Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Etlan raportti: Suomessa tehdään liian vähän työtä liian kovalla palkalla

Etlan tuoreen raportin mukaan työtuntien määrä on Suomessa noin seitsemän prosenttia pienempi kuin Ruotsissa ja noin viisi prosenttia pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

Talous
 
Terhi Liimu / HS
Hitsaajia Hietalahden telakalla vuosi sitten.
Hitsaajia Hietalahden telakalla vuosi sitten. Kuva: Terhi Liimu / HS

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi torstaina tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälän raportin Työn määrä: Miksi Suomessa pitäisi tehdä enemmän työtä?

Raportin lähtökohtana on laskelma siitä, että sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät tekevät Suomessa vähemmän työtunteja vuodessa kuin muissa Pohjoismaissa.

Työikäistä kohden laskettuna työtuntien määrä on Suomessa noin seitsemän prosenttia pienempi kuin Ruotsissa ja noin viisi prosenttia pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa keskimäärin, kirjoittajat laskevat.

”Osa-aikainen työ on Suomessa muita Pohjoismaita vähäisempää, minkä vuoksi kaikki työlliset huomioon ottaen työssä olevat tekevät keskimäärin Suomessa hieman enemmän tunteja kuin muissa Pohjoismaissa”, kirjoittajat tarkentavat.

Kirjoittajien mukaan työllisten tekemät vuosityötunnit ovat laskeneet vuodesta 1975 vuoteen 2014 noin 250 tuntia, josta viidennes on johtunut työllisyysasteen laskusta ja neljä viidennestä työssä olevien työajan lyhenemisestä.

Hallitus yrittää lisätä suomalaisten työntekijöiden työintoa piiskalla ja porkkanalla – ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään ja palkkoja ja työvoimakustannuksia pyritään eri keinoin alentamaan esimerkiksi pyrkimällä siirtämään työsuhteen ehdoista sopimista paikalliseksi.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste on nyt 9,2 prosenttia.

Kauhasen ja Vihriälän mukaan hallituksen toimet ovat pääsääntöisesti oikeansuuntaisia.

Heistä Suomen työttömyysongelma johtuu siitä, ettei työllistäminen ole yrityksille riittävän kannattavaa.

Ratkaisuna on palkkojen lasku ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen. Nämä toimet lisäisivät työvoiman kysyntää.

Lisäksi työssä olevat tekevät Kauhasen ja Vihriälän analyysin mukaan ”todennäköisesti liian vähän töitä”.

”Tämä johtuu pohjimmiltaan siitä, että työntekoa verotetaan kun taas vapaa-aikaa subventoidaan eri tavoin. Näihin ongelmiin voidaan hakea helpotusta lähinnä tekemällä vero- ja tulonsiirtojärjestelmiin erityisesti matalan työllisyysasteen ryhmiin kohdentuvia muutoksia” Kauhanen ja Vihriälä kirjoittavat.

Toisin sanoen työn vastaanottaminen täytyisi tehdä erityisesti köyhille aina kannattavaksi.

Vihriälä ja Kauhanen linjaavat yksiselitteisesti, että työn jakaminen useammalle ei lisää työllisyyttä.

Samaan näkemyksen jakavat Suomessa asiaa tutkineet Osmo Soininvaara ja kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Väite on varsin yksioikoinen aikana, jolloin töiden automatisoituminen, robotit ja digitalisaatio syövät joukon perinteisiä töitä, ja työt täytyy jakaa monessa tilanteessa uudelleen. Sen pohjaksi kaipaisi laajoja perusteluja.

”Käytännössä tuntia kohti lasketut palkkakustannukset yleensä nousevat työaikaa lyhennettäessä, mikä nostaa työvoimakustannuksia ja alentaa työvoiman kysyttyä määrää”, Kauhanen ja Vihriälä perustelevat ja vetoavat käytännön kokemuksiin esimerkiksi Saksan työelämästä.

Kauhanen ja Vihriälä toteavat että Suomessa esiintyy ”vastentahtoista työttömyyttä enemmän kuin mihin hyvin toimivassa taloudessa voisi päästä”.

Toisin sanoen osa työttömistä ei ole työttömiä harkitusti ja tahallaan.

Tutkijoiden mukaan makropolitiikassa Suomella ei ole paljoa liikkumavaraa.

Valuuttakurssi ei kehity eurossa Suomen tilanteen perusteella, korot ovat jo nollassa, ja elvyttämiseen ei julkisen talouden velkaantumisen takia ole juuri lisämahdollisuuksia.

Viennin jo tapahtunut romahduskin edellyttää kirjoittajista työvoimakustannusten leikkausta.

Kauhasen ja Vihriälän mielestä tässä tilanteessa työajan pidentäminen ilman palkankorotusta voisi lisätä myös työttömien työmahdollisuuksia.

”Tämä perustuu siihen, että vuosityöajan pidentäminen nostaa arvonlisäystä työntekijää kohti samalla kun työvoimakustannukset pysyvät ennallaan. Tämä puolestaan johtaa siihen, että yritysten kannattaa laajentaa toimintaansa ja palkata lisää henkilökuntaa”, Kauhanen ja Vihriälä perustelevat.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat