Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miten Suomi voi hakea yliopistoleikkausten takia EU:n tukea globalisaatiosta kärsiville?

Vuonna 2007 perustettu globalisaatiorahasto on myöntänyt Suomeen tukea esimerkiksi STX Finlandin ja Microsoftin suurten irtisanomisten vuoksi.

Talous
 
Leif Rosas
Helsingin Yliopistolla osoitettiin tammikuun lopussa mieltä vastalauseeksi yliopiston irtisanomisille.
Helsingin Yliopistolla osoitettiin tammikuun lopussa mieltä vastalauseeksi yliopiston irtisanomisille. Kuva: Leif Rosas

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kertoi tänään keskiviikkona, että hallitus hakee EU:n globalisaatiorahastolta tukea yliopistojen irtisanomisten takia. Hallituksen tekemien yli 500 miljoonan euron leikkauspäätösten takia Helsingin yliopisto on irtisanomassa 570 ja Aalto-yliopisto 190 henkilöä.

Vuodesta 2007 toiminut globalisaatiorahasto on perustettu lievittämään globalisaation haittavaikutuksia, eikä se ole koskaan tukenut julkisen sektorin hankkeita. Rahaston tarkoitus on tukea ”globalisaation aiheuttamien maailmankaupan rakennemuutosten vuoksi työttömiksi jääneitä”.

Tukea voi saada ”esimerkiksi silloin, kun suuryritys lopettaa toimintansa tai tuotanto siirretään EU:n ulkopuolelle”. Lisäksi rahastosta tuetaan myös ”maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömäksi jääneitä.”

Suomeen rahasto on myöntänyt tukea esimerkiksi STX Finlandin ja Microsoftin suurten irtisanomisten vuoksi. Tukea myönnetään muun muassa työllistämis- ja yrittäjyyspalveluihin. Sen koko liikkuu miljoonissa euroissa.

Miten Suomi voi hakea yliopistojen irtisanomisiin tukea globalisaatiorahastosta, TEM:in virkamies Antto Korhonen?

”Vuodesta 2014 alkaen tukea on voinut hakea globalisaation haittojen lisäksi myös maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin perusteella.”

Miten maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi liittyy suoraan yliopistoleikkauksiin?

”Tukihakemus on siitä näkökulmasta perusteltu, että kansainvälinen talouskriisi on vaikuttanut Suomen vientiin vahvasti ja sitä kautta keskeisten teollisuudenalojen pärjäämiseen. Se on sitten näkynyt meillä julkisen sektorin leikkauksina.”

Eikö samalla periaatteella voi hakea tukea minkä tahansa finanssipoliittisen toimen, esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin leikkausten aiheuttamiin irtisanomisiin?

”Periaatteessa kyllä. Vaikutusten on toki oltava suuria, lähtökohtana on että irtisanomisia on tehtävä yli 500 samassa organisaatiossa. Poikkeustapauksessa pienemmätkin määrät voivat riittää hakemuksen pohjaksi.”

Eli Euroopan unioni kompensoi Suomen hallituksen tekemien päätöksien vaikutuksia?

”Se jää Euroopan komission, neuvoston ja viime kädessä parlamentin päätettäväksi.”

Mitä jos Euroopan unionissa sanotaan, että Suomen hallitus olisi voinut lievittää yliopistoleikkauksia tekemällä toisenlaisia päätöksiä?

”Kansainvälinen talouskriisi on taustasyy leikkauksille, sen takia hakemus voidaan tehdä.”

Uskotteko, että Euroopan unionissa pidetään hakemusta uskottavana?

”Kyllä minä pidän sitä perusteltuna. Tähän mennessä vain yksi hakemus on jäänyt toteutumatta, kun komissio on antanut jäsenmaalle niin sanotun tunnusteluvaiheen luvan hakemuksen valmisteluun. Komission positiivinen näkemys on aika vahva mandaatti. Toki tämä on ensimmäinen julkisen sektorin hakemus rahaston historiassa, se varmasti herättää kysymyksiä.”

Tuleeko Euroopan unionin globalisaatiorahastosta väline, josta kaikki jäsenmaat hakevat kompensaatiota omien päätöstensä vaikutuksiin?

”En näe, että tästä olisi tulossa mikään takaovi. Hallituksen tekemät leikkaukset koskevat myös TEM:in hallinnonalaa, julkisia työvoima- ja yrityspalveluja. Jos saamme unionilta rahoitusta, se tulisi todella tarpeeseen.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat