Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaistutkimus löysi lasikaton: Mies- ja naisjohtajien palkkaeroa eivät selitä ominaisuudet vaan syrjintä

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju: ”Jäljet johtavat sylttytehtaalle.”

Talous
 
Fakta

Näin tutkimus tehtiin

 Tutkimuksen aineistona olivat kaikki Ruotsin yritysten johtoryhmät mikroyrityksiä ja perheyrityksiä lukuun ottamatta. Siinä tutkittiin noin 25 000 johtoryhmän jäsentä.

 Johtoryhmän jäsenten ominaisuuksista haettiin tietoja virallisista rekistereistä ja muun muassa Ruotsin armeijan alokkaiden henkisiä kykyjä mitanneista testeistä.

 Koska naiset eivät ole asevelvollisia, armeijan testeistä haettiin johtoryhmän jäsenen veljeä koskevat tiedot sekä naisten että miesten kohdalla. Matti Keloharjun mukaan ominaisuuksien on todettu tutkimuksissa olevan samankaltaisia sisarusten välillä.

 Tutkimus löytyy osoitteesta http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2730207

Vaikka mies- ja naisjohtajalla olisi samat ominaisuudet, mies tulee todennäköisemmin nimitetyksi toimitusjohtajaksi ja saa siksi myös parempaa palkkaa.

Yritysten johtoryhmissä olevat naiset saavat Ruotsissa 27 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehet.

Miesten eteneminen urallaan yhtäläisin ominaisuuksin varustettujen naisten ohi kävi ilmi suomalaisten tutkijoiden suuresta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin noin 25 000 johtoryhmän jäsenen piirteitä ja palkkaa Ruotsissa.

Tutkimuksen tuloksia voi kuvata lasikaton löytymiseksi. Taloustieteilijät Matti Keloharju, Samuli Knüpfer ja Joacim Tåg tutkivat 85 eri ominaisuutta koulutuksesta ja uran pituudesta alkaen aina älykkyyteen ja sosiaaliseen kyvykkyyteen asti.

Keloharjun mukaan lasikattoa ei ole aiemmin tutkittu yhtä laajalla aineistolla.

Tutkijat havaitsivat eroja nais- ja miesjohtajien ominaisuuksissa, mutta ne eivät riitä selittämään kuin kahdeksasosan eroista palkassa ja etenemismahdollisuuksissa.

Valtaosaa tutkijoiden löytämistä palkkaeroista ei voi selittää muulla kuin syrjinnällä.

Artikkeliin liittyvät

”Jäljet johtavat sylttytehtaalle”, toteaa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Keloharju, joka on parhaillaan tutkimusvierailulla maineikkaassa Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa.

”Me emme kerta kaikkiaan pysty selittämään näitä eroja millään tutkimistamme muuttujista, emme sinne päinkään. Silloin todennäköisimmäksi selitykseksi jää syrjintä.”

Jos tilanne on tämä yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista, Ruotsissa, on todennäköistä, että lasikatto on vielä jykevämpi monessa muussa maassa.

Esimerkiksi laajaan S&P 500 -osakeindeksiin kuuluvien Yhdysvaltain suurimpien yritysten toimitusjohtajista vain neljä prosenttia on naisia.

Keloharjun mukaan toimitusjohtajamarkkinat arvostavat esimerkiksi pitkää työuraa, riskinottohalukkuutta, korkeaa koulutusta ja työkokemusta useasta yrityksestä. Näistä kahdessa ensimmäisessä miehet ovat vahvempia, kahdessa jälkimmäisessä naiset.

Myös naimisissa oleminen katsotaan eduksi toimitusjohtajaksi pyrkivälle. Naisjohtajissa on enemmän eronneita tai naimattomia kuin miehissä.

Miesjohtajilla on myös keskimäärin hieman enemmän lapsia.

Henkisten kykyjen osalta taas naisjohtajien todettiin esimerkiksi olevan keskimäärin hieman miesjohtajia älykkäämpiä, mutta miesten puolestaan sosiaalisesti kyvykkäämpiä.

Suomessa lasikatto on paikannettu Keskuskauppakamarin selvitysten mukaan johtoryhmiin liiketoimintajohdon kohdalle.

”Juuri liiketoiminnan johdosta edetään toimitusjohtajiksi, mutta pörssiyhtiöiden liiketoimintajohtajista vain 11 prosenttia on naisia. Lisäksi hekin painottuvat pienempiin yrityksiin”, kertoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Myös kykyjenetsintään keskittyvässä MPS-yhtiössä työskentelevä Christopher Thölix korostaa, että johtoryhmien naisten vastuulla ovat usein tukitoiminnot, kuten viestintä tai henkilöstö.

”Tuotannon johtaminen tuo miehille toimialan osaamista. Naisilta jää uupumaan myös kokemusta tuloslaskelman ja taseen johtamisesta.”

Ongelman juuret taas juontavat jo naisten ja miesten erilaisiin valintoihin opiskeluaikana.

Keloharjun, Knüpferin ja Tågin tutkimuksen mukaan johtoryhmien miehistä insinöörialan tutkinto on lähes puolella, naisista vain joka kymmenennellä.

Taloustieteilijän näkökulmasta syrjintä on ongelmallista, jos se pitää osan kyvykkäistä ihmisistä johtotehtävien ulkopuolella. ”Osa voimavaroista jää hyödyntämättä”, Keloharju kuvaa.

Thölix korostaa, että tasa-arvo on tärkeää myös yrityksen menestyksen kannalta. Joidenkin tutkimusten mukaan yritykset, joissa naisten osuus hallituksessa on suuri, menestyvät paremmin sekä tuloksella että osakkeen arvolla mitattuna.

Kykyjenetsijä arvioi, että naisten vahvoja puolia johtajina ovat muun muassa laajakatseisuus, suuntautuminen tulevaisuuteen, kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin ja riskien ymmärtäminen.

Mutta entä jos miesjohtajat haluavat toimitusjohtajiksi naisia enemmän?

Keloharjun mukaan tätä ei voida tutkimuksen perusteella täysin sulkea pois. Suuri ero haluissa jo johtopaikoille edenneiden kohdalla ei ole kuitenkaan todennäköinen.

”Tutkimuksessa on tarkasteltu vain ihmisiä, jotka ovat johtoryhmissä. He ovat jo joutuneet tekemään uransa eteen paljon työtä ja uhrauksia.”

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös esimerkiksi riskinottohalua ja kilpailuhenkisyyttä, joiden voi olettaa olevan tekemisissä sen kanssa, miten korkealle urallaan haluaa päästä. Näidenkään ominaisuuksien erot naisten ja miesten välillä eivät riittäneet selittämään eroa palkkauksessa ja etenemisessä toimitusjohtajaksi.

Linnainmaan mukaan suurin syy lasikaton olemassaoloon ovat asenteet. Ne ovat kuitenkin muuttumassa. Samalla myös naisten etenemismahdollisuudet paranevat.

Keskuskauppakamarin mukaan pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenten 36–45-vuotiaiden ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin vanhemmissa. Nuoret naiset ovat alkaneet murtaa lasikattoa.

”Vaikka lasikatto on edelleen olemassa, se on alkanut säröillä”, Linnainmaa sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat