät pysty maksamaan alvia. Osa vajeesta johtuu verosääntöjen tulkintavirheistä ja harmaasta taloudesta, kertoo pääanalyytikko Aki Savolainen.

”Sille emme voi mitään, että konkurssissa oleva yritys ei pysty maksamaan veroja. Mutta tämän loppuosan analysoiminen on kiinnostavaa. Mistä tekijöistä vaje johtuu”, hän sanoo.

Suomi on selvityksen mukaan maailman tehokkaimpia verojen kerääjiä. Vaikka miljardin euron summa kuulostaa suurelta, alvista vain noin viisi prosenttia jää keräämättä. Samaan tehokkuuteen pääsevät lähinnä muut Pohjoismaat, Hollanti ja Sveitsi. Esimerkiksi Kreikassa tai Italiassa alvista jopa yli kolmasosa jää keräämättä.

Savolaisen mukaan hyvään tulokseen vaikuttaa moni tekijä, muun muassa kaupan keskittyminen ja verohallinnon oma kunnianhimo. Suuret kauppaliikkeet tekevä kirjanpitonsa ja maksavat veronsa säntillisesti. Pienyrityksiin perustuvissa talouksissa verokuri on huonompaa.

Suomessa veronkeruun tehokkuus on parantunut selvästi viime vuosina. Vielä vuonna 2008 noin kymmenen prosenttia lain mukaisesta alv:stä jäi keräämättä.

Savolaisen mukaan yksi keskeinen syy tähän on rakennusalan käänteinen arvonlisävero, joka siirsi alinhankkijoiden alv:n tilaajan maksettavasti. Se vähensi harmaata taloutta ja kasvatti verokertymää noin 75 miljoonaa euroa. Todellisuudessa verottajan lisätulo on vielä suurempi, koska pienten rakennusalan yritysten konkursseista on usein jäänyt arvonlisäveroja saamatta. Nyt ne saadaan kerättyä työn tilaajilta.

Savolaisen mukaan verovajeen pienentäminen viidestä prosentista on käytännössä hankalaa.

”On se mahdollista, mutta kuinka paljon siitä ollaan valmiita maksamaan. Kyse on monista pienistä virheistä ja rikkomuksista, joiden löytäminen ei ole helppoa. Ja kun yksi virhe saadaan kiinni, toisia putkahtaa esiin”, Savolainen sanoo.

Vaikka verottaja ei tee politiikkaa, verohallinto muistuttaa, että alvin erilaiset poikkeukset eli tiettyjen alojen alennetut arvonlisäverokannat aiheuttavat noin kahden miljardin euron verotulojen menetyksen. Eniten maksavat ruoan ja ravintola-alan alennetut kannat, yhteensä noin puolitoista miljardia euroa.

Laskelma ei ota huomioon sitä, miten paljon alvin korottaminen vaikuttaisi ruoan ja ravintolapalvelujen kysyntään tai työllisyyteen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat