Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asuntolaina on kalliimpaa kuin vuosiin

Lainan taakka kasvaa vuosi vuodelta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Korko pitäisi suhteuttaa inflaatioon ja omien tulojen kehitykseen, arvioi HS:n Anni Lassila.

Talous
 
Anni Lassila Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n taloustoimittaja.
Trond H. Trosdahl
Asuntolainan reaalikorko on nyt korkeampi kuin vuosiin.
Asuntolainan reaalikorko on nyt korkeampi kuin vuosiin. Kuva: Trond H. Trosdahl

Hätkähditkö otsikkoa? Asuntolainan korothan ovat nyt matalammalla kuin koskaan. Viitekorot eli euriborit ovat miinuksella. Ja lainojen marginaalitkin ovat varsin maltillisia, keskimäärin vähän reilun prosentin.

Suomen Pankin tilaston mukaan uusien asuntolainojen keskimääräinen kokonaiskorko on 1,3 prosenttia. Se on lainan nimelliskorko.

Sitä olennaisempi tieto on lainan reaalikorko, joka saadaan kun nimelliskorosta vähennetään inflaatio eli yleisen hintatason nousu.

Reaalikorko kertoo koron suhteesta lainanottajan ostovoimaan. Palkkakehitys noudattelee yleensä inflaatiota ja jonkin verran ylittää sen. Kun inflaatio laukkaa ja palkat nousevat korkotasoa nopeammin, eli reaalikorko on negatiivinen, lainamäärä suhteessa tuloihin hupenee kuin itsestään.

Tällä hetkellä inflaatiovauhti on 0,2 prosenttiyksikköä miinuksella eli yleinen hintataso laskee. Asuntolainan reaalikorko on siis 1,3 prosentin nimelliskorkoa korkeampi, eli 1,5 prosenttiyksikköä.

Sekään ei ole hirvittävän korkea, mutta selvästi korkeampi kuin mitä asuntolainoista on maksettu moneen vuoteen. Vuosina 2011–2012 reaalikorko oli selvästi miinuksella eli lainan ottaminen oli hyvin edullista. Inflaation painuttua miinukselle on reaalikorko ylittänyt asuntolainojen nimelliskoron.

Euroopan keskuspankki EKP on laskenut omatkin korkonsa miinukselle. Ovatko negatiiviset korot nyt normaalitila?

”Taloudessa etsitään sellaista korkotasoa, jolla lainanotto ja investoiminen olisi houkuttelevampaa kuin säästäminen. Viime vuosina on oltu tilanteessa, jossa siihen vaaditaan selvästi negatiivinen reaalikorko”, ekonomisti Roger Wessman sanoo.

Kahden viime vuosikymmenen aikana negatiiviset reaalikorot ovat olleet poikkeus. Ennen vuotta 2008 vallitsi pitkä nopean kasvun jakso. Raha hakeutui investointeihin, vaikka reaalikorot olivat selvästi plussalla.

1970- ja 1980-luvuilla, kun rahoitusjärjestelmä oli tiukasti säännelty ja käsitys inflaation haitallisuudesta vasta muotoutumassa, elettiin pitkiä aikoja negatiivisissa reaalikoroissa.

1970-luvun puolivälissä nimelliskorko oli yli yhdeksän prosenttia, mutta se ei ollut sen ajan perheille ongelma. Inflaatio nimittäin laukkasi huomattavasti lainakorkoja nopeammin. Asuntolainojen reaalikorko oli 1970-luvulla Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin kaksi prosenttiyksikköä negatiivinen.

Palkat nousivat inflaatiotakin vauhdikkaammin, keskimäärin 13,4 prosenttia vuodessa koko vuosikymmenen ajan, eli lainan arvo suhteessa kuluttajien ostovoimaan hupeni nopeasti.

Nyt palkat eivät juuri nouse, ja verojen ja maksujen korotukset pitävät huolen, että ostovoima supistuu. Edes ruoan halpeneminen ja muiden hintojen lasku ei tätä muuta.

Lainan taakka siis itse asiassa kasvaa vuosi vuodelta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat