Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Perheyhtiöt vastaan Nordea – vuorineuvosten perilliset käyvät oikeustaistelua miljoonien eurojen huonoista sijoituksista

Vuorineuvosten perillisten mielestä Pohjoismaiden suurin pankki piilotteli kymmenillä miljoonilla myydyn sijoituksen riskejä.

Talous
 
Kaius Hedenström / Lehtikuva
Armas Puolimatkan suvun omaisuus syntyi, kun Hankkija osti rakennusyhtiö Puolimatkan 1985. Armas Puolimatka kuvattuna 1969.
Armas Puolimatkan suvun omaisuus syntyi, kun Hankkija osti rakennusyhtiö Puolimatkan 1985. Armas Puolimatka kuvattuna 1969. Kuva: Kaius Hedenström / Lehtikuva
Fakta

Pankkien sijoitusneuvonta puhuttaa

 Vuosi sitten keskusteluun nousivat pankkien myymät kalliit ja tarpeettomat sijoitustuotteet yksityishenkilöille.

 Viime syksynä valtionyhtiö Finavia kertoi kärsineensä 34 miljoonan euron tappion lähinnä Dansken myymistä johdannaisista, joita se ei edes tarvinnut.

 Kaksi isoa perheyhtiötä käy nyt oikeutta Nordeaa vastaan isot tappiot aiheuttaneiden sijoitustuotteiden vuoksi.

 Kiistellyt tuotteet ovat mutkikkaita ja tappiot isoja.

”Jotkut sanovat, että asiakasta ei voi naruttaa kuin kerran. . . sinun kohdallasi olen tosissani siinä, että ei kertaakaan.”

Näin kirjoitti Nordean Markets -yksikön pankkiiri lokakuussa 2006. Hän tunsi sähköpostin vastaanottajan Rauno Puolimatkan, joka on legendaarisen lähiörakentajan Armas Puolimatkan poika.

Nordean sijoitustuotteita suunnitteleva Markets-yksikkö halusi saada Rauno Puolimatkalta myönteisen vastauksen kymmen miljoonan euron kysymykseen. Se koski uutta sijoitustuotetta Kalmar Class A Notes IV (Combo) -arvopaperia, jota pankkiiri oli pari päivää aiemmin Puolimatkalle esitellyt.

Rauno Puolimatka kiinnostui Kalmarista, sillä hän etsi sijoitusyhtiölleen riskitöntä ja maltillista tuottoa tarjoavaa arvopaperia.

”En ole esittänyt Rausanteelle tai sinulle mitään mihin en tosissani itse usko, ja niin tulen jatkossakin toimimaan”, pankkiiri vakuutti sähköpostissaan.

Tarjous vetosi myös järkeen, sillä Nordea oli valmis lainaamaan koko sijoitettavan kymmenen miljoonaa euroa. Lainan vakuudeksi riittäisi pelkkä kymmenen miljoonan euron Kalmar-sijoitus, joten Puolimatkan ei tarvitsisi sitoa lainkaan omaa pääomaa hankkeeseen.

Puolimatka vakuuttui, sillä Nordeassa näkemänsä kalvosarjan mukaan sijoituksen ”pääoma on käytännössä turvattu” ja lainan ”suurin riski liittyy tuottoon”. Esitteen mukaan lainan passiiviseen osaan sijoitettava pääoma kasvaa korkoa ja ”turvaa sen, että sijoittaja saa lainan eräpäivänä nimellispääomansa takaisin”.

Rauno Puolimatka oli oppinut luottamaa silloisen pääpankkinsa sijoitusneuvontaan, joten hän päätti merkitä arvopaperia.

Sen nimi viittaa Kalmarin kaupunkiin Ruotsin rannikolla tai vaihtoehtoisesti Atlantilla elävään mustekalaan. Sillä on kahdeksan peruslonkeroa ja kaksi näitä pitempää pyyntilonkeroa.

Nyt lähes kymmenen vuotta myöhemmin Rauno Puolimatka on raskaissa riidoissa Nordean kanssa. Puolimatkan sijoitusyhtiö Rausanne jätti viime lokakuussa haasteen Nordeaa vastaan, sillä yhtiö menetti sijoituksestaan 60 prosenttia.

Puolimatkan yhtiö vaatii Kalmar-sijoituksesta vahingonkorvauksena kuutta miljoonaa euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen.

Puolimatka ei ole liikkeellä yksin. Sama Nordean pankkiiri myi samaan aikaan Kalmaria myös Aarnioiden suvun Palkkiyhtymälle, toiselle perheyhtiölle. Aarniotkin ovat aloittaneet oikeustoimet Nordeaa vastaan.

Aarnioiden suvun panokset ovat Puolimatkaa kovemmat.

He sijoittivat Kalmariin 20 miljoonaa euroa eli kaksinkertaisen määrän Puolimatkaan verrattuna.

Rausanne ja Palkkiyhtymä ovat molemmat kiinteistömarkkinoille sijoittavia perheyhtiöitä, joiden pääomistajat tuntevat tulleensa Nordean huijaamiksi. Rausannen omaisuus on alun perin lähtöisin vuorineuvos Armas Puolimatkan (k. 1989) rakennusliiketoiminnasta.

Palkkiyhtymän varojen lähde taas on vuorineuvos Aarne J. Aarnion (k. 2013) työ metsä- ja rakennusteollisuudessa sekä laivanvarustuksessa.

Palkkiyhtymä haastoi Nordean oikeuteen jo vuoden 2010 syksyllä.

Myös Palkkiyhtymä vetoaa siihen, että Nordean myyntitoiminta on ollut arvopaperilain vastaista virheellisten ja harhaanjohtavien tietojen vuoksi.

Vaikka Palkkiyhtymän kanteesta on kohta kuusi vuotta, oikeudenkäynti junnaa yhä muotoseikoissa.

Itse pääasiaa eli väitteitä Nordean lainvastaisesta sijoitusneuvonnasta ei ole sivuttu sanallakaan.

Nordea vetosi heti siihen, että Helsingin käräjäoikeus on väärä paikka käsitellä riitaa. Käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus ovat käsitelleet viisi vuotta sitä, mikä on laillinen oikeuspaikka käsitellä Kalmar-sijoitustuotteen myyntitapahtumaa.

Palkkiyhtymä eli Aarne J. Aarnion perilliset haluaisivat käsitellä riitaa Helsingin käräjäoikeudessa, mutta Nordea taas viedä kiistan välimiesoikeuteen. Prosessiväitteellä Nordea on lykännyt itse pääasian käsittelyä hamaan tulevaisuuteen.

Aarnioiden suvun Palkkiyhtymä lähti Kalmar-sijoittajaksi tutulla kaavalla ja saman pankkiirin tarjouksesta. Tällä kertaa Nordean pankkiirin sähköposti lähti Jesse Aarniolle, joka on Aarne J. Aarnion pojanpoika.

Houkuttimena postissa oli pankkiirin laskelma, jonka mukaan kaiken hyvän päälle Kalmar-sijoituksen tuotto-odotus on 18 prosenttia vuodessa.

Palkkiyhtymän sijoituksen taustalla oli se, että yhtiö päätti alkuvuodesta 2006 varautua mahdolliseen taloudelliseen taantumaan osakemarkkinoiden pitkän nousun jälkeen. Palkkiyhtymä halusi sijoittaa varojaan korkotuotteisiin, joista Nordea tarjosi ensin Mermaidia.

Mermaid on Kalmarin tavoin niin sanottu strukturoitu tuote. Se on joukkolaina tai talletusmuotoinen sijoitus, joka koostuu monesta osasta. Niissä on vähäriskinen korko-osuus ja runsaammin riskiä sisältävä osakkeisiin tai johdannaisiin sidottu osuus.

Palkkiyhtymä sijoittikin Mermaidiin ensin 11 miljoonaa euroa, mutta päätyi myöhemmin sijoittamaan 20 miljoonaa euroa Kalmar-lainaan.

”Tuotto ei ole aivan yhtä kova kuin Mermaidissa, mutta riskitaso on oleellisesti matalampi”, Nordean Markets-yhtiön pankkiiri kirjoitti.

Palkkiyhtymä kertoo kanteessa, mitä Nordean korkotuotteisiin erikoistuneet edustajat korostivat sähköposteissaan: Kalmar-lainaan sisältyvän pääoman menettämisen riski on ”lähes olematon”, ja että esitteen mukaan ”sijoittaja saa lainan eräpäivänä nimellispääomansa takaisin”.

Siis aivan samantapaisia vakuutteluja kuin Puolimatka sai ennen omaa Kalmar-sijoitustaan.

Palkkiyhtymä katsoo kanteessa, että kyseessä oli lopulta vedonlyönti Palkkiyhtymän rahalla: Palkkiyhtymä otti 20 miljoonan euron pääomallaan Nordean puolesta riskin siitä, että ennen syyskuuta 2013 ei tulisi taloustaantumaa.

Taloustaantuma tuli jo syksyllä 2008, ja finanssikriisin myötä muun muassa islantilaiset Landsbanki, Glitnir ja Kaupthing sekä amerikkalaiset finanssitalot Freddie Mac ja Fannie Mae menivät konkurssiin.

Markkinapuheet jäivät samalla puheiksi ja ratkaisevaksi nousi lainaehtojen kaksi sanaa: Ei pääomaturvaa. Se tarkoittaa, että pankki eikä kukaan mukaan taannut sijoitetun pääoman takaisinmaksua.

Puolimatka menetti sijoituksestaan 60 prosenttia ja Aarniot yli 60 prosenttia, kun vain 6–8 yhtiötä sijoituksen takana olevasta viitesalkusta meni konkurssiin. Näitä viiteyhtiöitä oli huomattava määrä eli 100–120.

Nordea kertoi perjantaina Helsingin Sanomille, että pankki on eri mieltä Puolimatkan ja Aarnion -sukujen vaatimuksista ja kiistää kanteet. Pankin mukaan ”kyseessä ovat ammattimaiset ja ammattitaitoiset sijoittajat, jotka ovat ymmärtäneet sijoitustuotteen ominaisuudet”.

Nordea pitää valitettavana sitä, että asia on johtanut oikeudenkäynteihin. Ne jatkuvat tänä keväänä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat