Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tietosuojavaltuutettu tutkii pankkien oudot kyselyt – ”Onko siellä kysymyksiä, jotka eivät ole tarpeellisia”

Talous
 
Markku Ulander
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Kuva: Markku Ulander
Fakta

Oletko ”peppi” eli poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö?

Valtioneuvoston asetus poliittisesti vaikutusvaltaisesta henkilöstä on vuodelta 2011. Nimitys ”peppi” tulee englanninkielisestä PEP-lyhenteestä, joka muodostuu sanoista politically exposed person.

Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön perheenjäseniksi lasketaan aviopuoliso tai siihen rinnastettava kumppani, lapset ja lasten puolisot sekä vanhemmat. Myös ”pepin” läheiset yhtiökumppanit rekisteröidään.

Olet poliittisesti vaikutusvaltainen, jos viimeisen vuoden aikana jokin seuraavista ehdoista on täyttynyt:

 Olet valtion tai hallituksen päämies, ministeri, vara- tai apulaisministeri

 Parlamentin jäsen

 Korkeimman oikeuden tai vastaavan oikeuselimen jäsen, jonka päätöksiin ei yleensä voi hakea muutosta

 Tilintarkastustuomioistuimen tai valtion varainhoitoa tarkkailevan ylimmän päättävän elimen jäsen

 Keskuspankin johtokunnan jäsen

 Suurlähettiläs tai asiainhoitaja

 Puolustusvoimien upseeri joka kuuluu vähintäänkin kenraalikuntaan

 Valtion kokonaan omistaman yrityksen hallinto-, valvonta- tai johtoelimen jäsen.

Tietosuojavaltuutetun toimisto aikoo tutkia pankkien asiakkailleen tekemät ihmetystä herättäneet kyselyt, joissa on kyselty muun muassa asiakkaiden poliittisesti vaikutusvallasta ulkomailla.

”Tulemme käymään pankkien lomakkeet kysymys kysymykseltä läpi. Onko siellä mahdollisesti kysymyksiä, jotka eivät ole tarpeellisia”, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo.

Aarnion mukaan on esitetty epäilyjä, että joitain kysymyksiä on tehty puhtaasti markkinatutkimustarkoituksessa.

Kohu pankkien oudoista kyselyistä nousi, kun OP-ryhmä laittoi tammikuun lopulla kyselyyn vastaamisen verkkopankkiin pääsemisen ehdoksi. Muut pankit ovat seuraamassa perässä.

Kyselyt perustuvat pääosin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaan lainsäädäntöön. Muun muassa pankit on velvoitettu laissa ottamaan asiakkaistaan selville tietyt asiat. Varsinaiset kysymykset pankit laativat itse.

Kyselyjä on tehty konttoreissa ja verkkopankissa vuodesta 2009 lähtien, mutta vasta hiljattain pankit ovat voimallisesti ruvenneet vaatimaan vastauksia niiltäkin asiakkailta, jotka eivät tähän mennessä ole syystä tai toisesta vastanneet.

Pankkien aktiivisuus johtuu siitä, että Finanssivalvonta valvovana viranomaisena on patistanut pankkeja saamaan rekisterinsä kuntoon.

Useimmat pankit ovat keränneet tietoja asiakkailta standardilomakkeella, joka on esitetty kaikille asiakkaille saman sisältöisenä.

Finanssivalvonnan lakimiehen Maarit Pihkalan mukaan aivan kaikkia kysymyksiä ei kuitenkaan ihan kaikille asiakkaille tarvitsisi esittää.

”Tarvittavia tietoja voidaan peilata pankin arvioimaan asiakkaan riskiin, joka riippuu muun muassa asiakkuuden luonteesta”, Pihkala sanoo,

Tämän takia pankit ovat myös joustaneet, jos asiakkaat ovat kieltäytyneet vastaamasta tiettyihin kysymyksiin.

Pihkalan mukaan eniten ihmetystä herättänyt kysymys omista ja sukulaisten vaikutusvaltaisista viroista ulkomailla on kuitenkin sellainen, joka on pakko esittää jokaiselle asiakkaalle.

Periaatteessa pankki voi irtisanoa asiakkuuden, jos asiakas kieltäytyy vastaamasta lain edellyttämiin kohtiin.

”Vastaamatta jättäminen sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät ole välttämättömiä ei saisi johtaa haitallisiin seurauksiin. Siinä mielessä viranomaisen toimet tulevat tietysti vähän myöhässä. Meidän käsittelyaika on useita viikkoja, ja asiakkaan pitää päästä käyttämään verkkopankkia sillä sekunnilla”, Reijo Aarnio sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat