Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS selvitti, kuinka eettisesti korut on tuotettu – kotimainen kultakoru turvallinen valinta

Eettisesti tuotetusta kullasta tai hopeasta valmistetun korun hankkiminen on kuluttajalle samaan aikaan helppoa ja vaikeaa.

Talous
 
Anu Vallinkoski
Sami Kero / HS
Helsinkiläinen kultaseppä Hanna Rainio tekee koruja käsityönä muun muassa reilun kaupan kullasta. Kuvassa hän hio hopealaattaa.
Helsinkiläinen kultaseppä Hanna Rainio tekee koruja käsityönä muun muassa reilun kaupan kullasta. Kuvassa hän hio hopealaattaa. Kuva: Sami Kero / HS

Moni muistaa muutaman vuoden takaisen keskustelun veritimanteista.

Kiista koski sitä, miten huonoissa oloissa työskentelevien kaivosmiesten löydöillä rahoitetaan sodankäyntiä Afrikassa.

Jalometallien tuotanto ei sekään ole aivan tahratonta. Etelän köyhien maiden pienissä käsityövaltaisissa kulta- ja hopeakaivoksissa on lukuisia ongelmia.

Esimerkiksi Reilun kaupan katto-organisaatio Fairtrade International sekä pieniä kultakaivoksia edustava järjestö Artisanal Gold Council ovat raportoineet lapsi- ja pakkotyövoiman käytöstä, puutteellisesta työturvallisuudesta sekä ympäristön pilaantumisesta.

”Paikoin kaivosten alta raivataan sademetsää. Kullan erottelussa käytettävä syanidi ja elohopea ovat kaivajille vaarallisia, ja myrkkyjä kulkeutuu luontoon”, korumuotoilija Ida Thompson Coon listaa ongelmia.

”Afrikassa kullalla rahoitetaan myös sodankäyntiä. Kaiken lisäksi pienet kaivokset saavat kullastaan ja hopeastaan huonomman hinnan kuin isot yhtiöt.”

Lahden ammattikorkeakoulusta valmistunut Thompson Coon on tehnyt toistaiseksi Suomen ainoan tutkielman kullan eettisyydestä.

Kehitysmaiden pienet kaivokset tuottavat maailmanmarkkinoiden kullasta vain noin 15 prosenttia. Niiden työllistävä merkitys on kuitenkin suuri.

Pienissä kaivoksissa työskentelee noin 90 prosenttia kaikista maailman kullankaivajista.

Myös suuret kaivokset muokkaavat ympäristöä. Louhos muuttaa maisemaa peruuttamattomasti, ja sieltä saattaa kulkeutua päästöjä ympäristöön.

Sami Kero / HS
Hanna Rainion korvakorut on tehty kierrätetystä hopeasta.
Hanna Rainion korvakorut on tehty kierrätetystä hopeasta.

Eettisesti tuotetusta kullasta tai hopeasta valmistetun korun hankkiminen on kuluttajalle samaan aikaan helppoa ja vaikeaa.

Helppoa se on, jos valitsee kotimaassa tehdyn korun. Suomen Kultaseppien liiton toimitusjohtaja Henrik Kihlmanin mukaan käytännössä kaikki Suomessa valmistetut kultakorut on tehty kierrätyskullasta. Hopean kierrätysaste on heikompi.

”Myymästämme hopeasta vähintään 70 prosenttia on kierrätettyä, loppu tulee Bolidenistä Ruotsista”, Suomen suurimman jalometallikauppiaan K. A. Rasmussenin toimitusjohtaja Niklas Sundman sanoo.

Ulkomailta tuotujen korujen materiaalin alkuperää sen sijaan on käytännössä mahdoton jäljittää. Eri lähteistä tullut kulta sekoittuu jalostuslaitoksilla.

Maailmalla jalometallien kierrätys ei ole yhtä tehokasta kuin Suomessa. Kullasta kierrätetään hieman yli 70 prosenttia, hopeasta alle kymmenen prosenttia.

”Maailman koruteollisuuden liitto Cibjo tekee parhaillaan työtä, jotta jalometallien alkuperä saataisiin nykyistä läpinäkyvämmäksi. Sosiaalisesta vastuusta puhutaan alalla paljon”, Kihlman vakuuttaa.

Reilun kaupan kultaa on ollut saatavilla vuodesta 2011 lähtien. Sittemmin markkinoille on tullut myös reilua hopeaa.

”Kysymykset jalometallien alkuperästä heräsivät ensimmäisenä Britanniassa. Siellä reilun kullan markkinaosuus on nyt alle prosentin”, kaupallinen johtaja Riikka Karppinen Reilu kauppa ry:stä kertoo.

Pienten kaivosten yhteenliittymät voivat hakea kaivannaisilleen Reilu kauppa –sertifiointia, jos ne täyttävät tietyt kriteerit. Muun muassa työturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja työehtojen pitää olla kunnossa. Kaivajat saavat myös tavanomaista suuremman korvauksen.

Toistaiseksi sertifioinnin saaneita kaivosyhtymiä on kaksi, molemmat Perussa.

Myös reiluista jalometalleista koruja valmistavan pitää hakea maksullista sertifiointia sekä lisenssejä tuotteilleen.

Suomessa toistaiseksi vain yksi kultaseppä tekee koruja reilusta kullasta. Kätkö-korun Hanna Rainion hyppysissä on syntynyt vajaassa vuodessa muutama reilu koru. Hopeaesineet hän tekee kierrätetystä materiaalista.

”Minulle oli itsestään selvää, että pohdin raaka-aineiden alkuperää. Haluan tehdä koruja vain kullasta ja hopeasta, jotka on tuotettu oikeudenmukaisesti ja ympäristöä kunnioittaen.”

Rainion mukaan asiakkaat kyselevät materiaalien alkuperästä yhä enemmän. Reilun kaupan leima kasvattaa korun hintaa noin 15 prosentilla, koska kulta on hieman kalliimpaa. Myös sertifiointi ja lisenssi maksavat.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat